Ero sivun ”Urho Hietanen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 15:
Hietasen sankariteoksi kuvatun [[Klim Vorošilov]] -panssarivaunun tuhoamisen miinalla teki todellisuudessa eräs [[Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 8]]:n pioneerikersantti [[Prääsä]]n ja Pyhäjärven välillä [[Neuvosto-Karjala]]ssa 10. syyskuuta 1941.<ref> Pasi Jaakkonen: ''Tuntemattomien taival''. Tuntematon: Ilta-Sanomien erikoislehti 29. marraskuuta 2012, s. 34. Helsinki: Sanoma News.</ref> Väinö Linna kertoi itse myöhemmin saaneensa eräiltä kriitikoilta arvostelua ''Tuntemattoman sotilaan'' henkilöhahmojen uroteoista, mutta ''"minkä minä sille voin, kun minä omin silmin näin tämänkin tapauksen. Tämäntapaisen sankariteon luo usein itse tilanne enemmän kuin mies, mutta tarvitaan siinä luonnettakin ja neuvokkuutta."'' Hietasen tavoin myös panssarivaunun tuhonnut pioneerikersantti sai teostaan [[vapaudenristi]]n. <ref> Jaakko Syrjä: ''Muistissa Väinö Linna 1'', s. 83–84. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2004.</ref>
Hietasella on huono lauluääni, mikä käy romaanissa selväksi useaan kertaan.<ref> Malmberg 2007, s. 174.</ref> Romaanin hahmoista Hietanen on melkeinpä ainoa, joka kehittyy ja muuttuu: puhelias ja lapsellinen nuorukainen on keväällä 1944 muuttunut hiljaiseksi ja usein jonnekin kaukaisuuteen tuijottavaksi. "Mekotuksen" tilalle ei kuitenkaan ole tullut masennus, vaan vakavuus ja vastuuntunto. Joukkueenjohtajaksi kohonneen Hietasen erityisen huolenpidon kohteena ovat nuoret ja kokemattomat alokkaat.<ref> Malmberg 2007, s. 177.</ref> Hietasen haavoittumisessa ja kuolemassa romaanin kertoja näyttää koko sodan julmuuden. Kertoja on tarkoin harkinnut, kenet hän on valinnut kauheimman kohtalon uhriksi.<ref> Malmberg 2007, s. 179.</ref>
== Hietanen dramatisoinneissa ==
| |||