Ero sivun ”Lallintalo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lähteistys, virke lähteen mukaiseksi
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lähteistystä
Rivi 1:
[[Kuva:Lallintalo_Köyliö_2010-06-01.jpg|thumb|300px|Lallintalo kesäkuussa 2010]]
 
'''Lallintalo''' '''("Lallis")''' on vuonna [[1928]] [[Suojeluskuntatalo|suojeluskuntataloksi]] rakennuttu huvikeskus [[Köyliö]]ssä. Vuonna 1942 rakennus tuhoutui pahoin tulipalossa ja seuraavana vuonna se rakennettiin lähes kokonaan uusiksiuudelleen.<ref Ensimmäisinä vuosina Lallintalolla järjestettiinname =historia>[[Lotta|lottien]]http://www.lallintalo.profiili.fi/historia/ ja [[Suojeluskunnat|SuojeluskuntienHistoria]] huvi- ja kokoontumistilaisuuksia. 1960 se aloitti laajamittaisen huvitoiminnan keskuksena, jollaisenaLallintalo on säilynytlegenda näihinjo päiviinsyntyessään. LallintaloViitattu on saanut nimensä [[Piispa Henrik]]in murhanneesta talonpoika [[Lalli]]sta22.10.2014.</ref>
 
Ensimmäisinä vuosina Lallintalolla järjestettiin [[Lotta|lottien]] ja [[Suojeluskunnat|Suojeluskuntien]] huvi- ja kokoontumistilaisuuksia. 1960 se aloitti laajamittaisen huvitoiminnan keskuksena, jollaisena on säilynyt näihin päiviin.<ref name =historia/> Lallintalo on saanut nimensä [[Piispa Henrik]]in murhanneesta talonpoika [[Lalli]]sta.
Lallintalon enimmäishenkilömäärä on 1850, kerrosneliöitä on 1400, istumapaikkoja on n. 600 ja ruokapaikkoja n. 450, tanssilattia on lähes 400 neliömetriä ja lava josta pääsee suoraan lastauslaiturille ja artistitiloille 62 neliömetriä. Vuonna 2005 paikassa tehtiin peruskorjaus. Paikan nykyinen omistaja on Maataloustuottajain Köyliön yhdistys ry.
 
Lallintalon enimmäishenkilömäärä on 18501&nbsp;850, kerrosneliöitä on 14001&nbsp;400, istumapaikkoja on n.noin 600 ja ruokapaikkoja n.noin 450,. tanssilattiaTanssilattia on kooltaan lähes 400 neliömetriä ja lava josta pääsee suoraan lastauslaiturille ja artistitiloilleartistitiloihin 62 neliömetriä. Vuonna 2005 paikassa tehtiin peruskorjaus. Paikan nykyinen omistaja on vuodesta 1950 ollut Maataloustuottajain Köyliön yhdistys ry.<ref name =historia/>
Talon tuotoilla ja toiminnalla on saatu paljon aikaan, kuten Köyliön kylien katuvalot ja jääkiekkokaukalot, VPK:n rantasauna ja kalusto, jota maaherran kuntatarkastuksessa aikoinaan kommentoitiin Rauman kaupungin kaluston vertaiseksi, sekä Lallien seuratoiminta. Lallintalon omilla sivuilla kerrotaan myös, että Säkylään piti rakentaa uusi poliisitalo Lallintalon putkakäyntien suuren lukumäärän vuoksi.
 
Talon tuotoilla ja toiminnalla on saatu paljon aikaan, kuten Köyliön kylien katuvalot ja jääkiekkokaukalot, VPK:n rantasauna ja kalusto, jota maaherran kuntatarkastuksessa aikoinaan kommentoitiin Rauman kaupungin kaluston vertaiseksi, sekä Lallien seuratoiminta. Lallintalon omilla sivuilla kerrotaan myös, että Säkylään piti rakentaa uusi poliisitalo Lallintalon putkakäyntien suuren lukumäärän vuoksi.<ref name =historia/>
 
Lallintalon suosio oli huipussaan 1980-luvulla, jolloin siellä järjestettiin syys-huhtikuun välisenä aikana yleensä kaksi tilaisuutta viikoittain. Perjantai-iltana oli aikuisemmalle yleisölle tarkoitetut tanssit. Lauantaina puolestaan nuorisolle suunnattuja tilaisuuksia, joissa esiintyi aikansa nimekkäimpiä rock- ja pop-artisteja. Lallintalon lauantai-illat olivat Lounais-Suomen nuorison keskuudessa erittäin suosittuja, linja-autokuljetuksia järjestettiin paikalle aina Pohjanmaata myöten.<ref>Saarikoski, Sonja: [http://www.hs.fi/matka/a1406257829633 HS kiersi Suomen oudoimmat nähtävyydet: Lähtisitkö Kusikivelle tai ufojärvelle?] Helsingin Sanomat 27.7.2014. Viitattu 22.10.2014.</ref>