Wikipedia

Ero sivun ”Viljami Kalliokoski” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p lk
Jepse (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 292 muokkausta
valtionjohto-malline ym.
Rivi 1:
{{Valtionjohto
'''Viljami Kalliokoski''' ([[15. toukokuuta]] [[1894]] [[Halsua]] – [[20. tammikuuta]] [[1978]] [[Kokkola]]) oli maanviljelysneuvos, maanviljelijä ja suomalainen [[poliitikko]]. Hän on Suomen historian kuudenneksi pitkäaikaisin kansanedustaja [[1922]]–[[1945]] ja [[1948]]–[[1962]], minä aikana hän istui yhteensä 41 valtiopäivät. Hän oli apulaismaatalousministeri ja maatalousministeri kahdeksassa hallituksessa vuosina [[1936]]–[[1937]], [[1940]]–[[1944]] ja [[1954]]–[[1956]]. Kalliokoski oli myös mm. eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja [[1931]]–[[1938]], [[Eduskunnan puhemies|eduskunnan 1. varapuhemies]] [[1938]]–[[1940]] ja [[1950]]–[[1954]]. Lisäksi hän toimi [[Suomen Keskusta|Maalaisliiton]] puheenjohtajana sotien aikaan, vuosina [[1940]]–[[1945]]. Sanomalehti [[Keskipohjanmaa]]n päätoimittaja hän oli [[1930]]–[[1938]] ja [[Pellervo-Seura]]n toimitusjohtaja [[1945]]–[[1949]]. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä erityisesti maatalouden, osuustoiminnan ja kirkon piirissä.▼
| nimi = Viljami Kalliokoski
| kuva =
| kuvateksti =
| arvo = [[Suomen maatalousministeri]]
| virassa = [[Rytin II hallitus]]<br>15.8.1940–3.1.1941<br>[[Rangellin hallitus]]<br>4.1.1941–4.3.1943<br>[[Linkomiehen hallitus]]<br>5.3.1943–7.8.1944<br>[[Hackzellin hallitus]]<br>8.8.1944–20.9.1944<br>[[Urho Castrénin hallitus]]<br>21.9.1944–16.11.1944<br>[[Törngrenin hallitus]]<br>5.5.1954–19.10.1954<br>[[Kekkosen V hallitus]]<br>20.10.1954–2.3.1956
| edeltäjä = [[Pekka Heikkinen]]<br>[[Kalle Jutila]]
| seuraaja = [[Eemil Luukka]]<br>[[Martti Miettunen]]
| kansanedustajana = 5.9.1922–5.4.1945<br>22.7.1948–19.2.1962
| eduskuntaryhmä = [[Maalaisliitto|Maalaisliiton eduskuntaryhmä]]
| vaalipiiri = [[Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri]]
| syntymäaika = [[15. toukokuuta]] [[1894]]
| syntymäpaikka = [[Halsua]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|15|5|1894|20|1|1978}}
| kuolinpaikka = [[Kokkola]]
| puolue = [[Maalaisliitto]]
| puoliso =
| koulutus =
| ammatti = [[maanviljelijä]]
| arvonimet = [[maanviljelysneuvos]] (1949)
| allekirjoitus =
}}
 
'''Viljami Kalliokoski''' ([[15. toukokuuta]] [[1894]] [[Halsua]] – [[20. tammikuuta]] [[1978]] [[Kokkola]]) oli maanviljelysneuvos, maanviljelijä ja suomalainen [[poliitikko]]. Hän on Suomen historian kuudenneksi pitkäaikaisin kansanedustaja 1922–1945 ja 1948–1962, minä aikana hän istui yhteensä 41 valtiopäivät. Hän oli apulaismaatalousministeri ja maatalousministeri kahdeksassa hallituksessa vuosina 1936–1937, 1940–1944 ja 1954–1956.
Viljami Kalliokoski oli naimisissa vuodesta 1917 alkaen Hilja Sofia Kalliokosken (os. Kujala) kanssa. He saivat yhdessä kuusi lasta, joista poika Matti Kalliokoski kaatui Kannaksella puna-armeijan suurhyökkäyksessä 18. kesäkuuta 1944. ▼
 
▲'''Viljami Kalliokoski''' ([[15. toukokuuta]] [[1894]] [[Halsua]] – [[20. tammikuuta]] [[1978]] [[Kokkola]]) oli maanviljelysneuvos,myös maanviljelijämuun ja suomalainen [[poliitikko]]. Hän on Suomen historian kuudenneksi pitkäaikaisin kansanedustaja [[1922]]–[[1945]] ja [[1948]]–[[1962]], minä aikana hän istui yhteensä 41 valtiopäivät. Hän oli apulaismaatalousministeri ja maatalousministeri kahdeksassa hallituksessa vuosina [[1936]]–[[1937]], [[1940]]–[[1944]] ja [[1954]]–[[1956]]. Kalliokoski oli myös mm.muassa eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja [[1931]]–[[1938]]1931–1938, [[Eduskunnan puhemies|eduskunnan 1. varapuhemies]] [[1938]]–[[1940]]1938–1940 ja [[1950]]–[[1954]]1950–1954. Lisäksi hän toimi [[Suomen Keskusta|Maalaisliiton]] puheenjohtajana sotien aikaan, vuosina [[1940]]–[[1945]]1940–1945. Sanomalehti [[Keskipohjanmaa]]n päätoimittaja hän oli [[1930]]–[[1938]]1930–1938 ja [[Pellervo-Seura]]n toimitusjohtaja [[1945]]–[[1949]]1945–1949. Hänellä oli lukuisia luottamustehtäviä erityisesti maatalouden, osuustoiminnan ja kirkon piirissä.
Kalliokoski oli kasvanut [[Santeri Alkio]]n esikuvan ja nuorisoseuratoiminnan kautta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kansanedustajauransa alkuvuosina hänet tunnettiin puolueensa sosiaaliradikaaleihin kuuluvana ja oikeistoradikalismin tiukkana vastustajana. Kalliokoski oli puolueessaan ensimmäisiä Lapuan liikkeen julkisia vastustajia. Hänen muiluttamistaan suunniteltiin kesällä 1930, mutta hanke kompastui amatöörimäiseen toteutukseen. Kalliokoski oli myös puolueessaan aktiivisimpia pula-ajan talousongelmien esiintuojia, joten hän ei monen puoluetoverinsa tavoin joutunut kärsimään pulan aiheuttamasta tyytymättömyydestä. Hänen poikkeuksellisen suosionsa äänestäjien keskuudessa näkyi eduskuntavaaleissa 1936, jolloin maalaisliitto sai Kalliokosken kotikunnassa Halsualla historiansa parhaan tuloksen: 91,2 prosenttia äänistä. Lähes kaikki äänet annettiin Kalliokoskelle. Sen sijaan lain kumoamiseen johtanut kieltolakikansanäänestys oli Kalliokoskelle pettymys, sillä hän kannatti kieltolakia sen loppuun saakka.▼
 
▲Viljami Kalliokoski oli naimisissa vuodesta 1917 alkaen Hilja Sofia Kalliokosken (oso.s. Kujala) kanssa. He saivat yhdessä kuusi lasta, joista poika Matti Kalliokoski kaatui Kannaksella puna-armeijan suurhyökkäyksessä 18. kesäkuuta 1944. Kalliokoski sai [[Maanviljelysneuvos|maanviljelysneuvoksen]] arvonimen vuonna 1949.
 
== Poliittinen ura ==
▲Kalliokoski oli kasvanut [[Santeri Alkio]]n esikuvan ja nuorisoseuratoiminnan kautta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kansanedustajauransa alkuvuosina hänet tunnettiin puolueensa sosiaaliradikaaleihin kuuluvana ja oikeistoradikalismin tiukkana vastustajana. Kalliokoski oli puolueessaan ensimmäisiä [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] julkisia vastustajia. Hänen [[Muilutus|muiluttamistaan]] suunniteltiin kesällä 1930, mutta hanke kompastui amatöörimäiseen toteutukseen. Kalliokoski oli myös puolueessaan aktiivisimpia pula-ajan talousongelmien esiintuojia, joten hän ei monen puoluetoverinsa tavoin joutunut kärsimään pulan aiheuttamasta tyytymättömyydestä. Hänen poikkeuksellisen suosionsa äänestäjien keskuudessa näkyi eduskuntavaaleissa[[Eduskuntavaalit 1936|vuoden 1936 eduskuntavaaleissa]], jolloin maalaisliitto sai Kalliokosken kotikunnassa Halsualla historiansa parhaan tuloksen: 91,2 prosenttia äänistä. Lähes kaikki äänet annettiin Kalliokoskelle. Sen sijaan lain kumoamiseen johtanut [[Suomen kansanäänestys kieltolaista|kieltolakikansanäänestys]] oli Kalliokoskelle pettymys, sillä hän kannatti kieltolakia sen loppuun saakka.
 
Sota-aikana hänen vastuulleen hallituksessa kuuluivat asutusasiat sekä elintarviketuotanto. Välirauhan aikana hän ministerinä vastasi siirtoväen asuttamisesta muualle Suomeen sekä jatkosodan aikana takaisin vallattujen alueiden jälleenasuttamisesta. Syksyllä 1944 hänen johdollaan linjattiin vielä kolmas asutusurakka alueluovutusten takia. Myös elintarviketuotannossa sotavuodet olivat dramaattisia, sillä nälänhädän uhka Suomessa oli todellinen sekä keväällä 1942 että 1944.
 
Kalliokoski ei kuulunut hallituksen sisärenkaaseen, joka käsitteli ulkopoliittisia linjauksia. Siitä huolimatta sodan loppuvaiheissa Kalliokoskea vastustaneen maalaisliiton opposition keulahahmoksi nousi ulkopoliittisiin erimielisyyksiin vedonnut [[Urho Kekkonen]]. Kalliokoski kuului ns. vanhoihin kasvoihin, joiden ei sallittu asettua ehdolle enää [[Eduskuntavaalit 1945|eduskuntavaaleissa 1945]]. Kalliokosken ja Kekkosen kärjistynyt vastakkainasettelu johti Kalliokosken eroamiseen maalaisliiton johdosta kesken dramaattisen puoluekokouksen kesäkuussa 1945. Eronsa jälkeen Kalliokoski välttyi häntä uhanneelta syytteeltä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Hän oli puolueensa sisällä Kekkosen vastaehdokkaana valittaessa maalaisliiton presidenttiehdokasta [[Suomen presidentinvaali 1956|vuoden 1956 vaaleihin]]. Vuorostaan puolueensa sisällä oppositioon jäänyt Kalliokoski teki paluun eduskuntaan [[Eduskuntavaalit 1948|vuoden 1948 vaaleissa]] ja jatkoi kansanedustajana vuoteen 1962 saakka. Sen jälkeen hän toimi vielä mm.muun muassa kirkollisissa luottamustehtävissä ja oli kirkkohallituksen jäsenenä ja kirkolliskokouksen varapuheenjohtajana siihen asti korkeimpaan asemaan noussut [[maallikko]] evankelis-luterilaisessa kirkossa. Kalliokoski tunnettiin myös taidokkaana puhujana, jonka puheiden määrän on yli kuusi vuosikymmentä kestäneen julkisen uran aikana arvioitu nousseen viiden ja kymmenen tuhannen väliin.
 
Viljami Kalliokoski sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1949.
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Eino Isohanni ja Alfred Salmela (toim.)|Nimike=Maa on ikuinen: Viljami Kalliokosken puheita ja kirjoituksia|Julkaisija=Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto|Vuosi=1954|Tunniste=}}
Rivi 16 ⟶ 41:
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.keskusta.fi/content/henkilot/kalliokoski.html Keskustahistoria]
* {{edustajamatrikkeli|nro=910666}}
* [http://www.elonet.fi/title/ek3gc8/ Finlandia-katsaus 43 - alkaa 4.50 min filmin alusta - kuvattu syyskesällä 1944]
 
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
Rivi 25 ⟶ 49:
|Seuraaja=[[Eemil Luukka]]<br>[[Martti Miettunen]]
|Titteli=[[Suomen maa- ja metsätalousministeri|Suomen maatalousministeri]]
|Kommentti=[[1940]]−[[1944]]1940−1944<br>[[1954]]−[[1956]]1954−1956}}
 
{{Suomen Keskustan puheenjohtajat}}
 
{{AAKKOSTUS:Kalliokoski, Viljami}}
[[Luokka:Suomen ministerit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljami_Kalliokoski”