Versio 12. maaliskuuta 2013 kello 15.44 muokkaa Addbot (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 279 916 muokkausta p Botti poisti 11 Wikidatan sivulle d:q1539263 siirrettyä kielilinkkiä ← Vanhempi muutos		Versio 23. lokakuuta 2014 kello 01.53 muokkaa kumoa Ari-69 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 545 muokkausta Täydennetty. Wikilinkitystä sekä kielenhuoltoa tehty. Uudempi muutos →
Rivi 3: Ohjukseen tehtyjä parannuksia olivat muun muassa irroitettava paluukärki ja kantavat polttoainesäiliöt. R-1:ssä oli ollut kantava runko joka lisäsi raketin painoa. Kantomatka oli 550 km, taistelukärki 1500 kg. Taistelukärki saattoi olla ~~radiologinne~~[[radiologi]]nen, ts radioaktiivisesti saastuttavaa nestettä sisältävä<ref name="google">http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.astronautix.com/lvs/r2.htm&sa=X&oi=translate&resnum=2&ct=result&prev=/search%3Fq%3DR-2%2Bkg%2Bmissile%26hl%3Dfi%26pwst%3D1</ref>. Ohjuksen pituus 17.65 m, leveys 1,65 m. Lähtöpaino 20 416 kg. Moottorin tyyppi RD-101. Vettä alkoholipolttoaineessa enää 8% V-2:n 15%:een verrattuna, ja alkoholi oli nyt metanolia. <ref>http://www.russianspaceweb.com/r2.html</ref><ref name="google"/> Tämä ohjus oli hyvin epätarkka. Ohjuksen tarkkuus oli pituussuunnassa 8 km, leveyssuunnassa 4 km. R-2 oli yhtä tarkka kuin R-1, vaikka sen kantomatka oli tätä kaksi kertaa pidempi. Tämä johtui [[Radio-ohjaus\|radio-ohjauksesta]]. Ohjus vaati kaksi [[kuorma-~~autoa~~auto]]a ja kuuden tunnin lähtövalmistelut. Tämän jälkeen ohjus oli laukaistava 24 tunnin sisään, muuten se meni pilalle. Aloite "pidennetyn V-2:n" eli R-2:n kehittämiseen tuli silloin Itä-Saksassa olleelta [[Sergei ~~Korolevilta~~Korolev]]ilta vuonna [[1946]]. Kehitystyön tekivät pääosin venäläiset [[1947]]-[[1948]]<ref>http://www.astronautix.com/lvs/r2.htm</ref> käyttäen suurelta osin hyväksi saksalaisten sodanaikaisia ideoita. R-2 voitti saksalaisten G-1-ehdotuksen. Ensi koelento tehtiin [[1949]] [[Kapustin Jar]]ista. Ohjuksia alennttin asentaa vuoden [[1951]] lopussa, mutta laajoissa määrin vasta [[1953]]. R-2 oli viimeinen venäläinen ohjus, joka pohjautui suoraan saksalaiseen suunnitteluun. Raketista kehitettiin 1949 tutkimusversio R-2E, jolla kokeiltiin irroitettava taistelukärkeä. R-2A oli luotainrakettiversio, jolla laukaistiin muun muassa tieteellisä laitteita ja koe-eläimiä ilmakehän yläosiin, kun haluttiin tutkia avaruuden vaikutuksia eläviin olentoihin tulevia avaruuslentoja varten. Kehitys vei R-2:sta eteenpäin venäläisin voimin kohti [[Scud]]-ohjuksia ja [[SS-3 Sibling]]-ohjusta. Vuosina 1957-1961 ~~rakettin~~raketin ~~tekniikka~~tekniikkaa vietiin [[Kiina]]an sikäläisen rakettitekniikan pohjaksi<ref>http://www.astronautix.com/lvs/r2.htm</ref>. == Katso myös ==

Ero sivun ”R-2 (ohjus)” versioiden välillä