Ero sivun ”Malmin rautatieasema” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Neljäs asemarakennus: fix |
|||
Rivi 25:
Malmin aseman ympäristö on kokenut muutoksen maalaiskylästä teollisuustaajaman kautta kauppakeskusten ympäröimäksi metromaisen liikenteen lähijuna-asemaksi.
Malmin kylään avattiin pysäkki sotilaskäyttöön
Malmi oli Suomen ensimmäisen paikallisjunaliikennereitin asemien joukossa, kun liikenne aloitettiin kesällä 1886.
Rivi 39:
=== Neljäs asemarakennus ===
[[Kuva:Malmin rautatieasema, Helsinki, Finland.jpg|thumb|right|250px|Laituri]]
Malmin asemanseutu muutettiin teollisuusalueesta asuinalueeksi 1980- ja 1990-luvuilla, ja asemakin päätettiin uudistaa. Vuonna 1986 valmistui uusi asemarakennus entisen aseman pohjoispuolelle. Uuden asemarakennuksen läpi johdettiin [[Ylä-Malmi|Ylä-]] ja [[Ala-Malmi]]n yhdistävä katettu kävelysilta. Vanhan asemarakennuksen eteläpuolinen laituri purettiin. Myöhemmin Kirkonkyläntien sillan yhteyteen rakennettiin puolikaaren muotoinen bussiterminaali radan päälle, josta ovat liukuportaat laitureille 3 ja 4. Vuonna 1996 valmistui Tikkurilan kaupunkirata<ref>[http://www.raitio.org/vrlahi/juna1.htm Lähiliikenteen historia Suomen raitiotieseura]</ref>, joka mahdollisti vuoromäärän merkittävän lisäämisen ja toi neljännen laiturin Malmille. Kaupunkiradan valmistumisen jälkeen Malmilla pysähtyvät lähiliikennejunat käyttävät laitureita 3 ja 4. Raiteita 1 ja 2 ne käyttävät vain poikkeustilanteissa kuten ratatöiden aikana; normaalisti näitä raiteita pitkin kulkevat vain kaukoliikenteen sekä Malmilla pysähtymättömät lähiliikenteen junat. Lipunmyynti lakkautettiin Malmilla vuonna 2004, mutta laiturilla on sekä [[Helsingin seudun liikenne|HSL]]:n että VR:n lipunmyyntiautomaatti. Neljännessä asemarakennuksessa on ollut alusta asti kaupalliseen käyttöön rakennettuja tiloja, kuten ravintola ja entisessä lipunmyyntitoimistossa toimii kahvila/etninen ruokakauppa.
|