Ero sivun ”CCSVI” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  6 vuotta sitten
p
kh, typos fixed: Tsek → Tšek, myöskin → myös, lukuuno → lukuun o, vuotia → -vuotia using AWB
p (→‎Aiheesta muualla: lihavointi pois)
p (kh, typos fixed: Tsek → Tšek, myöskin → myös, lukuuno → lukuun o, vuotia → -vuotia using AWB)
 
New York:n tutkimusryhmä julkaisi oman tutkimuksensa alustavat tulokset kesällä 2011 "Internal Medicine News" julkaisussa. Kaikkiaan 125 MS-diagnosoitua operoitiin tässä myöskinmyös avoimessa tutkimuksessa. Tutkittaville tehtiin neurologiset ja terveydentilaa mittaavat tutkimukset tasaisin väliajoin vuoden aikana. Jälleen tutkimustuloksissa havaittiin merkittävä koheneminen muilla kuin PP-tautimuoto sairastavilla. Tutkimusta johtanut Manish Mehta kommentoi, että tutkimuksessa havaittiin merkittävää paranemista fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa. MFIS asteikolla mitattuna oli myös selkeää paranemista. <ref>http://www.internalmedicinenews.com/news/cardiology/single-article/symptom-improvement-observed-after-venoplasty-in-ms-patients/bdf517656d01c4f5c11751770ff005c0.html?tx_ttnews%5BsViewPointer%5D=1</ref> Myös Standordin yliopiston Michael Dake julkaisi vuoden 2011 alussa vuoden kestäneen seurantatutkimuksensa ja sen keskeinen havainto oli fatiikin helpottuminen MS-potilailla<ref>http://www.medicalnewstoday.com/releases/214087.php</ref>. Fatiikki oire on aiemminkin ollut mielenkiinnon kohteena CCSVI tutkimuksissa; Zambonin johtama tutkimus vuotta aiemmin liitti fatiikin mahdolliseksi CCSVI:n oireeksi. Tässä italialaistutkimuksessa 31 tutkittavaa, joilla fatiikin tuntemus väheni radikaalisti vuoden seuranta-aikana.<ref>Malagoni AM, Galeotti R, Menegatti E, Manfredini F, Basaglia N, Salvi F, Zamboni P.Is chronic fatigue the symptom of venous insufficiency associated with multiple sclerosis? A longitudinal pilot study.Int Angiol. 2010 Apr;29(2):176-82.</ref> Maaliskuussa 2012 julkaistiin kaksi uutta pilottitutkimusta, joiden tulokset olivat rohkaisevan myönteisiä. Chicagon yliopiston tutkimuksessa 94 MS-tautia sairastavaa operoitiin ja positiivisia vaikutuksia MS-oireisiin ilmeni 55 %:lla potilaalla.<ref>http://news.cision.com/society-of-interventional-radiology/r/mitigating-symptoms--improving-quality-of-life-of-ms-patients,c9232953</ref> New York:n ryhmän tutkimuksessa oli 213 MS-diagnosoitua joista 75 %:lla havaittiin merkittäviä fyysisiä parannuksia.<ref>http://www.prnewswire.com/news-releases/interventional-radiologists-see-significant-symptom-relief-in-ms-patients-144137505.html</ref>
 
 
==Hoidon riskit ja turvallisuus==
 
Vuonna 2012 julkaistiin erään amerikkalaisen tutkimusryhmän seurantatutkimus endovaskulaarihoitojen turvallisuudesta. Tässä tutkimuksessa mukana oli 240 MS-tautipotilasta, joille oli tehty yht 257 toimenpidettä. Kolmea potilasta lukuunottamattalukuun ottamatta potilaat voitiin kotiuttaa kolmen tunnin päästä toimenpiteestä. 8,2% potilaista sai toimenpiteen jälkeen päänsärkyä, joista yhdellä päänsärky kesti yli 30 päivää. Niskakipua ilmaantui 15,6%:lle potilaista. Kolme potilasta (1,3%) sai laskimotromboosin, joka vaati uudelleen hoitoon pääsyä 30 päivän sisällä. Kolme potilasta sai rytmihäiriöitä, joista kaksi vaati sairaalahoitoa. Tutkimusryhmä totesi vakavien haittavaikutusten ilmaantuneen 1,6%:lle hoidetuista. He päätyivät suosittelemaan toimenpiteen jälkeistä ultraääntä varmistamaan stenttien aukiolon.<ref>Mandato KD, Hegener PF, Siskin GP, Haskal ZJ, Englander MJ, Garla S, Mitchell N, Reutzel L, Doti C.Safety of endovascular treatment of chronic cerebrospinal venous insufficiency: a report of 240 patients with multiple sclerosis.J Vasc Interv Radiol. 2012 Jan;23(1):55-9. doi: 10.1016/j.jvir.2011.09.019. Epub 2011 Nov 15.</ref> Puolalaisessa tutkimuksessa endovaskulaarihoidoista selvitettiin toimenpiteen turvallisuutta. Tutkimuksessa oli mukana 564 toimenpidettä (pallolaajennus ja stenttaus) ja ne tehtiin 331:lle potilaalle. Stenttitromboosi ilmaantui 1,2%:lle stenttioperaatioista ja yhdellä potilaalla jouduttiin kirurgisesti poistamaan pallolaajennusväline. Vähäisempiä haittavaikutuksia ilmaantui 2,4%:ssa tapauksia.<ref>Ludyga T, Kazibudzki M, Simka M, Hartel M, Swierad M, Piegza J, Latacz P, Sedlak L, Tochowicz M.Endovascular treatment for chronic cerebrospinal venous insufficiency: is the procedure safe?Phlebology. 2010 Dec;25(6):286-95. doi: 10.1258/phleb.2010.010053.</ref>
 
Italialaisessa tutkimuksessa kartoitettiin endovaskulaariseen hoitoon liittyviä riskejä. Tutkimuksessa koottiin yhteen 462 toimenpiteen yhteydessä tulleita vakavia haittavaikutuksia. 15 potilasta eli 3,25% oli saanut haittoja. Yleisimpänä haittavaikutuksena oli jugularistromboosi, jonka sai seitsemän potilasta.<ref>Ghezzi A, Annovazzi P, Amato MP, Capello E, Cavalla P, Cocco E, Falcini M, Gallo A, Patti F, Perini P, Rodegher ME, Rovaris M, Rottoli MR, Comi G; MS Study Group-Italian Society of Neurology.Adverse events after endovascular treatment of chronic cerebro-spinal venous insufficiency (CCSVI) in patients with multiple sclerosis.Mult Scler. 2013 Jun;19(7):961-3. doi: 10.1177/1352458513475491. Epub 2013 Feb 4.</ref> TsekkiläisessäTšekkiläisessä tapauskertomuksessa kuvattiin endovaskulaarisen hoidon jälkeen tulleita ongelmia. Kyseessä oli 51 -vuotias nainen, jolla vuonna 1998 oli todettu MS-tauti. Hänelle tehtiin endovaskulaarihoito 2010, jonka yhteydessä asennettiin kolme stenttiä. Toimenpiteen jälkeen hänelle tuli oikean puoleista niskakipua. Kuvantamistutkimuksissa todettiin kahden stentin olleen pois paikaltaan oikealla puolella ja vasemman puoleisen stentin trombosoituminen. EDSS mittarilla hänen neurologinen toimintakykynsä oli huonontunut toimenpiteen jälkeen.<ref>Doležal O, Horáková D, Gdovinová Z, Szilasiová J.Serious complication of percutaneous angioplasty with stent implantation in so called "chronic cerebrospinal venous insufficiency" in multiple sclerosis patient.Prague Med Rep. 2012;113(4):289-93.</ref>
 
==Meneillään olevia tutkimuksia==
22 066

muokkausta