|
'''Viipurin Diakonissalaitos''' on vuonna 1869 [[Viipuri]]n [[Saunalahti (Viipuri)|Saunalahteen]] perustettu [[diakonissa]]laitos, jonka yhteydessä toimi orpolastenkoti sekä sairaala. Nykyään se toimii [[Lahti|Lahdessa]] nimellä [[Diakonialaitos Lahti]].
== Viipurin Diakonissalaitoksen historia ==
Viipurin Diakonissalaitos perustettiin v.vuonna 1869 [[Dresden]]in diakonissalaitoksen suomalaisen diakonissan [[Olga HackmaninHackman]]in testamenttivaroilla jasekä muiden [[Hackman (suku)|Hackmanin]]in perheen jäsentenperheenjäsenten lahjoittamilla varoilla, sekä. [[Viipurin saksalainen seurakunta|Viipurin saksalaisen seurakunnan]] pastori Julius StegerinSteger keräsi myös varoja Saksasta, Venäjältä ja Sveitsistä. orpolapsienDiakonissalaitosta auttamistaedelsi vartenvuotta keräämilläaikaisemmin rahoillaperustettu orpolastenkoti. Sen johtajana toimi dresdeniläinen sisar Auguste Köhler. Varsinainen diakonissalaitos perustettiin kauppaneuvos [[Johan Friedrich Hackman|J. F. Hackmanin]] luona 2. maaliskuuta 1869. Laitoksen johtajaksi valittiin dresdeniläinen sisar Amalie Fröhlich. Diakonissalaitoksen sielunhoitajaksi tuli pastori Steger. Diakonissalaitoksen 30 -paikkainen sairaala perustettiin vuonna 1873 sekä lastentarha 1879. Molempia johti niin ikään dresdeniläinen sisar. Toinen lastentarha avattiin myöhemmin [[Pietari (Viipuri)|Pietarin]] esikaupungissa.<ref>Wiren, s. 147-148</ref>
Amalie Fröhlichin matkustettua takaisin Saksaan vuonna 1883, valittiin uudeksi johtajaksi neiti Eva Collan ja 1886 neiti Emma Meten, joka myöhemmin vihittiin [[diakonissa]]ksi. Vuodesta 1906 lähtien johtajattarena toimi [[Helsingin Diakonissalaitos|Helsingin Diakonissalaitoksesta]] kutsuttu tyttökoulun opettaja Greta Brax, ja hänen jälkeensä vuodesta 1931 Siviä Saarinen.<ref>Wiren, s. 148-149</ref> Viipurin Diakonissalaitoksen silmäsairaala rakennettiin professori [[Gustaf Julius Strömborg]]in (1830–1899) muistoksi kerätyn rahaston varoilla vuonna 1905. Silmäsairaalassa hoidettiin monien vuosien ajan noin puolet Suomen silmäsairaista. Ensimmäiset kolme diakonissaa vihittiin tehtäviinsä 1907, uusia oppilaita otettiin kuusi. Pastori Uno Nordström (Nortia) toimi diakonissalaitoksen johtajana vuosina 1911–1918, jolloin diakonissoja oli jo 58. Nordströmin toimikautena sisaria alettiin myös lähettää seurakuntiin.<ref name=W149>Wiren, s. 149</ref>
Ensimmäisenä perustettiin orpolastenkoti 1868, jonka johtajana toimi dresdeniläinen sisar Augusta Köhler. Diakonissalaitos perustettiin kauppaneuvos [[Johan Friedrich Hackman|J. F. Hackmanin]] kotona 2.3.1869. Laitoksen johtajaksi valittiin dresdeniläinen sisar Amalie Fröhlich. Diakonissalaitoksen sielunhoitajaksi tuli saksalaisen seurakunnan pastori Julius Steger. Diakonissalaitoksen 30 paikkainen sairaala perustettiin v. 1873. Lastentarha perustettiin 1879, sitäkin johti saksalainen dresdeniläinen sisar. Toinen lastentarha avattiin Pietarin esikaupungissa.<ref>Wiren, s. 147-148</ref>
Rovasti Elias Pentti toimi Diakonissalaitoksen johtajana vuosina 1924-1930. Pastori [[Otto Korpijaakko]] tuli johtajaksi v. 1931 ., Uusi sisätautisairaalajolloin avattiin vuonnamyös 1931,uusi 130 :llä-paikkainen potilaspaikallasisätautisairaala.<ref name=W149/> Vuonna 1938 Rovasti Elias Pentti valittiin toisen kerran johtajaksi. [[Talvisota|Talvisodan]] jälkeen Diakonissalaitos evakoitiin [[Karkku]]un ja Viipurin menetyksen jälkeen vuonna 1940 siirrettiin nykyiseen toimipaikkaansa Lahteen.<ref>Wiren, s. 149-150</ref>▼Amalie Fröhlichin matkustettua takaisin Saksaan 883 seuraavaksi johtajattareksi valittiin neiti Eva Collan, ja vuonna 1886 neiti Emma Meten, joka myöhemmin vihittiin [[diakonissa]]ksi. Vuodesta 1906 lähtien johtajattarena toimi Helsingin Diakonissalaitoksesta kutsuttu tyttökoulun opettaja Greta Brax, ja hänen jälkeensä vuodesta 1931 Siviä Saarinen.<ref>Wiren, s. 148-149</ref>
Viipurin Diakonissalaitoksen silmäsairaala rakennettiin professori Gustaf Julius Strömborgin (1830–1899) muistoksi kerätyn rahaston varoilla v. 1905. Silmäsairaalassa hoidettiin monien vuosien ajan noin puolet Suomen silmäsairaista. Ensimmäiset kolme diakonissaa vihittiin tehtäviinsä 1907, uusia oppilaita otettiin 6.
Pastori Uno Nordström (Nortia) toimi diakonissalaitoksen johtajana 1911 alkaen, vuoteen 1918 asti, jolloin laitoksessa oli diakonissoja jo 58. Nordströmin toimikautena sisaria alettiin lähettää seurakuntiin.<ref name=W149>Wiren, s. 149</ref>
▲Rovasti Elias Pentti toimi Diakonissalaitoksen johtajana vuosina 1924-1930. Pastori [[Otto Korpijaakko]] tuli johtajaksi v. 1931. Uusi sisätautisairaala avattiin vuonna 1931, 130:llä potilaspaikalla.<ref name=W149/> Vuonna 1938 Rovasti Elias Pentti valittiin toisen kerran johtajaksi.
Talvisodan jälkeen Viipurin Diakonissalaitos evakoitiin [[Karkku]]un. Viipurin menetyksen jälkeen vuonna 1940{{selvennä}} siirrettiin Diakonissalaitos Lahteen.<ref>Wiren, s. 149-150</ref>
== Katso myös ==
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
[[Luokka:Suomen sairaalat]]
[[Luokka:Suomalaiset säätiöt]]
[[Luokka:Viipurin rakennukset ja rakennelmat]]
| 