Ero sivun ”Suomen Vapaakirkko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 14375682, jonka teki Hermis (keskustelu) Jos ei kuitenkaan samaa linkkiä kahteen kertaan.
p Linkitysten selvennystä.
Rivi 3:
| kuva=
| kuvateksti =
| suuntautuminen = [[Protestantismiprotestantismi]]
| teologia = [[Vapaakirkollisuusvapaakirkollisuus]]
| hallinto =
| johtaja = Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen
Rivi 21:
[[File:Free church, Tampere.jpg|thumb|Vapaakirkko Tampereella]]
'''Suomen Vapaakirkko''' on vuonna [[1923]] perustettu, itsenäinen [[Kristillisyys|kristillinen]] [[Protestantismi|protestanttinen]] kirkkokunta, johon kuuluu 15&nbsp;437 jäsentä (2013).<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Seurakuntien jäsentilastot ja varojen käyttö 2013
| Julkaisu = Suomen Vapaakirkko. Toimintavuosi 2013 | Ajankohta = 2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://personal.inet.fi/koti/vpkvarkaus/seurakunta.html | Nimeke = Suomen Vapaakirkko | Julkaisija = Varkauden Vapaaseurakunta | Viitattu = 7.7.2014}}</ref> Vapaakirkko koostuu ruotsinkielisistä, suomenkielisistä ja venäjänkielisestä seurakunnista, joita on yhteensä noin sata. Vapaakirkon ainoa venäjänkielinen seurakunta on Helsingin [[Kallio (Helsinki)|Helsingissä, Kallion kaupunginosassaKalliossa]].<ref>Yhdessä – Vapaakirkko tänään, s. 11, 19 </ref>
 
Vapaakirkolla on palveluksessaan noin 150 työntekijää ja 40 [[Lähetystyöntekijä|lähetystyöntekijää]], 12–15 lähetyskentällä. Vapaakirkko tekee merkittävää sosiaalityötä ja ylläpitää 10 hautausmaata.<ref>Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 11</ref> Vapaakirkon kirkkokunnanjohtajana toimii Hannu Vuorinen.<ref>[http://www.svk.fi/?sid=413&tid=625&arc=1]</ref>
 
==Vapaakirkon historia==
Suomen Vapaakirkon juuret ovat angloamerikkalaisperäisissä [[Vapaakirkko|vapaakirkollisissa]] herätysliikkeissä, joiden vaikutus alkoi tuntua Suomessa [[1870-luku|1870-luvulla]] etenkin [[Uusimaa|Uudellamaalla]] ja [[Pohjanmaa|Pohjanmaalla]]. Aluksi pyrkimyksenä oli uudistaa [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|luterilaista kirkkoa]], mutta kirkon piirissä näihin niin sanottuihin allianssipyrkimyksiin suhtauduttiin kielteisesti, ja vapaakirkollisissa piireissä luovuttiin allianssiaatteesta 1900-luvun alussa. Liikkeen ruotsinkielinen enemmistö vaihtui suomenkieliseen [[1910-luku|1910-luvulla]], ja vuonna [[1923]] suomenkieliset vapaakirkolliset järjestäytyivät Suomen Vapaakirkoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view?religionId=20 | Nimeke = Vapaakirkollisuus| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Uskonnot Suomessa| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kirkon tutkimuskeskus, Uskonnot Suomessa -hanke | Viitattu = 11.9.2009 | Kieli = }}</ref>
 
==Organisaatio ja toiminta==
 
Vapaakirkon seurakunnat ovat itsenäisiä, ja ne ovat sitoutuneet yhteiseen tunnustukseen ja yhteiskuntajärjestykseen, jonka perustana on se, että [[Raamattu|Jumalan sana]] on ylin ohje.<ref>Yhdessä - Vapaakirkko tänään, s. 15</ref> Vapaakirkossa ei ole piispallista eli [[Episkopaalisuus|episkopaalista]] järjestelmää. Vapaakirkon seurakuntamalli on [[kongregationalismi|kongregationalistinen]].
 
Vapaakirkko ei ole Suomen [[Kirkkolaki|kirkkolain]] alainen toisin kuin evankelisluterilainen kirkko.<ref>Vuosikirja 2004, s. 29</ref> Vapaakirkolla ei ole myöskään verotusoikeutta eli oikeutta kerätä kirkollisveroa.