Ero sivun ”Modernisaatio” versioiden välillä

'''Modernisaatio''' eli '''modernisoituminen''' on [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] muuttumista tietyiltä piirteiltään nykyisen [[länsimaat|länsimaisen]] yhteiskunnan kaltaiseksi. Yleensä modernisaation katsotaan alkavan [[teollistuminen|teollistumisesta]], ja siihen liitetään tavallisesti [[kaupungistuminen]], yhteiskunnan toimialojen eriytyminen, [[tiede|tieteen]] ja [[tekniikka|tekniikan]] arvostuksen kasvu, kansalaisten koulutustason kohoaminen, laajentunut osallistuminen [[politiikka]]an, pidentynyt elinikä sekä alentunut syntyvyys. Modernisaatioon kuuluu myös yksilöiden ajattelutavan muuttuminen [[individualismi|individualistisemmaksi]] sekä perinteisten sosiaalisten siteiden muuttuminen nykyaikaista länsimaista yhteiskuntaa vastaaviksi.

Modernisaatioon kuuluu yksilöiden ajattelun muutos individualistisemmaksi, ja samalla sosiaalisen organisaation muutos. Keskeinen osa modernisaatiota on myös talouden modernisoituminen, johon sisältyy [[teollistuminen]]. (modernisaatioModernisaatio on neutraali käsite sen suhteen, tapahtuuko talouden muutos [[markkinatalous|markkinataloutta]] vai suunnitelmataloutta kohti. Esimerkiksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] modernisaatio vietiin läpi suunnitelmatalouden keinoin.) [[Demokratia]] lasketaan usein yhdeksi modernisaation piirteeksi, toisaalta monet maat näyttävät modernisoituneen ilman demokratiaa. Joka tapauksessa poliittisen organisaation muutos [[rationalismi|rationaalisemmaksi]] (ja ilmeisesti [[byrokratia|byrokraattisemmaksi]]) on osa modernisaatiota. Modernisaatio teollistumisen myötä on siis valtava muutos yksilöiden elämässä ja yhteiskunnan tasolla.

Modernisaatio on myös [[yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteellinen]] teoria, joka oli suosittu varsinkin 1950- ja 1960-luvuilla. Se kuuluu ainakin [[sosiologia]]n, [[valtio-oppi|valtio-opin]], [[kansantaloustiede|taloustieteen]], [[sosiaalihistoria]]n ja [[kehitysmaatutkimus|kehitysmaatutkimuksen]] piiriin. Teorian kuuluisin edustaja oli yhdysvaltalainen [[Walt Rostow]] (1916–2003), joka laati näkemyksen kehityksen vaiheista, jotka kaikki menestyvät valtiot tulevat käymään läpi. Myös esimerkiksi [[Karl Marx]]in teoria yhteiskunnan kehityksestä voidaan nähdä modernisaatioteoriana.

Aiemmin kaikkien [[kehitysmaa|kehitysmaiden]] haluttiin modernisoituvan ja teollistuvan. Jotkut kehitysmaat ovatkin onnistuneet tässä (lähinnä [[Kaakkois-Aasia]]ssa), vaikka useimmat epäonnistuivat. Tällä hetkellä esimerkiksi [[Kiina]] ja muutamat muut Etelä- tai Itä-Aasian maat ovat voimakkaasti pyrkimässä kohti modernisaatiota. Nykyään kansainvälinen yhteisö ([[Yhdistyneet kansakunnat|YK]], [[Maailmanpankki]], [[OECD]]) puhuu ennemmin "köyhyyden”köyhyyden vähentämisestä"vähentämisestä”, joka tarkoittaa talouden vakauttamista kasvua varten ja suoraan sosiaalisiin tavoitteisiin keskittyviä ohjelmia. Siihen ei sisälly esimerkiksi teollistamispolitiikkaa. Käytännön ilmiönä modernisaatio on yhä keskeinen osa maailmaa, koska monet maat tavoittelevat sitä.

Modernisaation suurimpana ongelmana on pidetty [[luonnonvarat|luonnonvarojen]] riittämättömyyttä. Miten käy, kun suuret [[kehitysmaa|kehitysmaat]] teollistuvat ja alkavat käyttää yhtä paljon luonnonvaroja kuin länsimaat? Monien mielestä "kehittyneiden”kehittyneiden maiden"maiden” nykyinen kehitysmalli ei ole riittävä, vaan niiden pitäisi pyrkiä luomaan vähemmän luonnonvaroja käyttävä yhteiskunta.