Ero sivun ”Elokuvateatteri” versioiden välillä

130 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
viitteiden päivitystä
(deadlinkit)
(viitteiden päivitystä)
[[KuvaTiedosto:Cinemaaustralia.jpg|thumb|<center>Elokuvateatterin katsomo ja valkokangas.</center>]]
 
'''Elokuvateatteri''' on tila, jossa esitetään [[Elokuva|elokuvia]] suurille katsojaryhmille. Elokuvateatterissa voi olla useita saleja, joissa on erilaiset tekniset ominaisuudet (esimerkiksi äänentoistolaitteisto, erikoiskokoinen [[valkokangas]]).
 
Monisalisia elokuvateattereita kutsutaan myös ''monisaliteattereiksi'' eli ''multiplekseiksi''. [[Suomen elokuvasäätiö]]n määritelmän mukaan teatteri luokitellaan multipleksiksi, jos siinä on yli seitsemän salia.<ref name="elokuvavuosi2009">{{Verkkoviite | Osoite = http://ses.fi/fileadmin/dokumentit/Elokuvavuosi_2009.pdf | Nimeke = Elokuvavuosi 2009 – Suomen elokuvasäätiön tilastoja | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Viitattu = 27.10.2014}}</ref>
http://www.ses.fi/dokumentit/Elokuvavuosi%202009.pdf | Nimeke = Elokuvavuosi 2009 – Suomen elokuvasäätiön tilastoja | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Viitattu = 26.1.2011}}{{deadlink}}</ref>
 
Suomessa oli vuonna 2009 yhteensä 196 elokuvateatteria, joissa oli yhteensä 306 salia.<ref name="elokuvavuosi2009"/> Joissakin maissa on elokuvateatterit kielletty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/saudi-arabiassa_tehtiin_historiaa_nainen_sai_ohjata_elokuvan/6278452 | Nimeke = Saudi-Arabiassa tehtiin historiaa: Nainen sai ohjata elokuvan| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle.fi Uutiset| Ajankohta = 1.9.2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.9.2012 | Kieli = }}</ref>
 
== Perinteinen filmitekniikka ==
 
=== Kuva ===
 
Elokuvateattereissa elokuvat esitettiin vielä ennen vuotta 2012 pääasiassa [[projektori|filmiprojektoreilla]], jotka käyttävät [[kinofilmi|35 mm:n filmiä]]. Kuva saadaan filmiltä kankaalle projisoimalla kirkasta valoa filmin ja suurentavan optiikan läpi. Nykyään valo tuotetaan tavallisimmin [[ksenonlamppu|ksenonlampuilla]], joiden tehot ovat yleensä useita kilowatteja.
 
 
=== Ääni ===
[[KuvaTiedosto:Biografen Grand Stockholm.jpg|thumb|200px|Tukholman Sandrew Metronomen Grand-elokuvateatteri, jossa [[Olof Palme]] näki murhayönään elokuvan ''Bröderna Mozart''.]]
 
[[Kuva:Biografen Grand Stockholm.jpg|thumb|200px|Tukholman Sandrew Metronomen Grand-elokuvateatteri, jossa [[Olof Palme]] näki murhayönään elokuvan ''Bröderna Mozart''.]]
 
35&nbsp;mm:n elokuvafilmillä käytetään nykyään sekä analogista että digitaalista ääntä rinnakkain. Jokaisessa esityskopiossa on aina vähintään analoginen optinen ääniraita (vallitseva formaatti nykyään Dolby SR). Analogiäänen lisäksi kopiossa voi olla digitaaliääni 1–3 erilaisessa formaatissa, jotka ovat [[Dolby Digital]] (yleisin), [[SDDS]] ja [[DTS]]. Kaikki elokuvateatterit pystyvät edelleen esittämään ongelmitta myös filmikopion, jossa on ainoastaan analoginen ääniraita.
 
== Digitalisoituminen ==
[[KuvaTiedosto:MovieTheatre gobeirne.jpg|200px|thumb|right|Elokuvateatterin sisustusta. Akustiikkaa parantavat seinällä olevat verhot. Seinään on myös istutettu kaiuttimia. Tuoleissa on mukavuutta lisäävät mukitelineet.]]
 
[[Kuva:MovieTheatre gobeirne.jpg|200px|thumb|right|Elokuvateatterin sisustusta. Akustiikkaa parantavat seinällä olevat verhot. Seinään on myös istutettu kaiuttimia. Tuoleissa on mukavuutta lisäävät mukitelineet.]]
 
35 mm:n elokuvafilmi on säilyttänyt valta-asemansa elokuvakäytössä niin kuvaus- kuin esitysformaattinakin jo yli sata vuotta. Suurimmat muutokset formaattiin tänä aikana ovat olleet äänen, värin, laajakuvan ja stereoäänen lisääminen. Vuonna 2012 digitaalinen projisointiteknologia syrjäytti viimein filmin kaupallisessa elokuvateatteritoiminnassa.
Tällä hetkellä hallitseva digitaalisen elokuvateatteritekniikan standardi on DCI (Digital Cinema Initiatives; käytetään myös nimitystä D-Cinema), joka julkaistiin heinäkuussa 2005. D-Cinema-saleissa käytetään erittäin korkealaatuisia, moninkertaisesti kotiteatteriprojektoreita kalliimpia ja suurempia [[videoprojektori|videoprojektoreita]]. Projektorit voivat perustua esimerkiksi [[DLP]]- tai SXRD-tekniikoihin, joista DLP on tällä hetkellä yleisin. Valo tuotetaan filmiprojektorien tapaan ksenonlampuilla.
 
Elokuvateatterien digitalisoitumista hidastavat laitteistohankintojen vaatimat suuret investoinnit. Suomen ensimmäinen D-Cinema-laitteisto otettiin käyttöön Helsingin [[Tennispalatsi#Elokuvateatteri|Tennispalatsissa]] loppuvuodesta 2006<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135223097902 | Nimeke = Tennispalatsiin Suomen ensimmäinen digitaalinen projektori | Tekijä = Veli-Pekka Lehtonen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 19.11.2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.9.2009 | Kieli = {{fi}} }}</ref> ja toinen Hämeenlinnan Bio Rexissä syksyllä 2007<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nordiskfilm.fi/valkokangas/uutinen.php?id=359 | Nimeke = Bio Rex digitalisoi koko elokuvateatteriketjun ja avaa Suomen ensimmäisen 3D-elokuvateatterin | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Nordisk Film – Uutiset | Ajankohta = 17.4.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.9.2009 | Kieli = {{fi}} }}</ref>. Kesäkuussa 2009 D-Cinema-laitteisto oli asennettu Suomessa 27 elokuvasaliin,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ses.fi/fileadmin/dokumentit/SESinfo%201SESinfo_1-2010.pdf | Nimeke = Ajankohtaista: |Elokuvateattereiden Tekijä =digitointi Harrikiihtyy AhokasEuroopassa | Tiedostomuoto = PDF | Selite = Suomen elokuvasäätiön tiedotuslehti | Julkaisu = SESinfo 1/2010 | Ajankohta = 2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Viitattu = 827.210.2010 | Kieli = {{fi}} }}{{deadlink2014}}</ref> ja vuoden 2011 alkuun mennessä 30 prosenttiin maan saleista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ses.fi/dokumentit/Suomalaisen%20elokuvan%20tavoiteohjelma%202011-2015.pdf | Nimeke = Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelma 2011–2015 | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Viitattu = 26.1.2011 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Lokakuussa 2012 saleista oli digitoitu jo yli 90 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sesfilmikamari.fi/fi/ajankohtaista_asiapage.aspphp?id=40845&news_id=933 | Nimeke = Elokuvateattereille tulossa ennätysvuosi - katsojamäärä ylittää 8 miljoonaa | TekijäJulkaisu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Filmikellari.fi | Ajankohta = 22.10.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen elokuvasäätiö | Viitattu = 2327.10.2012 | Kieli = {{fi}} }}{{deadlink2014}}</ref> Osassa digisaleista on edelleen myös perinteinen 35 mm:n projisointilaitteisto.
 
== Kolmiulotteisuus ==
 
Kolmiulotteisia eli '''3-D'''-elokuvia on esitetty elokuvateattereissa maksavalle yleisölle 1920-luvulta alkaen. Ensimmäisen kerran kolmiulotteisuus nousi hetkeksi suursuosioon 1950-luvulla. 3-D-elokuvia on vuosien mittaan esitetty useilla filmiin perustuvilla järjestelmillä, vaihtelevalla yleisömenestyksellä.
 
 
== Tapakulttuuri elokuvateattereissa ==
 
Hyviin tapohin kuuluu pitää [[matkapuhelin]] kiinni elokuvateatterissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Simpson-Giles, Candace | Nimeke=Kuinka olla leidi | Sivu=11 | Selite=(How to be a lady: A contemporary guide to common courtesy, 2001.) Suomentaneet Päivi Liski ja Pasi Jääskeläinen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-20-7050-2}}</ref>
 
21 312

muokkausta