Ero sivun ”Kantalahti (lahti)” versioiden välillä

1 845 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
talven 1916 sotatarviketoimitukset, 4 M kg
(Tietolaatikko.)
(talven 1916 sotatarviketoimitukset, 4 M kg)
 
Kantalahden pituus on 185 km, leveys lahden suulla 67 km. Lahden sisin osa, ''Kandaluha'', on matala (alle 40 m), ulompi osa on syvä ja sisältää Vienanmeren syvimmän kohdan (330 m). Rannikot ovat kallioisia ja rikkonaisia. Vuoroveden vaihtelu voi olla 2,7 m.<ref name=BSE>[http://slovari.yandex.ru/~%D0%BA%D0%BD%D0%B8%D0%B3%D0%B8/%D0%91%D0%A1%D0%AD/%D0%9A%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D0%B0%D0%BB%D0%B0%D0%BA%D1%88%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9%20%D0%B7%D0%B0%D0%BB%D0%B8%D0%B2/ Кандалакшский залив] BSE (yandex.ru)</ref>
 
Ensimmäisen maailmansodan aikana Kantalahdella oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] sodankäynnille suuriarvoinen merkitys, koska Itämeri oli länsiosastaan [[Saksan valtakunta (1871)|Saksan]]n vallan alaisena eikä Venäjä voinut saada lännestä sotatarvikkeita sitä kautta. Näin ollen [[ympärysvallat]] toimittivat apua Kantalahdelle, jossa se purettiin ja lastattiin eteenpäin hevosilla ja poroilla vietäväksi [[Kuolajärvi|Kuolajärven]] ja [[Kemijärvi|Kemijärven]] kautta [[Rovaniemen rautatieasema|Rovaniemelle]], josta voitiin rautatiekuljetuksin jatkaa [[Itärintama (ensimmäinen maailmansota)|itärintamalle]].
 
Sotatarvikkeita kuljetettiin talvella 1915-1916. Niiden kuljettaminen Kantalahdelta Rovaniemelle alkoi helmikuussa 1916. [[Ylikurtti|Ylikurtin]] ja [[Hetesova]]n välillä ei ollu tietä. Ajettiin tunturien ylitse. Matkan helpottamiseksi alettiin rakentaa kämppiä matkan varrelle sekä varaamaan miehiä pitämään hevosineen tien kunnossa [[Sallansuu]]n, [[Kantalahti|Kantalahden]] ja [[Kemijärvi|Kemijärven]] välillä.
 
Väliasemia valmistui [[Alakurtti|Alakurtille]], [[Tuntsajoki|Tuntsajoelle]], [[Enjatunturi]]lle, [[Vilmajoki|Vilmajoelle]], [[Sokerilampi|Sokerilammelle]], [[Tunturiparakki|Tunturiparakille]] ja [[Hetesova]]an, joissa oli tallirakennelmat noin kolmellesadalle hevoselle. [[Kuolajärvi|Kuolajärven]] kirkonkylällä kuormat ajettiin työväentalon pihaan, jossa tapahtui vastaanottopunnitus ja uudelleenlastaus [[Kemijärvi|Kemijärvelle]] ja [[Rovaniemen rautatieasema|Rovaniemelle]] vientiä varten. Ajo loppui huhtikuun lopulla 1916 [[kelirikko]]on. Tuohon mennessä tavaraa oli toimitettu 4 000 000 kg. Venäläiset viranomaiset olisivat halunneet jatkaa kuljetuksia syksyllä 1916, mutta Venäjän tilanne oli jo muuttunut. <ref>Suomen ympäristö 31/2012, sivu 41</ref>
 
Tärkeitä jokia ovat [[Nivajoki]], [[Koutajoki]] ja [[Umbajoki]].
Rekisteröitymätön käyttäjä