Ero sivun ”E. J. Vehmas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
lähdetieto |
||
Rivi 2:
'''Einari Johannes Vehmas''' ([[18. joulukuuta]] [[1902]] [[Sääksmäki]] – [[29. marraskuuta]] [[1980]] [[Otalampi]], [[Vihti]])<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=1372/|nimi=Vehmas, Einari Johannes (1902–1980)|tekijä=Ojanperä, Riitta|Ajankohta=14.3.2000 (päivitetty 21.10.2009)}}</ref> oli sodanjälkeisen ajan vaikutusvaltaisin suomalainen [[kriitikko|taidekriitikko]] ja [[Ateneumin taidemuseo]]n apulaisintendentti.<ref>Ojanperä, Riitta Elämä ja taide, Näkökulmia Einari J. Vehmaksen taidearvosteluun, julkaisussa Vihanta, Ulla ja Paloposki, Hanna-Leena (toim.) Kirjoituksia taiteesta, Suomalaista kuvataidekritiikkiä, Kuvataiteen keskusarkisto 4, Valtion taidemuseo 1997, s. 115 ja alaviite</ref>
E. J. Vehmaan vanhemmat olivat sääksmäkeläinen maanviljelijä Kustaa Erland Vehmas ja Matilda Jaakkola. Vehmas kävi [[Tampereen klassillinen lyseo|Tampereen klassillisnen lyseon]] ja kirjoitti ylioppilaaksi 1922. Hän opiskeli aluksi lääketiedettä ensin 1922–1924 [[Turun yliopisto]]ssa ja vuodesta 1926 [[Helsingin yliopisto]]ssa.<ref name="KB" /> Vuodesta 1929 alkaen hän opiskeli kirjallisuutta ja estetiikkaa, taidehistoriaa sekä romaanista ja pohjoismaista filologiaa.
Alkaessaan opiskella Helsingissä hän tutustui [[Tulenkantajat|tulenkantajien]] kirjallisuuspiiriin ja kirjoitti ryhmän [[Tulenkantajat (lehti 1924–1930)|Tulenkantajat]]-lehteen. Hän avioitui taidemaalari [[Sylvi Kunnas|Sylvi Kunnaksen]] kanssa vuonna 1930, ja heidän tyttärensä on kuvataiteilija Inari Neuvonen (s. 1931). Kirjailija [[Kirsi Kunnas]] on Vehmaan tytärpuoli.<ref name="KB" /> Vehmas toimi [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kirjallisuuskriitikon apulaisena ja [[Frans Eemil Sillanpää|F. E. Sillanpään]] yksityissihteerinä 1934–1936 sekä 1937–1945 Helsingin yliopiston kemian laitoksen kanslistina. [[Talvisota|Talvi]]- ja [[Jatkosota|jatkosodassa]] Vehmas toimi lääkintäjoukoissa.
| |||