Ero sivun ”Mirrors (Blue Öyster Cultin albumi)” versioiden välillä

'''''Mirrors''''' on [[Blue Öyster Cult]]in studioalbumi vuodelta [[1979]]. Edellisen studioalbumin, vuoden [[1977]] ''[[Spectres]]in''in tapaan sitä ovat pitäneet niin kriitikot kuin monet fanitkin liian kaupallisena ja kevyenä.<ref name="bochistory">http://www.blueoystercult.com/History/history6.html Yhtyeen historia 1976-1977 virallisella sivustolla</ref>

Blue Öyster Cult oli noussut menestyväksi valtavirran yhtyeeksi vuoden [[1976]] "[[(Don't Fear) The Reaper]]" -hitillä ja platinaa myyneellä ''[[Agents of Fortune]]'' -albumilla. Myöskin seuraavat albumit, ''[[Spectres]]'' (kultaa) ja live-albumi ''[[Some Enchanted Evening]]'' (platinaa) menestyivät hyvin. Yhtye oli myöskinmyös kovan livebändin maineessa. Monet vanhat fanit olivat tosin kritisoineet yhtyeen siirtymistä kevyempään ja radioystävällisempään, [[AOR]]-vaikutteiseen rockiin, joka oli nousussa Yhdysvalloissa 1970-luvun loppupuolella. Yhtye yritti kovasti saada "The Reaperin" kaltaista uutta hittiä, ja se uudisti tuotantotiimiä ottamalla tulevan albumin tuottajaksi Sandy Pearlmanin ja Murray Krugmanin sijaan Tom Wermanin, joka oli tuottanut menestyksekkäästi [[Cheap Trick]] -yhtyettä sekä [[Ted Nugent]]ia (ja myöhemmin [[Mötley Crue]]ata). Yhteistyö ei kuitenkaan sujunut yhtyeen haluamalla tavalla ja albumin soundista tuli niin yhtyeen ja fanienkin mukaan liiankin "siloiteltu".<ref name="bochistory"/>

''Mirrors'' julkaistiin kesäkuussa 1979. Kansikuvana oli maalaus auton sivupeilistä, josta näkyy taivasmaisema. Albumi nousi niukasti top-50:neen sekä [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Britannia]]ssa, ja semikä oli pettymys yhtyeelle ja levy-yhtiöllekin, jotka odottivat suurempaa menestystä kaupallisemman tuotannon ja kappalemateriaalin ansiosta. Myös suurin osan yhtyeen faneista oli pettyneitä yhtyeen hylättyä raskaan perus-soundinsa radioystävällisemmän materiaalin takia.<ref name="bochistory"/> Lanierin sävellys "In Thee" julkaistiin singlenä ja se sai pienehköä menestystä Billboardin single-listalla. Albumin epäonnistumisen jälkeen yhtye teki omat johtopäätöksensä ja palasi seuraavalla albumilla juurilleen eli raskaampaan heavy rockiin.

Kriitikot antoivat albumille vaihtelevaa palautetta. ''[[Rolling Stone]]'' -lehden arvostelija kehui albumin teknistä tuotantoa, mutta kritisoi kappalemateriaalia "liian kevyeksi" aiempiin albumeihin verrattuna.<ref name="rollingstone">http://web.archive.org/web/20080915065248/http://www.rollingstone.com/artists/blueoystercult/albums/album/197644/review/5942609/mirrors arvostelu Rolling Stone-lehdessä</ref>. Brittiläisen ''[[Melody Maker]]'' -lehden kriitikko puolestaan suitsutti albumia "kenties yhtyeen parhaaksi".<ref name="bocstudio">http://www.blueoystercult.com/Studio/8Mirr.html artikkeli albumista yhtyeen kotisivuilla</ref>. Kuuluisa amerikkalais-kriitikko Robert Christgau piti yhtyettä jo "menneen talven lumina", ja vain "In Thee" -kappale sai mieheltähäneltä arvostusta.<ref name="christgau">http://www.robertchristgau.com/get_artist.php?name=Blue+Oyster+Cult Robert Christgaun arvostelu</ref>.

Myös tämän päivän kriitikot ovat suhtautuneet varauksella albumiin. Allmusic-sivuston arvostelija sanoo albumin kappaleista puuttuvan "syvyyttä" ja sanoo albumin olevan pettymys yhtyeen [[heavy metal]] -puolen ystäville.<ref name=allmusic">http://www.allmusic.com/album/mirrors-mw0000189158 arvostelu Allmusic-sivustolla</ref>. [[Sputnik Music]] -sivuston kriitikko kirjoittaa, että albumi ei kuulu yhtyeen parhaimmistoon, mutta sanoo siltä kuitenkin löytyvän mainittavan arvoista materiaalia.<ref name="sputnik">http://www.sputnikmusic.com/review/51355/Blue-Oyster-Cult-Mirrors/ arvostelu Sputnik Music-sivustolla</ref> Yhtyeen fanit nimeävät albumin monesti yhtyeen huonompiin kuuluvaksi ja albumia onkin kutsuttu myös nimellä "Errors" (suom. ''virheet'').<ref name="bocfaq3"/>