Ero sivun ”Meiendorf-interstadiaali” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 7:
== Lämpötila ==
 
[[File:Gisp2 electrical conductivity 1.jpg|thumb|Lämpimän Bölling-kauden alku noin 1470014 700 vuotta sitten näkyy monissa jääkairausnäytteissä ja siitepölyanalyyseissä selvästi. Tässä Grönlannista poratun GISP-jääkairausnäytteen ajoitettuja sähkönjohtavuusmittauksia, jossa Bölling-Alleröd on lyhyempi epätasainen käyrän kohta.]]
 
Bölling-kausi, jonka alkuvaihetta sanotaan monesti Meiendorf-interstadiaaliksi, merkitsi jääkauden jälkeistä kevättä. Jäästä vapautui suuri määrä Pohjoisen ja eteläisen Norjan rannikkoa Keski-Norjan ja eteläisimmän Norjan rannikon jäädessä jään peittoon. Lämmin Bölling merkitsi kylmän, myöhäisen ''pleniglasiaalin'' (runsaan jään kauden) loppua. Maan akselin ja radan muutokset olivat ajaneet maapallon tilaan, jossa mannerjäätikön alueelle noin 60 .&nbsp;leveysasteelle tuli runsaasti Auringon säteilyä<ref name="Wilson_Drury_Chapman_2000_157">Wilson, Chapman & Drury 2000, s. 157121, s 121157</ref>.
 
Nopea lämpötilan muutos liittyi Atlantin jäärintaman muutokseen<ref name="Wilson_Drury_Chapman_2000_23, 21">Wilson, Chapman & Drury 2000, s. 23</ref>, jolloin ilmasto muuttui ja Pohjois-Atlantin matalapaineet pääsivät saapumaan Eurooppaan, kun ilmamassojen raja ei enää ollut paikassa, jossa se olisi sulkenut mataloiden vapaan liikkumisen. Tällä ilmamassojen paikan muutoksella selittyy nopea lämpötilan muutos -&minus;30 &nbsp;°C:sta nollaan.
 
Talvilämpötila nousi silloin dramaattisesti muutamassa kymmenessä vuodessa 15-&ndash;25 &nbsp;astetta. 14&nbsp;670 vuotta sitten talvilämpötila nousi Pohjois-Saksassa -&minus;21:stä -&minus;6 &nbsp;°C:een, Irlannissa -&minus;25 &nbsp;°C:stä 0 &nbsp;°C:hen, mutta kesälämpötila nousi 55 .&nbsp;leveysasteella vain 3-&ndash;6 &nbsp;°C. Grönlannin keskilämpötila nousi muutamassa kymmenessä vuodessa 9 &nbsp;°C.
 
Alpeilla oli Böllingin heinäkuun keskilämpötila vain 2 &nbsp;°C nykyistä alempi<ref>Rutter & Velichko 1997, s s. 142</ref>, Alankomaissa 5 &nbsp;°C nykyistä alempi ja Venäjän tasangon luoteisosissa % c?&nbsp;°C nykyistä alempi<ref>Rutter & Velichko 1997, s. 142, alkup. klimanov 1984, ja Zagwijn & Papapepe 1968, Kolstrup 1979, Kral 1979, Vigdorchik et al. 1970</ref>.
 
Noin 13000 13&nbsp;000&nbsp;BP Englannin YorkshireenYorkshiren heinäkuun lämpötila nousi nopeasti 12-&ndash;14 &nbsp;°C, ja tammikuun keskilämpötila 19-&ndash;21 &nbsp;°C kesämaksimiin 20 &nbsp;°C ja talven minimiin 5 &nbsp;°C<ref name="Wilson_Drury_Chapman_2000_174">Wilson Chapman Drury 2000, s 174</ref>.
 
Noin 14&nbsp;500 vuotta sitten Antarktis viileni niin sanottuun ACR-tapahtumaan.
Rivi 23:
=== Kasvillisuus ===
 
Böllingille oli tyypillistä Euroopan laajan [[arotundra]]n kasvillisuuden korvautuminen lämpimänaronlämpimän aron kasvillisuudella koko alaltaan. Kauden alussa suuri osa Eurooppaa muuttui aroksi, jossa saattoi kasvaa laajoilla alueilla puita yksittäin tai laikkuina savannimaisesti<ref name="kolumbus">Mauri Rastas: [http://www.kolumbus.fi/rastas/s_kartta/sk_130/kart_130.html "Suomalaisten alkuperä"]</ref>. Kauden lopussa metsän raja kulki Pohjois-Saksan tietämillä.<ref name="kolumbus" /> Bölling-interstadiaalin kasvillisuus oli Ranskassa tundran sijasta kylmää aroa, jolla kasvoi ruohoa, saraa (''Carex''), ''Compositae''-kasvillisuutta ja harvassa kylmää sietäviä kuusia ja pajuja.<!--Depending on the dillerent Himatic subphases, reindeer or horse was dominant, --> Lauhkean vyöhykkeen metsät siirtyivät 41 &nbsp;astetta pohjoista leveyttä asti, kun jää suli laajoilta alueilta. Bölling aloitti pitkän Bölling-Alleröd-[[interstadiaali]]n, jota kutsutaan nimellä B/A-intestadiaali. Böllingiä kutsutaan nimellä "Pollen zone 1b", GI-1e tai Bölling-oskillaatio ja sen alkamiselle on käytetty jopa ajoituksia 14&nbsp;000 ja 15&nbsp;000 vuotta sitten. Dramaattisin muutos oli talvilämpötilan, ei kesälämpötilan muutoksessa.
 
=== Eläimistö ===
 
Peura tai hevonen oli pääasiallinen laji riippuen alueesta. Kaudella eli vielä mammutteja Englannissa noin 1400014&nbsp;000 vuotta sitten. Oli myös biisoneita, saiga-antilooppeja ja napakettuja<!-- ibex arctic tiare -->. [[Madeleinen kulttuuri]] oli levinnyt tai levisi pohjoiseen. Pohjois-Ranskaan ilmestyi lämpimän ilmanalan puita,<!-- aider--> tammea, hasselpähkinää<!--maple, even beech, arboreal pollen total >40%-->. Kylmän ilmanalan eläinten lisäksi Etelä-Belgiassa oli lämpimähkön ilmaston hirviä.<!-- red and roe deer and boar, as well as such birds as the capercalllie and the fieldfare.
-->
 
== Eläimistön katoaminen ==
 
Mammutti hävisi laajalta Euroopan alueelta 1400014&nbsp;000 kalenterivuotta sitten, mikä vastaa
1200012&nbsp;000 radiohiilivuotta<ref>[http://www.senckenberg.de/fis/doc/abstracts/108_Stuart.pdf ate Quaternary megafaunal extinctions in Europe and Northern Asia:
new radiocarbon evidence] Anthony J. Stuart Stuart 2004</ref>
<ref>[http://www.nature.com/nature/journal/v431/n7009/fig_tab/nature02890_F4.html Pleistocene to Holocene extinction dynamics in giant deer and woolly mammoth] A. J. Stuart, P. A. Kosintsev, T. F. G. Higham & A. M. Lister, Nature 431, 684-&ndash;689 (7 October 2004) | doi:10.1038/nature02890;</ref>
<ref>[http://www.calpal-online.de/ The CalPal Online Radiocarbon Calibration]</ref>.
 
=== Ihminen ===
 
Ihminen vaelsi viimeistään tällä kaudella pohjoiseen Keski-Eurooppaan. Kautta luonnehti Pohjois-Saksan peuranmetsästäjien [[Hampurin kulttuuri]], joka vaihtui myöhemmin [[Federmesser-kulttuuri]]ksi. Idässä Moldavian-Ukrainan suurriistan metsästäjien kulttuuri muuntui mm. [[Moldavian kulttuuri]]ksi<ref name="kolumbus" /> metsän edetessä Ukrainan yli. Etelä-Belgiassa oli Chaleuxin [[Madeleinen kulttuuri]]n paikka. Lähi-itään syntyi Bölling-kaudella [[Natufin kulttuuri]], joka edelsi maanviljelyn syntyä.
 
=== Jään reuna ===
 
Jää suli rajusti, ja merenpinta nousi Böllingin vuosisatoina 100 m&nbsp;metriä.
 
Böllingin alettua jään raja kulki [[Oslo]]n ja [[Göteborg]]in väliltä n. 1/3 Göteborgiin päin. Vätternin etelälaidalta Ruotsissa [[öölanti|Öölannin]] pohjoispuolelle ja keskiseen [[Gotlanti]]in. Oslo oli jään alla, mutta Keski- ja Pohjois-[[Norja]]n rannikkoa oli jäättömänä pieni kaistale 60 .&nbsp;leveysasteen pohjoispuolelta [[Finnmark]]in leveyksille ja Kuolan niemimaalle asti. Jään raja kulki Etelä-[[Latvia]]sta [[Ääninen|Äänisen]] eteläpuolelle. Skotlannissa oli jäätä pieni alue ja tundraa. [[Islanti]] oli vielä kokonaan jäässä. [[Alpit|Alppeja]] peitti jää.
 
Bölling-kaudella jää vetäytyi Pohjois-[[Skåne]]sta [[Götanmaa]]n pohjoisosiin [[Vänern]]in ja [[Vättern]]in etelärannoille ja noin 300 &nbsp;km Etelä-[[Latvia]]sta [[Riika|Riian]] läheltä Pohjois-[[Viro]]on. Idempänä jää vetäytyi vähemmän, noin 100 &nbsp;km suunnilleen Äänisen etelärannoilta järven pohjoisosiin.<ref>Kalevi Wiik, Suomalaisten juuret, kartta 27, sivu 47, ja sivu 47 b)</ref> [[Itämeri|Itämeren]] paikalla oli [[Baltian jääjärvi]].
 
== Bölling-interstadiaalin jako ==
Rivi 73:
|- style="background-color: #FFEEEE;"
| Pre-Bölling-interstadiaali
| 15&nbsp;750&ndash;14&nbsp;850
| 15750 - 14850
|
|
|- style="background-color: #EEEEFF;"
| "Lista-stadiaali" (LI)
| 14&nbsp;850&ndash;14&nbsp;500
| 14850-14500
|
|
|- style="background-color: #FFEEEE;"
| Bölling/Meiendorf-interstadiaali
| 14&nbsp;500/14&nbsp;700&ndash;13&nbsp;860
| 14500/14700-13860
|
|
|- style="background-color: #EEEEFF;"
| "Vanhin tundrakausi"
| 13&nbsp;860&ndash;13&nbsp;730
| 13860-13730
|
|
|- style="background-color: #FFEEEE;"
| [[Bölling-interstadiaali]] BÖ, BO
| 13&nbsp;730&ndash;13&nbsp;480
| 13730-13480
|
|
|- style="background-color: #EEEEFF;"
| [[Vanha tundrakausi]] OD
| 13&nbsp;480&ndash;13&nbsp;350
| 13480-13350
|
| Dryas II
|- style="background-color: #FFEEEE;"
| [[Alleröd-interstadiaali]] AL
| 13&nbsp;350&ndash;12&nbsp;700
| 13350-12700
|
|
|- style="background-color: #EEEEFF;"
| [[Nuorempi dryas]] YD
| 12&nbsp;700&ndash;11&nbsp;560
| 12700-11560
|
| Dryas III
|- style="background-color: #FFEEEE;"
| [[Preboreaali]]n lämpeneminen PB
| 11&nbsp;560&ndash;11&nbsp;300
| 11560-11300
| 10&nbsp;000&ndash;9&nbsp;700
| 10000-9700
|
|}
Rivi 120:
== Lämpötilan kehitys ==
 
Lämpötilan kehitys Tanskassa Bälling-Alleröd-interstadiaalin aikana. Ajat ovat radiohiilivuosia.
 
<!--
Rivi 127:
n. 17000 bp cal jääkauden loppuvaihe alkoi
-->
*[[Vanhin dryas]] 14&nbsp;000&ndash;12&nbsp;600&nbsp;[[BP (ajanlasku)|BP]], 8&ndash;9 °C
 
*Bölling-interstadiaali 12600-1220012&nbsp;600&ndash;12&nbsp;200, 15 &nbsp;°C
Ajat radiohiilivuosina
*[[Vanhempi dryas]] 12&nbsp;200&ndash;11&nbsp;800, 13&ndash;15&nbsp;°C
 
*[[Allerödkausi]] 11&nbsp;800&ndash;11&nbsp;000, 15&ndash;17&nbsp;°C
*[[Vanhin dryas]] 14000-12600 [[BP]] 8-9 °C
*[[Nuorempi dryas]] 11000-10000 11&nbsp;000&ndash;10&nbsp;000, 10&nbsp;°C
*Bölling-interstadiaali 12600-12200 15 °C
*[[Vanhempi dryas]] 12200-11800 13-15 °C
*[[Allerödkausi]] 11800-11000 15-17 °C
*[[Nuorempi dryas]] 11000-10000 10 °C
 
<!--Bølling Oscillation-->
 
==Katso myös==
 
Rivi 149 ⟶ 145:
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Wilson, R. C. L. & Drury, S. A. & Chapman, J. L. | Nimeke = The Great Ice Age: Climate Change and Life. | Julkaisija = Routledge | Vuosi = 2000 | Tunniste = ISBN 0415198410}}
*" Rutter & Velichko 1997": ''Quaternary of northernNorthern eurasiaEurasia: Late pleistocene and holocene landscapes'', stratigraphy and environments, Nat W. Rutter, editor-in-chief, Guest editors A. A. Velichko et al, Vols 41/42 July/August 1997, ''ISSN 1040-6182''
 
===Viitteet===
Rivi 159 ⟶ 155:
*[http://www.lehigh.edu/~ziy2/pubs/YuGpQPreprint.pdf The Bølling-Allerød]
*[http://www.pnas.org/cgi/content/full/97/4/1359 Sensitivity and rapidity of vegetational response to abrupt climate change]
*[http://www.vancouver.wsu.edu/fac/harders/geo390/chapter15.pdf Short-term Climate Variability -&ndash; The Last 2000020,000 Years]
*[http://web.archive.org/web/20060518070849/http://www.doggerland.dk/PUBLIKATIONER/artikelsettlemen.html Settlements of the Hamburgian and Federmesser Cultures]