'''Ruotsin kansallismuseo''' ({{k-sv|Nationalmuseum}}) on [[Ruotsi]]n suurin ja johtava taide- ja muotoilumuseo. Se sijaitsee [[Tukholma]]ssa [[Blasieholmen]]in niemen kärjessä.
''Nationalmuseumin'' johtaja on ollut vuodesta 2012 [[Berndt Arell]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hsyle.fi/kulttuuriuutiset/artikkeli/Berndt+Arell+valittu+Tukholman+kärkimuseon+johtajaksiberndt_arell_johtajaksi_kansallismuseoon_ruotsiin/11352669543075376840 | Nimeke = Berndt Arell valittu Tukholman kärkimuseon johtajaksi |Kansallismuseoon Tekijä = Anu Uimonen | Tiedostomuoto = | Selite =Ruotsiin | Julkaisu = HelsinginYle SanomatUutiset | Ajankohta = 16.6.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma company | Viitattu = 1727.610.2011 | Kieli = 2014}}</ref>
==Rakennus==
Museo avattiin nykyisessä rakennuksessa vuonna 1866, ja se oli ensimmäisiä julkisia [[Taidemuseo|taidemuseoita]] maailmassa. Rakennus on näkyvä osa Tukholman kaupunkikuvaa. Se edustaa [[uusrenessanssi]]a ja muistuttaa tyyliltään Firenzen[[Firenze]]n ja Venetsian[[Venetsia]]n [[renessanssi]]a.<ref name= nath>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nationalmuseum.se/sv/Om-Nationalmuseum/Museets-historia/ | Nimeke = Museets historia | Julkaisu = Nationalmuseum | Julkaisija = Nationalmuseum | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli ={{sv}}}}</ref> Rakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti [[Friedrich August Stüler]] ja sisätilat ruotsalainen [[Fredrik Wilhelm Scholander]]. Talon suunnittelu ja rakentaminen kestivät 20 vuotta ja tulivat hyvin kalliiksi, sillä siinä käytettiin uudenaikaisia rakennustekniikoita. Scholanderin alkuperäistä suunnitelmaa ei kelpuutettu sellaisenaan, vaan suunnittelijaksi pyydettiin sen ajan johtavana museoidensuunnittelijana pidetty SchülerStüler. Niin sanottu kustavilainen sali on Gustaf Lindgrenin suunnittelema lisäys vuodelta 1921.<ref name="bedoire">Fredric Bedoire: ''Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild'', s. 87–88. Norstedts, Tukholma 2012.</ref>
Julkisivu on jonkin verran rapistunut vuosien varrella, sillä sen pääasiallisena pinnoitteena käytettiin [[Borghamn]]ista tuotua Vätternin [[kalkkikivi|kalkkikiveä]], joka oli laadultaan vaihtelevaa. Venetsialaistyylisessä [[Portiikki|portiikissa]] käytettiin ruotsalaista [[Kolmårdenin marmori]]a. Porraskäytävän seinät on koristeltu tunnettujen ruotsalaisten taidemaalarien tekemillä seinämaalauksilla, joista näyttävimpiä ovat [[Carl Larsson]]in maalaukset 1890-luvulta.<ref name="bedoire" />
