Ero sivun ”Enso-Gutzeit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 47:
== Sodanjälkeiset vuodet ==
 
Heti sodan jälkeen yhtiön toimitusjohtaja Väinö A. Kotilainen joutui [[Liittoutuneiden valvontakomissio]]n vaatimuksesta eroamaan koska hän oli palvellut [[Jatkosota|jatkosodan]] aikana Suomen [[Itä-KarjalaKarjalan sotilashallinto|Itä-Karjalan miehityshallinnon]] johtajana. Uudeksi toimitusjohtajaksi tuli [[1. lokakuuta]] [[1945]] [[William Lehtinen]].
 
Sodan jälkeen Enso-Gutzeit rakennutti [[1945]] vesivoimalaitoksen Vuoksen Tainionkoskeen korvaamaan Rouhialan ja Enson voimaloiden menetystä. [[1946]] ostettiin Keski-Suomessa [[Säynätsalo]]ssa toiminut [[Säynätsalon vaneritehdas|Joh. Parviaisen Tehtaat]] jolla oli siellä [[vaneri]]tehdas ja talotehdas. Talotehtaan tuotannosta huomattava osa meni Neuvostoliittoon [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvauksina]]. Sotakorvaustoimitukset toivat myös paljon lisätöitä Enso-Gutzeitin omistamalle Lypsyniemen Konepajalle. [[1945]] Enson haltuun siirtyivät toisen valtionyhtiön [[Outokumpu (yritys)|Outokumpu Oy]]:n Vuoksen varrella sijainneet tuotantolaitokset kun Outokumpu keskitti toimintojaan Länsi-Suomeen. Näihin tuotantolaitoksiin keskitettiin Enso-Gutzeitin kemiallinen teollisuus joka jalosti selluloosatehtailta syntyviä sivutuotteita ja myös yhtiön keskuslaboratorio muutti sinne.