Ero sivun ”Vanajavesi” versioiden välillä

| koordinaatit= {{Coord|61|10|N|024|15|E|region:FI-ES_type06_type:waterbody|display=inline,title}}

'''Vanaja''' tai '''Vanajavesi''' on [[Kokemäenjoen vesistö]]ön kuuluva [[Vanajaveden reitti|Vanajaveden reitin]] keskusjärvi [[Kanta-Häme]]essä ja [[Pirkanmaa]]lla. Sen pääosan muodostaa 20 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä Vanajanselkä [[Hattula]]n, [[Hämeenlinna]]n ja [[Valkeakoski|Valkeakosken]] alueilla. Siitä etelään työntyy pitkä ja paikoitellen melkein jokimaisen kapea lahti, joka ulottuu Hämeenlinnan läpi [[Janakkala]]n rajalle saakka, jossa siihen laskee [[Hiidenjoki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/hiidenjokif.html | Nimeke = Hiidenjoki ja Puujoki | Julkaisu = Nordens alla kanaler | Tekijä = Tarmo Hurskainen | Ajankohta = 2006-11-06 |Viitattu = 29.11.2009 }}</ref> Kapeimmillaan tämä Vanajaveden kapeikko on Mierolanvirrassa, jossa se on noin 50 metriä leveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/mierolaf.html | Nimeke = Mierolanvirta | Julkaisu = Nordens alla kanaler | Tekijä = Tarmo Hurskainen | Ajankohta = 2009-07-28 |Viitattu = 29.11.2009 }}</ref> Vanajavesi laskee Kuokkalankosken kautta [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveen]] [[Lempäälä]]ssä noin 20 kmkilometriä [[Tampere]]elta etelään. Vanajavedestä Pyhäjärveen johtaa myös [[Lempäälän kanava]]. Järven nimi lienee alkuaan vesistön ulkomuodon mukainen vana.

[[KuvaTiedosto:Vanajavesi.png|thumb|95px|left|Vanajaveden sijainti Suomessa.]]

[[KuvaTiedosto:Vanajavesi 1899.jpg|thumb|right|250px|Vanajaveden kapeikkon (oikealla alhaalla) varrella sijaitsevat muun muassa [[Hämeenlinna]]n kaupunki, [[Hämeen linna]] ja [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko]]. <small>(Venäläinen topografikatta vuodelta 1899)</small><ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Senaatinkartasto| Mittakaava =1:42 &nbsp;000 | Lehti =XV.XVI:26.27 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Ajankohta =1899 | Selite = | Tunniste = | www =http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1162987 | www-teksti =Kartta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa | Tiedostomuoto =jpg | Viitattu = 10.2.2010 | Kieli = }}</ref>]]

10&nbsp;000 vuotta sitten Vanajavesi oli [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] lahti. Maankohoamisen johdosta Vanajavedestä tuli itsenäinen järvi noin 8&nbsp;500 vuotta sitten. Vanajaveden korkeus ja laajuus on vaihdellut sekä ihmisestä että luonnosta johtuvista tekijöistä. Maankohoaminen lasku-uoman alueella luoteessa on nopeampaa kuin järven kaakkoisosan alueilla. Tämän vuoksi vesi nousi nopeammin Janakkalan–Hattulan alueen rantamailla. Alueen vedenpinta on noin 10kymmenen mmetriä korkeammalla kuin järven itsenäistymisen jälkeisinä aikoina. Siksi järven pohjasta löytyy satoja vuosia vanhojen puiden kantoja, tosin paksujen lieju- ja turvekerrosten alta.

Tulvavahinkojen vähentämiseksi Vanajaveden luoteisosassa [[Lempäälä]]ssä sijaitsevaa Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla. 1800-luvulla perkaustöitä jatkettiin useaan otteeseen. Perkausten seurauksena järven pinta laski kaksi metriä. Pinnankorkeutta alettiin säännöstellä 1950-luvun lopussa, ja nykyisellään vedenpinnan keskikorkeus on 79,4 mmetriä merenpinnan yläpuolella vaihteluvälin ollessa 79,9–78,6 mmetriä.<ref name="vedet">{{Kirjaviite | Nimike = Suomen kartasto, vihko 132 | Julkaisija = Maanmittaushallitus | Paikka = Helsinki | Vuosi = 1986 | Sivu = 15 |}}</ref> Järvipinta-ala on nykyään lähes 120 &nbsp;km². Saaria on noin 90, suurin niistä on itärannalla sijaitseva [[Retulansaari]]. Vanajaveden keskisyvyys on noin 8 metriä ja syvin kohta 24 metriä.

Vanajanveden varrella, erityisesti sen kapeikon, kohdalla sijaitsivat [[Häme]]en merkittävimmät rakennukset, [[Hämeen linna]], [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko]] sekä tärkeimmät kartanot, muun muassa [[Lepaan kartano]], [[Vesunnin kartano]], [[Merven kartano]], [[Lusin kartano]], [[Ylikartano]], [[Ahlbackan kartano]], [[Ellilän kartano]], [[Metsänkylän kartano]], [[Kirstulan kartano]], [[Katajiston kartano]] ([[Aulanko]]), [[Lahdentaan kartano]] ja [[Suontaan kartano]].<ref name="opas">{{Kirjaviite | Nimike = Hämeenlinna ympäristöineen - Opas matkailijoille | Tekijä = Hämeenlinnan Matkailijayhdistys | Julkaisija = Arvi A. Karisto | Paikka = Hämeenlinna | Vuosi = 1915 | Sivut = 44-4544–45 | www = http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/172_Hameenlinna_matkailijoille-opti.pdf | Viitattu = 27.6.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tyrvännön alueen kartanoita | Osoite = http://www.tyrvanto.net/nahtavyys/kartanot.htm | Julkaisija = Tyrväntö-verkko | Viitattu = 27.11.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisema välillä Hämeenlinna-Hattula-TyrväntöHämeenlinna–Hattula–Tyrväntö | Julkaisu = Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo | Osoite = http://www.nba.fi/rky1993/kohde368.htm | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 27.6.2009 }}</ref>