[[Tiedosto:Buttermilk-(right)-and-Milk-(left).jpg|thumb|Piimää oikeanpuoleisessa lasissa. Vasemmanpuoleisessa lasissa on [[maito]]a.]]
'''Piimä''' on [[maito|maidosta]] [[hapattaminen|hapattamalla]] valmistettu [[maitotuote|hapanmaitotuote]].
[[Kirnu]]piimäksi (myös ''kirnumaidoksi'') kutsutaan [[voi]]n valmistuksen yhteydessä hapatettua rasvaista maitoa, josta voirasva on kirnuamalla erotettu.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Vuorela, Toivo | Nimeke =Kansanperinteen sanakirja |Sivu =173 hakusana kirnu| Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija =WSOY | Vuosi =1979 | Tunniste =ISBN 951-0-08803-X}}</ref> Muita piimälaatuja ovat talouspiimä, rasvaton piimä, [[kefiiri]] ja [[funktionaalinen elintarvike|funktionaaliset]] piimälaadut, joihin on lisätty tiettyä [[bakteeri]]kantaa. Niitä ovat muun muassa Gefilus-piimät, Rela-piimät ja Acidofilus-bifidus-piimät.
Piimä on maultaan hapanta ja rakenteeltaan maitoa sakeampaa. [[Suomi]] jakautuu kahtia läntisen pitkän piimän ja itäisen [[kokkelipiimä]]n kulttuureihin.<ref>Vuorela 1979, 336 hakusana piimä</ref>
Piimä on elintarvikkeena hyvin vanha, ja aikaisemmin hapattaminen oli ainoa tapa saada maito säilymään juomakelpoisena pidempään. Vasta [[jäähdytys]]tekniikan ja myöhemmin [[pastörointi|pastöroinnin]] kehittyminen kasvatti maidon käyttöä elintarvikkeena.
