Ero sivun ”Amhrán na bhFiann” versioiden välillä

Iirinkielinen teksti noudattelee alkutekstiä tarkkaan; vanhanaikaisuutta ja juhlavuutta sille antaa esimerkiksi hieman pedanttinen genetiivin käyttö kohdissa, joissa tämä muoto ei olisi ehkä aivan välttämätön ("breacach ''lae'' na saoirse", "vapauden päivän koitto"). Tekstissä on jonkin verran riimin tarpeisiin käytettyjä muotoja muistakin murteista (esimerkiksi "tíocht" on silmiin pistävän connemaralainen muoto verbaalisubstantiiville "teacht", "tulo" tai "tuleminen"), mutta yleisesti ottaen teksti on pikemminkin kallellaan Munsterin murteen suuntaan. Esimerkiksi säkeessä ''le gunnascréach, faoi lámhach na bpiléar'' ("pyssyjen paukkeessa, luotien ammunnassa") sanan ''piléar'', luoti, paino on pakko sijoittaa jälkimmäiselle tavulle: pi''léar''. Useimmat iirin murteet painottavat ensimmäistä tavua: toisen tai kolmannen tavun pitkä vokaali painottuu vain Munsterissa. Munsterin murteelle on tyypillistä myös bh- ja mh-kirjainyhdistelmien jättäminen ääntämättä pitkän vokaalin jälkeen: kohdassa ''ag lámhach go tréan...'' ("hurjasti ampuen") voi runomitan takia olla välttämätöntä ääntää sana ''lámhach'', ammunta, muodossa ''lách'', ja sanan ''námhaid'' "vihollinen" genetiivistä ''námhad'' tulee käytännössä ''nád''. Monet tekstijulkaisut käyttävät prepositiolle ''faoi(n)'' "alla; ympärillä, vaiheilla" kirjoitustapaa ''fé''; tässäkin kyse on munsterilaisesta ääntämyksestä (yleensä kirjainyhdistelmä ''ao'' tai ''aoi'' äännetään iirissä pikemminkin pitkänä i:nä. mutta Munsterissa esiintyy ainakin eräillä sanoilla pitkä e).

 

 

== Englanninkielinen teksti ==