Ero sivun ”Sotainvalidien Veljesliitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ensimmäinen pj ja pääsihteeri, lähde
Tiiaisen komentama yksikkö
Rivi 4:
Liiton perustavassa kokouksessa Jyväskylässä olivat läsnä muun muassa sotamarsalkka [[Mannerheim]], lääkintäkenraalimajuri [[Eino Suolahti]] ja eversti [[Matti Laurila]], joka edusti kokouksessa Vapaussodan invalideja, jotka olivat tavallaan perustetun liiton kummeja. Vapaussodan invalidit lahjoittivatkin uudelle liitolle 1,2 miljoonaa silloista markkaa huoltotyön aloittamiseksi.<ref>Seppälä 1990, 35, 39.</ref> Puheenjohtajaksi valittiin eversti [[Matti Tiiainen]] ja pääsihteeriksi hovioikeuden auskultantti Olavi Porras.<ref name=Sep_aikajana_385>Seppälä 1990, 385</ref>
 
Liiton toiminta lähti kangerrellen käyntiin jo senkin vuoksi, kun jatkosodan puhjettua suuri osa liiton toimihenkilöistä kutsuttiin palvelukseen. Lisäksi liitto sai suruviestin, kun sen ensimmäinen puheenjohtaja eversti Tiiainen menehtyi Viipurin valtauksessa saamiinsa vammoihin 29. elokuuta 1941.<ref name=Sep_aikajana_385 /> Tiiainen komensi tuolloin 18. divisioonaan kuulunutta Kevyt prikaati T:tä. Liitto olikinoli puoli vuotta ilman puheenjohtajaa, kunnes sille valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Mannerheimin esittämänä yksimielisesti kenraaliluutnantti [[Väinö Valve]].<ref>Seppälä 1990, 73–75.</ref>
 
Huhtikuussa 1945 pidetyssä liittokokouksessaan liitto muutti sääntöjään niin, että jäseniksi hyväksyttiin kaikkien Suomen sotien invalidit. Muutoksen myötä jäsenyys avautui myös taistelevia joukkoja avustaneille henkilöille. Osana tätä muutosta liitto laajensi toimintaansa myös [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] hävinneen puolen invalideihin.<ref name=Sep90_164>Seppälä 1990, 164.</ref>