|
'''Vesijalanjälki''' tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö, yhteisö, valtio tai vastaava on kuluttanut maailman [[vesivarat|vesivaroja]] kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä. Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi viljelyyn, teollisuuden prosesseissa ja tuotteiden valmistukseen.
[[WWF]]|WWF:n]] vuonna 2012 julkaiseman raportin mukaan globaali keskiarvo vesijalanjäljelle on 1 358m³ vettä/henkilö/vuosi.<ref name="wwf">{{Verkkoviite|Osoite=http://wwf.fi/mediabank/2306.pdf|Nimeke= Suomen vesijalanjälki - Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta|Tekijä =Jussi Nikula| Tiedostomuoto=pdf| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.5.2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija =WWF Suomi| Viitattu =23.5.2012| Kieli = }}</ref> Suomalaisten keskimääräinen vesijalanjälki on 1 414 m³ vettä/henkilö/vuosi eli 3 874 litraa vuorokaudessa, josta peräti 47% on peräisin ulkomailta.<ref name="wwf"/> Suomalaisten vedenkulutuksesta 82% syntyy maataloustuotteiden valmistuksessa ja kulutuksessa, 15% teollisista kulutushyödykkeistä ja loput 3% kotitalouksissa.<ref name="wwf"/>
Kiinalaisten vesijalanjälki 702(1071 m³ vettä/henkilö/vuosi) ja intialaisten (1089 m³/vuosi) vesijalanjälki on maailman pienimpiä, yhdysvaltalaisten 2 483842 m³/henkilö/vuosi maailman suurin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.waterfootprint.org/Reports/Report50-NationalWaterFootprints-Vol1.pdf | Nimeke = National Water Footprint Accounts: The green, blue and grey water footprint of production and consumption, Volume 1: Main Report | Julkaisija = UNESCO-IHE | Selite = s. 27 | Ajankohta = toukokuu 2011 | Viitattu = 22.10.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref>
[[Metsäntutkimuslaitos|Metsäntutkimuslaitoksen]] tutkijoiden mukaan vesijalanjälki mittaa huonosti ympäristöhaittoja, mm.muun muassa koska vedenkulutuksen haitat riippuvat seudusta. Esimerkiksi yhden A4-paperin vesijalanjälki on 10 litraa, mikä on melkeinlähes pelkästään puun luonnossa haihduttamaa vettä, joka palaa kiertoon. Tutkijoiden mukaan senvesijalanjäljen käyttäminen veden käytön kestävyyden tai tehokkuuden mittarina on ongelmallista, ja olisi syytä pohtia "''mitkä tarpeet ja tahattahot ajavat näitä ympäristöviestinnässä yhä enemmän käytettyjä, populaareja ja ulkoa koreita mutta sisällöltään usein ristiriitaisia ja hämmentäviä indikaattoreita.''" <ref>"{{Lehtiviite | Otsikko = Vesijalanjälki johtaa harhaan", | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Numero = 27/ | Vuosi = 2012 Tiede,| sivutSivut = 16-17.}}</ref><ref>[http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff122133.pdf{{Lehtiviite | Otsikko = Vihreää vettä ja jalanjälkeä – onko mitään järkeä?], Samuli| Julkaisu = Metsätieteen aikakauskirja | Tekijä = Launiainen, jaSamuli Ari& Laurén, MetsätieteenAri aikakauskirja| Numero = 2 | Vuosi = 2002 | www = http:/2012/www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff12/ff122133.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 22.10.2014}}</ref>
==Katso myös==
*[[Piilovesi]]
*[[Ekologinen jalanjälki]]
*[[Huoneistokohtainen vedenmittaus]]
==Aiheesta muualla==
*[http://www.vesijalanjalki.org/ vesijalanjalki.org]
*[http://www.waterfootprint.org/ waterfootprint.org]
| 