Ero sivun ”Malmin rautatieasema” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 25:
 
Malmin aseman ympäristö on kokenut muutoksen maalaiskylästä teollisuustaajaman kautta kauppakeskusten ympäröimäksi metromaisen liikenteen lähijuna-asemaksi.
Malmin kylään avattiin pysäkki sotilaskäyttöön v.vuonna 1871, koska lähistöllä oli tasaista maastoa sotilaiden harjoittelualueena. Ensimmäinen asemarakennus valmistui v.vuonna 1873 ja toinen jo v. 1878. Nämä asemarakennukset sijaitsivat Kirkonkyläntien pohjoispuolella.
 
Malmi oli Suomen ensimmäisen paikallisjunaliikennereitin asemien joukossa, kun liikenne aloitettiin kesällä 1886.
Rivi 39:
 
=== Neljäs asemarakennus ===
[[Kuva:Malmin rautatieasema, Helsinki, Finland.jpg|thumb|right|250px|Laituri]]
 
Malmin asemanseutu muutettiin teollisuusalueesta asuinalueeksi 1980- ja 1990-luvuilla, ja asemakin päätettiin uudistaa. Vuonna 1986 valmistui uusi asemarakennus entisen aseman pohjoispuolelle. Uuden asemarakennuksen läpi johdettiin [[Ylä-Malmi|Ylä-]] ja [[Ala-Malmi]]n yhdistävä katettu kävelysilta. Vanhan asemarakennuksen eteläpuolinen laituri purettiin. Myöhemmin Kirkonkyläntien sillan yhteyteen rakennettiin puolikaaren muotoinen bussiterminaali radan päälle, josta ovat liukuportaat laitureille 3 ja 4. Vuonna 1996 valmistui Tikkurilan kaupunkirata<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref>, joka mahdollisti vuoromäärän merkittävän lisäämisen ja toi neljännen laiturin Malmille. Kaupunkiradan valmistumisen jälkeen Malmilla pysähtyvät lähi­liikenne­junat käyttävät laitureita 3 ja 4. Raiteita 1 ja 2 ne käyttävät vain poikkeustilanteissa kuten ratatöiden aikana; normaalisti näitä raiteita pitkin kulkevat vain kauko­­liikenteen sekä Malmilla pysähtymättömät lähiliikenteen junat. Lipunmyynti lakkautettiin Malmilla vuonna 2004, mutta laiturilla on sekä [[Helsingin seudun liikenne|HSL]]:n että VR:n lipunmyyntiautomaatti. Neljännessä asemarakennuksessa on ollut alusta asti kaupalliseen käyttöön rakennettuja tiloja, kuten ravintola ja entisessä lipunmyyntitoimistossa toimii kahvila/etninen ruokakauppa.