Ero sivun ”Ruotsinsuomalaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Tilastotietoa ruotsinsuomalaisista: -merkit |
Paranneltu vuoden 1930 Länsipohjan suomalsisia koskevaa taulukko, tekstin uudelleen järjestelyä, kielenhuoltoa. |
||
Rivi 10:
| määrä1 =
| viite1 =
| kielet = [[suomen kieli|suomi]], [[
| uskonnot = [[luterilaisuus]]
| sukulaiskansat = [[suomalaiset]]
| huomautukset = Suomea tai meänkieltä ymmärtäviä kaikkialla Ruotsissa ([[Tukholman lääni]]ssä määrällisesti eniten
}}
[[Kuva:Finsktalande södra sverige.png|thumb|right|350px|Suomenkielisten prosenttiosuus väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005.]]
'''Ruotsinsuomalaiset''' ({{k-sv|sverigefinnar}}) muodostavat [[suomen kieli|suomea]] tai [[meänkieli|meänkieltä]] [[äidinkieli|äidinkielenään]] puhuvan kansanryhmän [[Ruotsi]]ssa. Meänkieleksi nimitetään Ruotsin puoleisessa [[Tornionlaakso]]ssa puhuttavaa suomen kielen murretta, jolle on viime aikoina vaadittu itsenäisen kielen asemaa. Jälkiä ja tietoja vanhasta maahanmuutosta löytyy eri puolilta Keski- ja Pohjois-Ruotsia. Merkkejä on jo [[Ristiretket Suomeen|ristiretkiä]] edeltävältä ajalta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari| Nimeke = Suomalaiset Ruotsissa| Vuosi = 2000| Luku = | Sivu = 19| Selite = Suomalaisen siirtolaisuuden historia 3| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Siirtolaisuusinstituutti| Tunniste = ISBN 951-9266-71-2|Kieli ={{fi}}}}</ref> Huhtikuussa [[2000]] Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja [[suomalaiset]] viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi.
[[Ruotsinsuomalaisten päivä]]ä vietetään Ruotsissa [[Carl Axel Gottlund]]in syntymäpäivänä 24.2. Gottlund toi 1800-luvun alussa esille Ruotsin keskiosissa asuneet, sorrettuna eläneet [[metsäsuomalaiset]].<ref>[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/metsasuomalaiset_loitsuivat_itsensa_unohduksiin_95440.html#media=95417 Metsäsuomalaiset loitsuivat itsensä unohduksiin]. Yle Elävä Arkisto. Viitattu 17.6.2014.</ref>
Usein [[
Monet Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat olleet ruotsinkielisiä Suomen rannikkoaluelita: 1950-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa puolet muuttaneista, ja sen jälkeen noin 20-25 prosenttia. On arvioitu, että ruotsinkielisten osuus kaikista Suomesta muuttaneista on noin neljäsosa.<ref>http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:225395/FULLTEXT03</ref><ref>http://www.vasa.abo.fi/users/jsaarela/manuscripts/Ekonomisk%20Debatt,%202006,%2034%286%29,%2056-65.pdf</ref> Termi "ruotsinsuomalainen" voikin ruotsiksi kääntää myös "sverigefinländare", mikä selkeämmin ei viittaa äidinkieleen. Tilastot ruotsinsuomalaisista viittaavat yleensä tähän suureen ryhmään, jossa on mukana kaikki, joilla on juuria Suomessa, äidinkielestä riippumatta. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan osaa [[ruotsin kieli|ruotsia]].
Rivi 30:
Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaista kieltä]] puhuvia väestöryhmiä, kuten [[saamelaiset|saamelaisten]] esivanhempia. [[Tukholma]]n kaupunki houkutteli keskiajalla siirtolaisia Suomesta sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 20</ref> Tukholmassa oli 1600-luvun lopulla noin 30 000 asukasta, joista lähes 3 000 oli suomalaisia. Suomalaisia toimi 1600-luvun Tukholmassa erityisen runsaasti [[Kirvesmies|kirvesmiehinä]], nuottakalastajina sekä esimerkiksi viinin- ja raudankantajien ammattikunnissa ja palvelusväkenä, [[piika|piikoina]] ja [[renki|renkeinä]].<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 64-65</ref> [[Ammattikunta]]rakenne ryhmitti merkittävän osan Tukholman suomalaisasutuksesta [[Södermalm]]ille.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 68</ref>
Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielistä uudisasutusta, josta [[
Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päätyttyä. [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960-1979 tehtiin noin 322 000<ref>http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201979%20Del%203.pdf</ref> muuttoa Suomesta Ruotsiin (muuttajien määrä ei ollut yhtä suuri, koska tilastot eivät ota huomion, että sama henkilö on voinut muuttaa useamman kerran Ruotsiin). Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat mm. [[työttömyys]], maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 148</ref> [[Viisumi]]pakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta 1949.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 149</ref> Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40 000 henkilöä vuodessa. [[1990-luku|1990-luvulla]] suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3 000 vuodessa ja [[2000-vuosikymmen|2000-luvulla]] paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.
Rivi 184:
Nykyiseen [[Norrbottenin lääni]]in [[Tornionjoki|Tornionjoen]] länsipuolelle jäi [[Haminan rauha]]ssa vuonna 1809 myös suomenkielistä väestöä. He eivät ole mukana edellä olevissa tilastoissa, jotka perustuvat henkilön itsensä tai hänen vanhempiensa tai isovanhempiensa syntymämaahan.
Vuoden 1930 väestönlaskennan mukaan Ruotsissa asui 33 929 suomalaista (ruots. ''finnar''). Heistä Norrbottenin läänissä asui 32 736 suomalaista eli 96,5 prosenttia. Oheisessa taulukossa esitetään eri kansallisuuksien lukumäärä ja osuus väestöstä Norrbottenin läänin varsinaisen suomalaisalueen kunnissa vuonna 1930.<ref name="SCB_1930">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Folkrakningen_1930_5.pdf | Nimeke =V. Trosbekännelse. Främmande stam. Främmande språk m.m. | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu =Folkräkningen den 31 december 1930 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =8.11.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
[[Kuva:BD1952text.png|thumb|350px|Norrbottenin läänin kunnat 1952. Entisestä Jukkasjärven kunnasta oli 1948 tullut Kiirunan kaupunki.]]
{| class="wikitable sortable"
|- valign=top
!colspan="1"|Kunta
!data-sort-type="number"|Suomalaisia
!data-sort-type="number"|%
!data-sort-type="number"|Saamelaisia
!data-sort-type="number"|%
!data-sort-type="number"|Ruotsalaisia
!data-sort-type="number"|%
!data-sort-type="number"|Yhteensä
|----
|[[Jällivaara]] (ruots. Gällivare)
|6 440
|31,8
|587
|
|13 225
|65,3
|20 252
|----
|[[Jukkasjärvi]]
|5 201
|28,0
|836
|4,5
|12 538
|67,5
|18 575
|----
|[[Pajala]]
|3 789
|78,1
|141
|2,9
|922
|19,0
|4 852
|----
|[[Ylitornion kunta|Ylitornio]] (ruots. Övertorneå)
|3 499
|71,3
|
|
|1 408
|28,7
|4 907
|----
|[[Alatornio (Ruotsi)|Alatornio]] (ruots. Nedertorneå)
|2 378
|57,0
|
|
|1 794
|43,0
|4 172
|----
|[[Korpilompolo]] (ruots. Korpilombolo)
|2 109
|76,8
|47
|1,7
|590
|21,5
|2 746
|----
|[[Karunki (Ruotsi)|Karunki]] (ruots. Karl Gustav)
|1 886
|65,3
|
|
|1 002
|34,7
|2 888
|----
|[[Tärentö]] (ruots. Tärendö)
|1 752
|88,4
|65
|3,3
|165
|8,3
|1 982
|----
|[[Hietaniemi (Övertorneå)|Hietaniemi]]
|1 622
|65,2
|62
|2,5
|804
|32,3
|2 488
|----
|[[Junosuvanto]] (ruots. Junosuando)
|1 125
|83,5
|39
|2,9
|183
|13,6
|1 347
|----
|[[Haaparanta]] (ruots. Haparanda)
|988
|39,2
|
|
|1 532
|60,8
|2 520
|----
|[[Kaaresuvanto (Kiiruna)|Kaaresuvanto]] (ruots. Karesuando)
|577
|53,1
|418
|38,5
|91
|8,4
|1 086
|----
|Yhteensä
|31 366
|46,3
|2 195
|3,2
|34 254
|50,5
|67 815
|----
|}
Rivi 218 ⟶ 335:
===Ruotsin suomenkieliset Sisuradion kyselytutkimuksessa===
Sisuradion vuonna 2005 teettämän Ruotsin 9–79-vuotiasta väestöä koskeneen kyselyn mukaan 4,7 % Ruotsin väestöstä puhui tai ymmärsi [[suomen kieli|suomen kieltä]] ja 1,7 % [[meänkieli|meänkieltä]]
Yhdeksällä [[Ruotsin Radio]]n P4-paikalliskanava-alueella suomea tai meänkieltä puhuvien tai ymmärtävien väestöosuus ylitti koko Ruotsin keskiarvon. Nämä alueet olivat<ref name="RUAB"/>
Rivi 265 ⟶ 382:
* [[Luettelo tunnetuista ruotsinsuomalaisista]]
* [[Meänmaa]]
* [[Meänkieli
* [[Metsäsuomalaiset]]
| |||