|
| huomautukset =
}}
'''Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous''' on yksi viidestä [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] toimielimestä. Yleiskokouksia järjestetään vuosittain, ja jokaisella YK:n jäsenvaltiolla on niihin osallistumisoikeus. YK:ssa on 193 [[Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot|jäsenvaltiota]].
Yleiskokous on YK:n toimielimistä keskeisin. Yleiskokous on se foorumi joka neuvottelee ja käsittelee kansainvälisesti merkittäviä ja ajankohtaisia asioita jossa kaikki jäsenvaltiot ovat edustetuina<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokoukseen tulevat asiat äänestettän jäsenvaltioiden kesken yksinkertaisella enemmistöllä.
Yleiskokouksen istuntokausi alkaa aina syyskuun kolmannen viikon tiistaina.
Ensimmäinen yleiskokous järjestettiin [[10. tammikuuta]] [[1946]] [[Lontoo]]ssa ja siihen osallistui 51 jäsenmaiden edustajaa. ▼== Yleiskokouksen tehtävät==
Yleiskokouksen tehtävät on määrätty [[YK:n peruskirja]]ssa. Yleiskokous voi YK:n peruskirjan mukaan käsitellä mitä tahansa YK:n toimivaltaa koskevia kysymyksiä paitsi niitä kysymyksiä joita [[YK:n turvallisuusneuvosto]] parhaillaan käsittelee<ref name="UNyleiskokous">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yk.fi/node/227 | Nimeke = YK-järjestelmä Yleiskokous| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = YK Yleiskokouksen tehtävät | Julkaisu =YK-järjestelmä Yleiskokouksen puheenjohtajuus, jäsenet ja toiminta | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yhdistyneet kansakunnat | Viitattu = 20.10.2014 | Kieli = }}</ref>.
Yleiskokouksen antaa [[Kansainvälinen yhteisö|kansainväliselle yhteisö]]lle poliittisia suosituksia käsittelevistä asioita koskevista toimista.
Yleiskokous tekee alustavan neuvottelutyön, jonka kautta tärkeät aiheet päätyvät YK:n eri elinten asialistoille<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous voi käynnistää selvityksiä ta antaa suosituksia, joilla pyritään kansainvälisen poliittisen yhteistyön edistämiseen etenkin [[talous|taloudellisissa]], [[Sosiaalipolitiikka|sosiaalisissa]] ja [[Humanitarismi|humanitaarisissa]] kysymyksissä sekä [[Koulutus|koulutuksen]], [[kulttuuri]]n ja [[terveys|terveyden]] alueilla, samaten kuin [[kansainvälinen oikeus|kansainvälisen oikeuden]] ja [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeus]]järjestelmän kehittämiseen<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous voi lisäksi antaa suosituksia uhkaavissa tilanteissa mikäli ne ovat vaaraksi YK:n peruslinjan kanssa<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokouksen osa tehtävistä liittyy sen keskusrooliin YK:ssa. Yleiskokous käsittelee ja hyväksyy YK:n [[Budjetti|budjetin]] kerran kahdessa vuodessa<ref name="UNyleiskokous"/>. Samalla yleiskokous määrittelee jäsenvaltioiden maksuosuudet budjetin rahoittamisessa<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous valitsee myös [[YK:n turvallisuusneuvosto]]n vaihtuvat jäsenvaltiot salaisessa lippu äänestyksessä. Yleiskokous on mukana nimittämässä myös [[YK:n pääsihteeri]]ä yhdessä [[YK:n turvallisuusneuvosto]]lta saamiensa suosituksien perusteella ja valitsee myös [[Kansainvälinen tuomioistuin|Kansainvälisen tuomioistuimen]] tuomarit samalla tavalla kuin pääsihteeri valinnassa eli yhdessä turvallisuusneuvoston pysyvien maiden kanssa<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous ottaa vastaan ja käsittelee lukuisia YK:n toimielinten työtä ja vastaanottaa niiden loppu raportteja<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokouksen alla tomivan yhdeksänjäsenisen altakirjakomitean tehtävänä on tarkistaa kaikkien YK:n jäsenvaltioiden edustajien [[valtakirja]]t<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous nimittää komitean jäsenet aina istuntokauden alussa yleiskokouksen puheenjohtajan ehdotuksesta<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokouksen vuosittainen kokous käynnistyy aina syyskuun kolmannen viikon tiistaina jonka avaa [[YK:n pääsihteeri]]<ref name="UNyleiskokous"/>. Yleiskokouksen ensimmäisen viikon (ns ''ministeriviikon'') istunnossa kutakin jäsenmaata edustaa kunkin maan [[ministeri]] tai [[valtionpäämies]]<ref name="UNyleiskokous"/>.
Normaalissa istuntokausilla jäsenmaita edustaa kunkin jäsenvaltion pysyvä YK-edustaja<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous voi kokoontua myös varsinaisen istuntonsa lisäksi myös erityisistuntoihin joihin kutsutaan paikalle myös [[YK:n turvallisuusneuvosto]] tai jäsenvaltioiden enemmistö tai yksi jäsenvaltioista<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokous voidaan kutsua koolle myös niin kutsutun hätäistunnon mikäli kansainvälinen tilanne vaatii sitä<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokouksen antamat päätöslauselmat hyväksytään täysistunnossa joko äänestyksen jälkeen tai ilman äänestystä<ref name="UNyleiskokous"/>. Useimmissa kysymyksissä hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö äänistä.<ref name="UNyleiskokous"/>
Budjettiasioissa sekä tiettyjen toimielinten jäsenistöä valittaessa sekä kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä vaaditaan myös kahden kolmasosan enemmistö yleiskokouksen äänistä<ref name="UNyleiskokous"/>.
Kullakin jäsenvaltiolla on yleiskokouksen äänestyksissä aina yksi ääni. Asiat hyväksytään yleiskokouksessa virallisesti päätöslauselman muodossa<ref name="UNyleiskokous"/>.
Yleiskokouksen antamat päätöslauselmat eivät sido mitään jäsenvaltioita vaan ne ovat aina luonteeltaan suosituksia<ref name="UNyleiskokous"/>. Päätöslauselmilla voi kuitenkin olla hyvinkin suuri poliittinen painoarvo, ja niille voidaan antaa erilaisia nimityksiä joita kutsutaan julistuksiksi kuuluisin näistä julistuksista on maailmanlaajuinen [[Ihmisoikeusjulistus]].
=== Yleiskokous hyväksyy YK:n budjetin===
YK:n sääntömääräisen, kaksivuotisen talousarvion hyväksyy yleiskokous<ref name="UNyleiskokous"/>.Joka toinen vuosi [[Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristö|YK:n sihteeristö]] laatii maailmanjärjestön sääntömääräisen [[talousarvio]]n<ref name="UNyleiskokous"/>, jonka yleiskokous hyväksyy istunnossaan.
Ennen yleiskokouksen hyväksyntää [[budjetti]]a käsitellään yleiskokouksen alaisessa hallinto- ja budjettiasioiden komiteassa sekä [[Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto]]n alaisessa ohjelma- ja koordinointikomiteassa<ref name="UNyleiskokous"/>. YK:n kaksivuotinen budjettikausi käynnistyy kahdella jaollisina vuosina<ref name="UNyleiskokous"/>.
Jokainen jäsenvaltio maksaa vuosittain oman jäsenmaksun YK:n perusbudjettiin, josta rahoitetaan päämajan toimintaa muan muassa henkilöstön palkkoja, matkustuskuluja ja monenlaisia muita kuluja<ref name="UNyleiskokous"/>.
Sen sijaan [[Rauhanturvaaminen|rauhanturvatoiminnan]], [[Katastrofi|katastrofiavun]] tai alajärjestöjen [[kehitysyhteistyö]]n rahoitusta ei lasketa kuuluvaksi sääntömääräisen talousarvion piiriin vaan ne rahoitetaan erikseen sovitulla summalla <ref name="UNyleiskokous"/>.
▲Ensimmäinen yleiskokous järjestettiin [[10. tammikuuta]] [[1946]] [[Lontoo]]ssa ja siihen osallistui 51 jäsenmaiden edustajaa . Sen ensimmäinen [[päätöslauselma]] koski [[aseidenriisunta]]a ja puheenjohtajana toimi belgialainen [[Paul-Henri Spaak]].
==Katso myös==
| 