Ero sivun ”Mirrors (Blue Öyster Cultin albumi)” versioiden välillä

Blue Öyster Cult oli noussut menestyväksi valtavirran yhtyeeksi vuoden [[1976]] "[[(Don't Fear) The Reaper]]" -hitillä ja platinaa myyneellä ''[[Agents of Fortune]]'' -albumilla. MyöskinMyös seuraavat albumit, ''[[Spectres]]'' (kultaa) ja live-albumi ''[[Some Enchanted Evening]]'' (platinaa) menestyivät hyvin. Yhtye oli myös kovan livebändin maineessa. Monet vanhat fanit olivat tosin kritisoineet yhtyeen siirtymistä kevyempään ja radioystävällisempään, [[AOR]]-vaikutteiseen rockiin, joka oli nousussa Yhdysvalloissa 1970-luvun loppupuolella. Yhtye yritti kovasti saada "The Reaperin" kaltaista uutta hittiä, ja se uudisti tuotantotiimiä ottamalla tulevan albumin tuottajaksi Sandy Pearlmanin ja Murray Krugmanin sijaan Tom Wermanin, joka oli tuottanut menestyksekkäästi [[Cheap Trick]] -yhtyettä sekä [[Ted Nugent]]ia (ja myöhemmin [[Mötley Crue]]ta). Yhteistyö ei kuitenkaan sujunut yhtyeen haluamalla tavalla ja albumin soundista tuli niin yhtyeen ja fanienkin mukaan liiankin "siloiteltu".<ref name="bochistory"/>

Albumin nimikappale "Mirrors" on myöskinmyös Roeserin esittämä ja myös säveltämä. Kappaleessa on mukana runsaasti tuplakitarointia, edustaen albumin hevimpää osastoa, lukuunottamatta naisvoittoista taustakuoroa kertosäkeessä.