Ero sivun ”Varsinaiskarjala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lisätty linkkejä ja korjattu nykyiset alueet. |
||
Rivi 23:
Varsinaiskarjala jakautuu kahteen päämurteeseen, jotka ovat vienankarjala eli pohjoiskarjala ja eteläkarjala. Nimitystä pohjoiskarjala pyritään usein välttämään, koska se aiheuttaa turhaa sekaannusta Suomen [[Pohjois-Karjala]]n kanssa. Päämurteet jakautuvat alamurteiksi seuraavasti:
* vienankarjala (viena, pohjoiskarjala)
**
**
**
**
**
**
**
**
** [[Kuivajärvi (Suomussalmi)|Kuivajärve]]n murre
** Kontokin murre▼
**
**
**
* eteläkarjala
** [[Itä-Karjala]]n keskiosan ja [[Raja-Karjala]]n murteet
***
***
***
***
***
***
***
***
***
***
***
*** [[Impilahti|Impilahden]] murre
** tytärkarjalaiset murteet
***
***
***
****
****
**** [[Ruameška]]n murre
**** [[Tolmatši]]n murre
**** [[Vesjegonsk]]in murre
Tverin-, tihvinän- ja valdainkarjalasta käytetään
===Vienankarjala===
Vienankarjalan puhuma-alue on kattanut laajimmillaan koko [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] pohjoisosan sekä Suomesta [[Suomussalmi|Suomussalmen]] Hietajärven ja Kuivajärven kylät sekä [[Kuhmo]]n Rimmin kylän. Suomessa vienankarjalaisten kieli on vaihtunut paikallisiksi suomen murteiksi ja samoin Karjalassa se on paikoin väistynyt [[venäjän kieli|venäjän]] tieltä. Nykyisin vienankarjalaa puhutaan
===Eteläkarjala===
Eteläkarjalaa on puhuttu Karjalassa laajimmillaan nykyisen Karjalan tasavallan keskiosissa (Pohjois-Aunuksessa) sekä Laatokan pohjois- ja länsipuolella. Laatokan länsipuolinen väestö siirtyi suurelta osin Venäjän sisäosiin Tverin, Valdain ja Tihvinän alueille [[1600-luku|1600-luvulla]]. Muuton syynä oli Ruotsin harjoittama taloudellinen, uskonnollinen ja hallinnollinen painostus. Vuoteen [[1650]] mennessä muutti pois 25 000 henkeä. [[Raja-Karjala]]n eli Laatokan pohjoispuolisen [[luovutettu Karjala|luovutetun Karjalan]] eteläkarjalainen väestö on hajaantunut evakkoina toisen maailmansodan jälkeen ympäri Suomea. Evakoista oli eteläkarjalan puhujia noin 15 000 henkeä, mutta kieli ei ole enää juuri siirtynyt jälkipolville hajaantumisen jälkeen.
Eteläkarjalaa puhutaan nykyisin
Eteläkarjalan murteista on kaikkein merkittävin tverinkarjala, jonka puhujia lasketaan olevan 23 000. Tverinkarjalaisia on kuitenkin huomattavasti enemmän: Lihoslavlskin, Spirovskin, Rameškovskin ja Etelä-Maksatihan hallintopiirin yhteisellä alueella heitä asui ennen toista maailmansotaa peräti 100 000, sekä Vesjegonskin, Sandovskin, Krasnoholmskin hallintopiirien alueella noin 30 000. Tihvinänkarjalan puhujia on noin 2 000.
| |||