Ero sivun ”Preboreaali” versioiden välillä

357 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
p
fix
p (fix)
{{Korjattavat 2012}}
{{Holoseeni}}
'''Preboreaalikausi''' oli välittömästi viimeisen eli [[Veiksel-jääkausi|Veiksel-jääkauden]] päättymistä seurannut ajanjakso noin 11500-1050011&nbsp;500&ndash;10&nbsp;500 kalenterivuotta sitten<!-- n. 10300 - 970010&nbsp;300&ndash;9&nbsp;700 BP?-->, jolloin lämpötila kohosi melko nopeasti. Preboreaalikausi alkoi [[Salpausselät]] synnyttäneen kylmän [[Nuorempi dryaskausi|nuoremman dryaskauden]] jälkeisellä äkillisellä lämpenemisellä. Suomi oli kaudelta laajalti jään ja veden peitossa. Ennen preboreaalikautta oli Suomessa jäästä paljastuneilla alueilla arktista [[tundra]]a sekä kylmä ja kuiva ilmasto. Preboreaalikin oli aluksi kylmä, sitten kuiva ja viileä kausi, jolloin [[Skandinavia]]ssa kasvoi laajalti koivumetsiä. Kaudella alkoi laaja soistuminen.
Ilmaston kylmyyden takia ei Suomessa tällöin liene ollut suuressa määrin pysyvää asutusta. Noin 11&nbsp;000 vuotta sitten oli asutusta Virossa ja Äänisen itäpuolella, ja Suomeen saattoi saapua asukkaita jo kauden lopulla 10&nbsp;800-&ndash;10&nbsp;500 vuotta sitten, mutta aivan varmaa tämä ei ole.
[[Jää]] vetäytyi Suomessa tuhannessa vuodessa Etelä-Suomen pohjoisosista Länsi-[[Lappi]]in. Lämpötila oli preboreaalikauden lopussa melko lähellä nykyistä<ref name="Kuusisto_1923">Ilmastonmuutos ja Suomi, Esko Kuusisto, ISBN 951-970-296-8, s. 23</ref>. Preboreaalikausi aloitti [[holoseeni]]n. Kautta seurasi viileä [[boreaalikausi]].
 
:{{Pääartikkeli|[[Pleistoseenn ja holoseenin raja]]}}
 
Ennen preboreaalikautta oli kylmä [[nuorempi dryaskausi]], jolloin kylmä ja kuiva [[arotundra]] ulottui laajoille alueilla. Sitten noin 1160011&nbsp;600-1150011&nbsp;500 kalenterivuotta eli noin 1030010&nbsp;300 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter & Velichko 1997, s. 83</ref> ilmasto lämpeni nopeasti. tätä kutsutaan tieteellisessä kirjallisuudessa esim [[Pleistoseenn ja holoseenin raja|YD/PB-rajaksi]]. Pleistoseeniin ajoittuva kylmä nuorempi dryas päättyi noin 70 &nbsp;vuodessa<ref>[http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/027737919390037M High-resolution lacustrine record of the late glacial/holocene transition in central Europe] Quaternary Science Reviews Volume 12, Issue 5, 1993, Pages 287–294 http://dx.doi.org/10.1016/0277-3791(93)90037-M</ref>.
 
Aivan pleistoseenin lopussa ennen suurta holoseenin alun lämpenemistä oli Puolassa [[Gościa̧ż]]-järven pohjakerrostumista tehtyjen tutkimusten mukaan noin 30 &nbsp;vuoden jakso, jolloin talvet olivat aiempaa kosteampia ja kesät lämpimämpiä<ref name="Ralska-Jasiewiczowa_Goslar_2003">[http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S003101820300227X Very fast environmental changes at the Pleistocene/Holocene boundary, recorded in laminated sediments of Lake GościView the MathML sourceż, Poland] M. Ralska-Jasiewiczowa T. Goslar K. Różański A. Wacnik J. Czernik L. Chróstf, Palaeogeography, Palaeoclimatology, Palaeoecology Volume 193, Issue 2, 15 April 2003, Pages 225–247, http://dx.doi.org/10.1016/S0031-0182(03)00227-X</ref>. Noin 1152011&nbsp;520 kalenterivuotta sitten lämpeni nopeasti ja oli lyhyen aikaa kosteaa. Mutta suurin osa suuresta lämpenemisestä noin 11520-1150011&nbsp;520&ndash;11&nbsp;500 kalenterivuotta sitten oli melko kuivaa, ja lämpeneminen koski lähinnä talvea<ref name="Ralska-Jasiewiczowa_Goslar_2003"/>. Toisessa vaiheessa
11 500–11 46011&nbsp;500&ndash;11&nbsp;460 kalenterivuotta sitten myös kesä lämpeni <ref name="Ralska-Jasiewiczowa_Goslar_2003"/>. Seuraavat 70 &nbsp;vuotta vuoteen 1139011&nbsp;390 kalenterivuotta sitten asti oli yhä melko kuivaa <ref name="Ralska-Jasiewiczowa_Goslar_2003"/>.
 
== Preboreaalikauden alku ==
== Preboreaalin ajoituksista ==
 
Preboreaalin ajoituksissa jonkun verran ristiriitaisuuksia johtuen eri alueiden erilaisesta kehityksestä jääkauden lopussa, ja eri ajoitusmenetelmistäkin. Monesti kausi ajoitetaan alkavaksi noin 1150011&nbsp;500 kalenterivuotta sitten, jolloin Grönlanti lämpeni alle 50 &nbsp;vuodessa noin 7 &nbsp;°C. [[Radiohiili]]vuosissa preboreaali alkaa noin 98009&nbsp;800 BP (kalibroimaton). Grönlannin jääkairausnäytteistä nuoremman dryaskauden loppu on 1164011&nbsp;640 kalenterivuotta sitten. Preboreaalin päättymisessä on eri paikoista tehdyissä ajoituksissa parinsadan vuoden epätarkkuus. Grönlannin jääkairausnäytteistä tehty analyysi antaa 10,&nbsp;180&nbsp;±&nbsp;60 kalenterivuotta ja eri alueilta euroopasta tehdyt yleensä 10000+-10&nbsp;000&nbsp;±&nbsp;100 &nbsp;vuotta.
Koillis-Venäjän suotutkimusten mukaan preboreaali jakautuu kausiin PB-1
10000-980010&nbsp;000&ndash;9&nbsp;800 BP ja PB-2, 9800–93009&nbsp;800&ndash;9&nbsp;300 BP (kalibroimaton). Kalibroituna näistä saadaan preboreaalille 10500-950010&nbsp;500&ndash;9&nbsp;500 kalenterivuotta sitten.
 
== Preboreaalikauden kylmä heilahdus ==
:Pääartikkeli: ''[[Preboreaalin kylmä heilahdus]]''
 
Preboreaalikauden alussa tapahtui noin 11&nbsp;500–11500&ndash;11&nbsp;200 vuotta sitten lyhyehkö, noin 200 &nbsp;vuoden mittainen kylmä heilahdus ilmaston jo lämmettyä kylmästä [[dryaskausi|dryaskaudesta]]. Tämä synnytti Suomeen Sisä-Suomen reunamuodostumat jäätikön vetäytymisen seisahtuessa erään jäävirran sektorilla. Tätä heilahdusta kutsutaan englannin kielessä muun muassa lyhenteellä '''PBO''', '''P'''reboreal '''C'''old '''O'''scillation. Noin 11&nbsp;400 vuotta sitten koivumetsien eteneminen kohti pohjoista pysähtyi laajoilla alueilla kuivaan, kylmään avoimen ruohomaaston vaiheeseen. 11&nbsp;250 kalenterivuotta sitten ilmasto vaihtui äkkiä kosteaan.
 
== Tyypillinen preboreaalikauden kasvillisuus ==
 
Etelä-Suomen lämpötila nousi preboreaalin aikana 5–105&ndash;10,5&nbsp;° C tuhannessa vuodessa. Kauden alussa etelä-Suomen keskilämpötila oli ainakin 10 &nbsp;astetta nykyistä alempi eli -&minus;6&nbsp;°C<ref>Kuusisto 1996, s. 23</ref>. Tällöin mannerjäätikön edustalla oli ikiroutaa.
Preboreaalin kasvillisuus oli jäästä juuri paljastuneilla alueilla tyypillisesti matalia ruohoja, varpuja, pensaita ja puita eli tundraa. Ilmasto oli arktinen, kylmänkuiva. Alkoi ns primaarinen soistuminen. Oli vähäistä ja maaperä kalkkipitoinen, runsaasti ravinteita sisältävä, mutta typestä oli siinä pulaa<ref name="Päivänen_2007_36">Suot ja suometsät- järkevän käytön perusteet, Juhani Päivänen, Metsäkustannus Oy, Karisto YO Hämeenlinna 2007, ISBN 978-952-5694-02-4, s. 36</ref>.
 
Kauden alussa jäätikön patoama [[Baltian jääjärvi]] tyhjeni Atlanttiin muuttuen [[Yoldiameri|Yoldiamereksi]], jolloin veden pinta laski Itämeren alueella jopa 30 m. Kauden loppupuolella Yoldiameri muuttui [[Ancylusjärvi|Ancylusjärveksi]], kun jäätikön painama maa kohosi sulkien Yoldiameren salmen länteen. Ancylusjärven pinta alkoi nousta jäätikön sulamisvesien virratessa siihen.
 
Preboreaalikautta leimasi Suomessa jään vetäytyminen, vaikka maa oli jo joiltain osin (Idässä ja Lounais-Suomessa) jäätön. Kasvillisuus levittäytyi hiljalleen jään vetäytyessä. Kauden alussa pajua kasvoi Kaakkois-Suomessa ja sen jälkeen myös vaivaiskoivua. 200–300 &nbsp;vuodessa kauden alusta ensin vaivaiskoivu ja sitten isompi koivu valtasi suuren osan Suomea ja 600 &nbsp;vuoden kuluttua, 10&nbsp;900 koivumetsät vahvistuivat. Jonkin aikaa kesti niin sanottu valkea taiga, jossa koivun, haapojen ja muiden kylmää kestävien puiden muodostama metsä luonnehti maisemaa.
 
Kauden alussa, 11&nbsp;500 vuotta sitten, Itämeri oli yhteydessä jään reunan kohdalla olevan jään alas painaman Keski-Ruotsin suurten järvien kohdalla olevan salmen kautta. Tätä Itämeren vaihetta sanotaan [[Yoldiameri|Yoldiamereksi]]. Etelä-Suomi oli meren peitossa, ja jään reuna Jyväskylän tienoilla, Pohjanmaa ja Länsi-Lappi olivat jään peitossa. Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa kasvoi tundraa. Ihmisiä tiedetään asuneen ainoastaan Suomen eteläpuolella.
 
Suunnilleen 11&nbsp;400 vuotta sitten jään reuna oli Uusikaupunki-&ndash;Jyväskylä-&ndash;Oulujärvi -linjalla, ja Länsi-Lapissakin oli jo jonkin verran jäättömiä alueita. Keski- Suomi ja Etelä-Suomi olivat suurilta osin Yoldiameren peitossa, ja Karjalankannaksella kasvoi koivuja, ja Mikkelin seuduilla tundrakasvillisuutta.<ref>Suomen luonto 1, Luonto toimii, tunturit
Päätoimittaja Paavo Havas, toimitussihteeri Aila Järvenpää,
Kirjayhtymä, Helsinki, ISBN 951-26-1747-1 1. osa
kartta sivu 101 ja ajoituksen 1000010&nbsp;000 BP uncal. CalOal korjaus
</ref>
 
Sisä-Suomen reunamuodostumat syntyivät Jyväskylän seuduille noin 11&nbsp;000–10&nbsp;900 vuotta sitten<ref>Suomen historian kartasto, Karttakeskus 2007, sivu 11</ref>.
 
Noin 11&nbsp;000 vuotta sitten jään reuna oli Länsi- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tundra oli vetäytynyt 60 leveysasteelle, sen eteläpuolella metsänraja oli 57 .&nbsp;leveysasteella. Ihmisiä asui näillä alueilla, jotka olivat tundraa ystävällisempiä. Valko-Venäjältä levittäytyi pohjoiseen [[jälki-swidrylainen]] asutus.
Itämeri oli yhä Yoldia-vaiheessa, ja suuri osa Suomea veden pinnan yläpuolella. Tanskassa vallitsi mesoliittinen [[Maglemosen kulttuuri|Maglemosen]] [[keräilijä-metsästyskulttuuri]], metsä oli ehtinyt jo levitä sinne. Noin 8&nbsp;500 jää oli hieman Tornionjoen laakson länsipuolella. Suomi oli yhä suureksi osaksi tundraa.
 
== Preboreaalikausi Keski-Euroopassa ==
 
Preboreaalilla Keski-Euroopan sademäärä oli noin 300 &nbsp;mm ja kausi ajoittuu siellä aikaan 10500-980010&nbsp;500&ndash;9&nbsp;800 radiohiilivuotta sitten.<ref name="Andera_2008_14">Euroopan luonto, Milosh Andera 2008, s. 14</ref>. Vuoden keskilämpötila oli Keski-Euroopassa hieman yli 0 &nbsp;°C eli suunnilleen sama kuin suomessa nyt<ref name="Andera_2008_14">Euroopan luonto, Milosh Andera 2008, s. 14</ref>. Keski-Euroopassa kasvoi lämpöä suosivia puita ja arokasvillisuutta nimenomaan vuorten etelärinteillä<ref name="Andera_2008_14">Euroopan luonto, Milosh Andera 2008, s. 14</ref>.
 
== Preboreaalikauden kulttuureja ==
{{lähteetön}}
Preboreaalisen kauden lopussa ilmestyi [[Suomen mesoliittinen kausi|mesoliittinen kulttuuri]] Suomeen. Kauden päättymisen ajoituksissa on suuria ongelmia, mutta tiedetään tulivuoren tuhkan ajoituksesta, että kautta seuraava lämpimämpi [[boreaali]]kausi alkoi viimeistään 10&nbsp;000 vuotta sitten. Preboreaalikausi alkoi 7 &nbsp;asteen lämpötilan nousulla 50 &nbsp;vuodessa tai muutamassa vuodessa. Tällä kaudella päättyi Euroopan [[myöhäispaleoliittinen]] metsästyskulttuuri, ja siirryttiin [[mesoliittinen|mesoliittiseen]] metsästys-, kalastus- ja pyyntikulttuuriin, jota edustaa Tanskan [[Maglemosen kulttuuri]] 99000&nbspndash;000-66400&nbsp;400 eaa. (11&nbsp;000-&ndash;8&nbsp;400 vuotta sitten). Mesoliittiselle [[kulttuuri]]lle oli ominaista suurriistan pyynnin suhteellinen vähäisyys, koska suurriista oli loppunut ilmastonmuutoksen ja ihmisen harjoittaman ahkeran metsästyksen takia. Preboreaalin alussa Pohjois-Saksassa oli [[Ahrensburgin kulttuuri]] ja Itä-Euroopassa [[Swidryn kulttuuri]] [[Valko-Venäjä]]llä sekä Pohjois-Norjassa [[Komsan kulttuuri]]n metsästäjiä.
 
Ajan kulttuureja olivat [[Azilin kulttuuri]] Ranskassa, [[Kundan kulttuuri]] Virossa, Epiravetten kulttuuri Keski-Euroopassa. Tänä aikana tunnettiin sukset ja reet sekä korit ja veneet sekä keihäät, jouset ja nuolet. Käärme ja hirven pää olivat suosittuja aiheita luolamaalauksissa.