Ero sivun ”János Kádár” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lähteistys uran alkuvaiheelle, -w vuosiluvuista
Rivi 1:
[[Tiedosto:János Kádár (fototeca.iiccr.ro).jpg|thumb|János Kádár vuonna 1977]]
'''János Kádár''' ([[26. toukokuuta]] [[1912]] [[Fiume]], [[Itävalta-Unkari]] – [[6. heinäkuuta]] [[1989]]) oli [[Unkarin sosialistinen työväenpuolue|Unkarin Sosialistisen Työväenpuolueen]] pääsihteeri vuosina [[1956]]–[[1988]].
 
KádárMekaanikon olikoulutuksen syntyisinsaanut [[Fiume]]sta, [[Itävalta-Unkari]]sta. HänKádár liittyi laittomaan [[Unkari]]n kommunistipuolueeseen [[1932]]20-vuotiaana 1930-luvun alussa.<ref name = huovinen-siikala>{{Kirjaviite | Tekijä = Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.) | Nimeke =Maailmanpolitiikan kasvot | Vuosi =1963 | Sivu =91 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Weilin & Göös }}</ref> Hän taisteli sodan aikana [[Tšekkoslovakia]]n vastarintaliikkeessä. [[Gestapo]] pidätti hänet [[1944]]. Sodan jälkeen vuonna [[1946]] hänestä tuli puolueen varapääsihteeri. Hän seurasi [[László Rajk]]ia sisäministerinä [[1948]]<ref name = huovinen-siikala/> ja oli salaisen poliisin päällikkönä.
 
Kádár pidätytti Rajkin, joka oli arvostellut [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] yritystä asettaa stalinistihallitus Unkariin. Rajk tuomittiin näytösoikeudenkäynnissä. Vuonna [[1951]] [[Mátyás Rákosi]] syytti Kádária [[Tito]]n tukijaksi ja kansallismieliseksi petturiksi, mutta Kádár vapautettiin [[1953]].<ref name = huovinen-siikala/>
 
Kádár nousi lokakuussa 1956 [[Imre Nagy]]n hallitukseen [[Budapest]]in alueen puoluejohtajan paikalta. Nagy pani vapautumisen alkuun, poisti valtion valvonnan lehdistöltä, vapautti monia poliittisia vankeja ja ilmoitti halunsa vetää Unkari [[Varsovan liitto|Varsovan liitosta]]. Kun Neuvostoliiton joukot saapuivat tukahduttamaan Unkarin vapautumispyrkimyksiä stalinismista, nousi Unkarin kansa miehittäjiä vastaan. [[Unkarin kansannousu]]na tunnetun konfliktin yhtyedessä Kádár allekirjoitti pyynnön neuvostojoukkojen väliintulosta. Neuvostojoukkojen tuella hänestä tuli puoluejohtaja ja maan päämies. Pääministerinä Kádár oli vuosina 1956–1958 ja uudelleen vuosina 1961–1965.
Rivi 10:
Kansannousun yhteydessä Nagy ja osa muita maan johtajia, mukaan lukien Rajkin leski, pakenivat [[Jugoslavia]]n lähetystöön. Kádár lupasi heille vapaan pääsyn maasta mutta vangitsikin heidät heidän poistuttuaan lähetystöstä [[23. lokakuuta]] [[1956]]. Heinäkuussa [[1958]] ilmoitettiin, että Nagy ja hänen kannattajansa oli tuomittu ja teloitettu rikoksesta kaataa "demokraattinen valtiojärjestys". Pidätysten ja teloitusten avulla Kádár tukahdutti opposition ja pystytti sensuurin. Unkariin jäi Neuvostoliiton 200&nbsp;000 miehen joukko.
 
Vuonna [[1959]] maasta karkotettiin 30&nbsp;000 unkarilaista. Seuraavana vuonna suoritettiin uusi kollektivisointi, minkä jälkeen 97 prosenttia maatiloista kuului joko valtiontiloille tai kollektiivitiloille. Vuonna [[1961]]<!-- jo 1961?--> János Kádár siirtyi niin kutsuttuun [[gulassikommunismi]]in. Ei-kommunistisia asiantuntijoita otettiin hallinnon ja elinkeinoelämän palvelukseen ja poliittisia vankeja vapautettiin [[1963]], kuten Unkarin arvostetuin poliittinen filosofi, sosiologi [[Istvan Bibo]]. Unkarissa ryhdyttiin valmistelemaan talouselämän perinpohjaista uudistamista markkinasosialismin suuntaan. Vuonna [[1964]] tehtiin sovinto [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] kanssa. Unkarin joukot osallistuivat kuitenkin [[Tšekkoslovakian miehitys 1968|Tšekkoslovakian miehitykseen 1968]], ja sen jälkeen Neuvostoliitto suhtautui tiukemmin talouden ja politiikan uudistuksiin satelliiteissaan. 1970- ja 1980-luvuilla taantuvista Itä-Euroopan [[SEV]]-talouksista Unkari kuitenkin pärjäsi parhaiten.
 
János Kádár pysyi vallassa toukokuuhun [[1988]] asti, jolloin hänet poistettiin politbyroosta ja pääministeri [[Károly Grósz]] tuli hänen tilalleen pääsihteeriksi. Kádár sai seremoniallisen puoluejohtajan aseman, kunnes hänet alkuvuodesta [[1989]] viimein syrjäytettiin kokonaan politiikasta.
 
Kádárin ja hänen puolisonsa hauta häpäistiin [[2. toukokuuta]] [[2007]]. Kun teko aamulla huomattiin, haudasta oli viety molempien maalliset jäännökset. Haudan läheisyyteen oli kirjoitettu: "Murhaaja ja petturi ei saa levätä pyhässä maassa". Kaikki Unkarin poliittiset puolueet tuomitsivat teon tuoreeltaan.<ref>[http://www.haon.hu/hirek/Orszagos/cikk/eltuntek-kadar-janos-foldi-maradvanyai/cn/news-20070502-02252030 Eltűntek Kádár János földi maradványai], Boon.hu, 2. toukokuuta 2007 {{hu}}</ref><ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/6616729.stm "Ex-Hungary ruler's tomb attacked"], BBC News, 2. toukokuuta 2007.</ref>