Ero sivun ”Sotainvalidien Veljesliitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Toimintamuotoja: Liperin ammattioppilaitos
→‎Toimintamuotoja: Kyyhkylä: Vapaussodan Invaliidien liitolta Veljesliitolle vuonna 1970, viite
Rivi 21:
Vuotuinen sotainvalidiviikko-tapahtuma käynnistettiin vuonna 1944. Ensimmäisen tapahtuman avajaiset pidettiin [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterissa]] [[1. lokakuuta]] [[1944]]. [[Yrjö Jylhä]]n kirjoittaman juhlarunon ''Marttyyrin päivä'' lausui presidentti [[Juho Kusti Paasikivi|Paasikiven]] ja marsalkka Mannerheimin läsnäollessa näyttelijä [[Ella Eronen]].<ref>Seppälä 1990, 125–130.</ref> Sotainvalidiviikkoon liittyvä keräys muodostui perinteeksi, vaikka sen lopettamistakin harkittiin 1970-luvulla.<ref>Seppälä 1990, 234.</ref>
 
1970-luvulla rakennetutrakennettu [[Kaunialan sotavammasairaala]] Vantaalla ja Vapaussodan Invaliidien liitolta Veljesliitolle vuonna 1970 siirtynyt [[Kyyhkylä|Kyyhkylän kuntoutussairaala]] Mikkelissä ovat osa Veljesliiton toimintaa sairas- ja veljeskotien ohella.<ref>Seppälä 1990, 234, 291.</ref> [[Liperi]]in 1948 valmistunut 150-paikkainen [[tuberkuloosi]]potilaiden hoito- ja koulutuslaitos, Liperin ammattioppilaitos, oli valmistuessaan ainutlaatuinen yhdistelmä parantolaa ja teollisuuslaitosta, jonka palveluita alkoivat käyttää siviilipotilaat sotatuberkuloositapausten osuuden laskiessa nopeasti. Liperin laitos siirtyi Tuberkuloosiliitolle (myöhemmin Keuhkovammaliitto ja [[Hengitysliitto]]) vuonna 1957.<ref>Seppälä 1990, 265-266</ref>
 
Sotainvalidien työllistyminen yhdessä muiden rintamalta palanneiden kanssa kohtasi vaikeuksia. Huomionarvoista on, että työllistymisongelmista raportoitiin erityisesti kuntien ja valtion työpaikkojen osalta. Veljesliitolla oli omaa työnvälitystoimintaa. Erityinen sotainvalidien työhuoltolaki oli voimassa vuoteen 1951 asti. <ref>Seppälä 1990, 152-153.</ref>