Avaa päävalikko

Muutokset

1 981 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
lisätty lähteitä
{{lähteetön}}
'''Aurinkokunnan tulevaisuus''' ulottuu nykyhetkestä siihen tarkemmin määrittelemättömään aikaan, jolloin [[aurinkokunta]] lakkaa olemasta. [[Aurinko|Auringon]] energiavarat loppuvat noin viiden miljardin vuoden päästä, mutta Aurinkoa kiertävistä kappaleista osa saattaa säilyä hyvinkin kauan tämän jälkeen.
 
== Kiertoratojen stabiilius pitkällä aikavälillä ==
 
Aurinkokunta on kaoottinen järjestelmä, sillä planeettojen kiertoradat ovat alttiita pitkän aikavälin muutoksille. Esimerkiksi Neptunuksen ja Pluton kiertoradat ovat lukkiutuneet 3:2-[[Kiertoaikaresonanssi|resonanssiin]]. Vaikka resonanssi itsessään on vakaa, on mahdotonta ennustaa Pluton sijaintia radallaan pidemmälle kuin 10-20 miljoonan vuoden päähän. Tätä käsitettä kutsutaan Ljapunovin aikaskaalaksi.<ref Toinenname="moon">{{Verkkoviite esimerkki| onosoite [[Maa]]n= akselinhttp://groups.csail.mit.edu/mac/users/wisdom/pluto-chaos.pdf kallistuma,| jonkanimeke [[Kuu]]n= vetovoimaNumerical pitääEvidence vakaanathat muttathe jotaMotion eiof siltiPluto kyetäis ennakoimaanChaotic kauemmaksi| kuintekijä muutaman= vuosimiljardinGerald päähän.Jay KokoSussman, aurinkokunnalleJack LjapunovinWisdom aikaskaala| ontiedostomuoto välillä= 2-230pdf miljoonaa| vuotta.selite Tätä= pidemmälle| planeettojenjulkaisu sijaintien= määrittäminenScience on| pelkkienajankohta arvailujen= varassa22.7.1988 Siten| esimerkiksijulkaisupaikka kesän= ja| talvenjulkaisija ajoitus= on| epävarmaa,viitattu mutta= joissakin tapauksessa myös radat itsessään muuttuvat20.10.2014 Käytännössä| niissäkieli vaihtelee= ratojen{{en}} epäkeskisyys, mikä tarkoittaa joidenkin planeettojen ratojen muuttumista huomattavasti nykyistä [[Ellipsi|elliptisemmiksi]].}}</ref>
Toinen esimerkki on [[Maa]]n akselin kallistuma, jonka [[Kuu]]n vetovoima pitää vakaana mutta jota ei silti kyetä ennakoimaan kauemmaksi kuin muutaman vuosimiljardin päähän. Koko aurinkokunnalle Ljapunovin aikaskaala on välillä 2-230 miljoonaa vuotta.<ref name="hayes">{{Verkkoviite | osoite = http://arxiv.org/abs/astro-ph/0702179 | nimeke = Is the outer Solar System chaotic? | tekijä = Wayne B. Hayes | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = 7.2.2007 | julkaisupaikka = Nature Physics 3 (10): s. 689–691 | julkaisija = | viitattu = 20.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> Tätä pidemmälle planeettojen sijaintien määrittäminen on pelkkien arvailujen varassa. Siten esimerkiksi kesän ja talven ajoitus on epävarmaa, mutta joissakin tapauksessa myös radat itsessään muuttuvat. Käytännössä niissä vaihtelee ratojen epäkeskisyys, mikä tarkoittaa joidenkin planeettojen ratojen muuttumista huomattavasti nykyistä [[Ellipsi|elliptisemmiksi]].
 
Aurinkokunta on siinä mielessä täysin vakaa, etteivät planeetat tule ainakaan muutamaan vuosimiljardiin törmäämään toisiinsa tai sinkoutumaan ulos tähtienväliseen avaruuteen.<ref name="hayes" /> Tämän ajanjakson jälkeen todennäköisyys, että Marsin radan eksentrisyys saavuttaa arvon 0,2, kasvaa voimakkaasti. Jos näin tapahtuu, Marsin kiertorata leikkaa Maan rataa aiheuttaen mahdollisen törmäysvaaran. Samalla aikajänteellä Merkuriuksen radan eksentrisyys voi kasvaa vieläkin enemmän, jolloin lähiohitus Venuksen kanssa voisi teoriassa heittää planeetan ulos aurinkokunnasta tai sysätä sen törmäämään Venukseen tai Maahan.
 
== Kuiden ja rengasjärjestelmien kehitys ==
Tilanne on toinen, jos kuu kiertää planeettaansa nopeammin kuin planeetta pyörii tai mikäli kiertosuunta on planeetan pyörimissuuntaa vastaan. Tällöin vuorovesivoimat nopeuttavat planeetan pyörimistä ja vievät energiaa satelliitin rataliikkeestä. Tällainen kuu on tuhoon tuomittu, sillä se lähestyy jatkuvasti [[Spiraali|spiraaliradalla]] emoplaneettaansa. Kun välimatka on pienempi kuin [[Rochen raja]], kuu murskautuu vuorovesivoimien puristuksessa palasiksi, joista ehkä muodostuu planeetan ympärille rengas. Tämä tulee tapahtumaan ainakin suurille kuille, kuten Neptunuksen [[Triton (kuu)|Triton]]ille. Pienempi satelliitti, kuten Marsin sisempi kuu [[Phobos]], saattaa säilyä tästä ehjänä ja tuhoutua vasta osuessaan planeettaan.
 
Kolmas tilanne on erikoistapaus, jossa kuu ja planeetta ovat jo valmiiksi vuorovesilukittuneita toistensa suhteen. Tällöin planeetan pinnan vuorovesipullistuma on täsmälleen planeetan ja kuun välisellä linjalla eikä energiaa siirry kumpaankaan suuntaan. Satelliitin kiertoaika ja etäisyys pysyvät samoina, esimerkkinä Pluto ja Kharon.<ref name="pluto">{{Verkkoviite | osoite = http://arxiv.org/abs/astro-ph/0702179 | nimeke = Orbits and photometry of Pluto's satellites: Charon, S/2005 P1 and S/2005 P2 | tekijä = Marc Buie, William Grundy, Eliot Young, Leslie Young, Alan Stern | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Astronomical Journal 2005/12/19 | ajankohta = 20.12.2005 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 20.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> Plutoa ei kuitenkaan enää pidetä planeettana ja toisillakin [[transneptuninen kohde|transneptunisilla kohteilla]] ja joillain [[asteroidi|asteroideilla]] on omaan kokoonsa verrattavia kuita.
 
== Auringon kirkastuminen ==
== Linnunradan ja Andromedan sulautuminen ==
 
Maailmankaikkeuden laajenemisen seurauksena [[galaksi]]t ja galaksijoukot liikkuvat enimmäkseen erilleen toisistaan. Riittävän lähellä toisiaan olevien galaksien kohdalla painovoima kuitenkin voittaa yleisen laajenemisen ja saa galaksit liikkumaan toisiaan kohti. Linnunrataa lähinnä oleva toinen suuri galaksi M31, eli [[Andromedan galaksi]], liikkuu meitä kohti noin 250120 kilometrin sekuntinopeudella.<ref name="universetoday">{{Verkkoviite | osoite = http://www.universetoday.com/1604/when-our-galaxy-smashes-into-andromeda-what-happens-to-the-sun/| nimeke = When Our Galaxy Smashes Into Andromeda, What Happens to the Sun? | tekijä = Fraser Cain | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Universe Today | ajankohta = 10.5.2007 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 20.10.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> Galaksit törmäävät toisiinsa kolmen vuosimiljardin kuluttua.
 
Koska tähdet sijaitsevat keskimäärin useiden valovuosien päässä toisistaan, todennäköisyys, että [[Tähtien törmäykset|yksittäiset tähdet törmäävät toisiinsa]], on kuitenkin hyvin pieni. Galaksien törmäys, joka tulee tapahtumaan kymmenesosalla [[Valon nopeus|valon nopeudesta]], tulee heittämään osan tähdistä galaksienväliseen avaruuteen, ja on mahdollista, että Aurinkomme tulee olemaan yksi ulos sysätyistä tähdistä. Lopputuloksena sulautumisesta on [[elliptinen galaksi]], jolla ei ole [[Spiraaligalaksi|spiraalihaaroja]].
== Punainen jättiläinen ==
 
Kun vety loppuu Auringon sisäosista, tähden ytimestä ulospäin kohdistuva säteilypaine ei enää pysty vastustamaan ulompien kerrosten painoa, mikä saa aikaan luhistumisen. Tämä kasvattaa ytimen lämpötilaa niin korkeaksi, että [[Heliumleimahdus|heliumin fuusio]] käynnistyy. Aurinko laajenee [[Punainen jättiläinen|punaiseksi jättiläiseksi]], jolloin sen [[luminositeetti]] ja läpimitta kasvavat huomattavasti nykyisestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Zeilik, Michael A.; Gregory, Stephen A. | Nimeke = Introductory Astronomy & Astrophysics (4th ed.)
| Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 320–321 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Saunders College Publishing | Tunniste = ISBN 0-03-006228-4 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.10.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Koska Aurinko muuttaa ainettaan säteilyksi, sen massa pienenee ajan myötä, jolloin kaikki planeetat siirtyvät pikkuhiljaa siitä kauemmaksi. Tutkijoiden kesken on epäselvyyttä siitä, kuinka suureksi Aurinko laajenee. Sisemmät planeetat Merkurius ja ehkä myös Venus jäävät laajenevan Auringon sisään ja höyrystyvät. Joidenkin arvioiden mukaan myös Maa joutuu nielaistuksi, kun taas vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan se välttyy tältä massan menetyksen takia.
|-bgcolor=#FFFF00
| 7{{e|9}}&nbsp;vuotta
| [[Linnunrata]] ja [[Andromedan galaksi]] alkavat sulautua. On olemassa pieni mahdollisuus, että aurinkokunta joutuu sulautumisprosessin alkuvaiheessa osaksi Andromedan galaksia tai sinkoutuu ulos galaksista.<ref name="universetoday" />
|-bgcolor= #FFC0CB
! rowspan=2 | Punainen jättiläinen
| Aurinko jäähtyy lämpötilaan 5 Kelviniä. Ohikulkevien tähtien painovoima on irrottanut jäljellejääneet kuolleet planeetat radoiltaan. Aurinkokunta on lakannut olemasta.
|}
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
==Katso myös==
5 331

muokkausta