Ero sivun ”Virheen kasautumislaki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p rikkinäinen linkki poistettu |
viite lisätty ja teksti muutettu viitteen antamaan muotoon |
||
Rivi 9:
Olkoon <math>f(x_1,x_2,...,x_n) </math> [[funktio]], joka riippuu <math>n</math>:stä [[muuttuja|muuttujasta]] <math>x_1,x_2,...,x_n </math>. Kullakin muuttujalla on virhe (<math>\scriptstyle \Delta x_1,\Delta x_2,...,\Delta x_n</math>) eli jokainen muuttuja voidaan ilmaista muodossa <math>\scriptstyle x_i \pm \Delta x_i</math>.
Jos muuttujat ovat [[riippumaton muuttuja|riippumattomia]], <math>f </math>:n epävarmuus <math>\Delta f </math> johtuu jokaisen muuttujan yksittäisestä virheestä <math>\Delta x_{i} </math> ja se voidaan laskea yhtälöllä:<ref>
:<math>\Delta f = \Delta f \left(x_1, x_2, ..., x_n, \Delta x_1, \Delta x_2, ..., \Delta x_n \right) = \sqrt{\sum_{i=1}^n \left(\frac{\partial f}{\partial x_i}\Delta x_i \right)^2} \, </math>,
Rivi 28:
==Tuloksen pyöristäminen==
Tulos ja sen virhe esitetään lopullisessa muodossaan aina [[pyöristäminen|pyöristettynä]] samaan tarkkuuteen. Esimerkiksi, jos tulokseksi on laskettu ''T'' = 3,058 s ja virheeksi ''ΔT'' = 0,987 s, tulee tulos pyöristää ''T'' = 3 s ja virhe ''ΔT'' = 1 s. Virhe siis määrää kuinka monta
Pyöristys tehdään aina tarkimman arvon perusteella. Jo pyöristettyä tulosta ei siis enää uudelleen pyöristetä vaan pyöristys tehdään alkuperäisestä tuloksesta. Esimerkiksi välituloksia ei pyöristetä. Jos aluksi virheen tiedetään olevan 0,
==Esimerkkilasku: resistanssin epävarmuus==
Rivi 38:
Mittausepävarmuudet tunnetaan suoraan vaikkapa [[yleismittari]]n asteikon tarkkuudesta <math>I \pm \Delta I </math> ja <math>U \pm \Delta U </math>, jolloin laskettu epävarmuus <math>\Delta R</math> saadaan
: <math>\Delta R = \
Yksinkertaisemmin ilmaistava [[virhe|suhteellinen virhe]] <math>\Delta R / R </math> on siis neliöjuuri mitattujen suureiden suhteellisten virheiden neliöiden summasta.
Rivi 50:
: <math>\Delta R = 2{,}08\ \Omega \sqrt{\left(\frac{0{,}1\ \textrm{V}}{5{,}1\ \textrm{V}}\right)^2+\left(\frac{0{,}02\ \textrm{A}}{2{,}45\ \textrm{A}}\right)^2} = 0{,}044 \ \Omega. </math>
==
* {{Kirjaviite | Tekijä = John Robert Taylor| Nimeke = An introduction to error analysis: the study of uncertainties in physical measurements, 2. painos| Kappale = | Sivu =| Selite = | Julkaisija = University Science Books | Vuosi = 1997| Tunniste = ISBN 9780935702750 | www = | www-teksti = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
|