Wikipedia

Ero sivun ”Christiane Nüsslein-Volhard” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 29 Wikidatan sivulle d:q77174 siirrettyä kielilinkkiä
p kh, typo
Rivi 22:
}}
 
'''Christiane Nüsslein-Volhard''' (s. [[20. lokakuuta]] [[1942]], [[Magdeburg]]) on [[saksa]]lainen [[biologi]], joka on saanut vuonna 1991 [[Albert Lasker -palkinto lääketieteellisestä perustutkimustyöstä|Albert Lasker -palkinnon lääketieteellisestä perustutkimustyöstä]]. Nüsslein-Volhard sai vuonna 1995 [[Nobelin lääketieteen palkinto|Nobelin lääketieteen palkinnon]] yhdessä [[Eric F. Wieschaus|Eric Wieschausin]] ja [[Edward B. Lewis]]in kanssa alkionkehityksen geneettisen kontrollin tutkimuksestaan.
 
== "Suurta tiedettä" ==
Nüsslein-Volhard ja Wieschaus käynnistivät [[biologia]]n "[[big science]]" -kauden, kun he onnistuneesti suorittivat laajamittaisen [[mutageneesi]]projektin, joka havainnollisti [[Banaanikärpänen|banaanikärpästen]] (''Drosophila melanogaster'') alkionkehityksen.
 
Tuohon aikaan [[molekyylibiologia]]projektit useimmiten pohjautuivat pienmuotoistenpienimuotoisiin kokeisiin, jotka todistivat periaatteet tai yleisesimerkit. Vain yhden geenin tai proteiinin toiminnan todistavat kokeet olivat normi, kun taas biologisesti monimutkaiset, laajalle ulottuvat kokeet olivat poikkeuksia valtavan työmäärän ja silloisten menetelmien tarvittavantarvitseman rahoituksen johdostavuoksi.
 
== Banaanikärpäset ==
Nüsslein-Volhard ja hänen kollegansa saivat Nobelin palkinnon kokeestaan, joka pyrki tunnistamaan banaanikärpäsen alkionkehitykseen vaikuttavat geenit.
 
Pienen koon ja lyhyen lisääntymisajan takia banaanikärpäset ovat kauan olleet suosittuja geneettisissä kokeissa. Alkionkehitykseen vaikuttavat geenit tunnistettiin aiheuttamalla sattumanvaraisia mutaatioita banaanikärpäsissä ja sitten teettämällä näillä mutatoituneilla yksilöillä jälkeläisiä. Kärpäsen tietyn osan kehityksen häiriintyessä, muuttuessa tai puuttuessa kokonaan, tutkijat pystyivät tunnistamaan tarkkaan, mihin geeniin tai geeneihin mutaatio oli vaikuttanut. Samalla he pystyivät myös tunnistamaan, mitkä geenit olivat ratkaisevassa asemassa. Moni näistä geeneistä sai mielenkiintoisia nimiä, esimerkiksi [[Hedgehog (signaalinvälitysketju)|hedgehog]] ({{k-fi|siili}}), [[Gurken]] (''kurkku'') ja [[Krüppel]] (''raajarikko''). Näiden mutanttien ja niiden keskinäisen vaikutuksen myöhemmän tutkimuksen takiaansiosta saatiin uutta tietoa banaanikärpästen varhaiskehityksestä, nimenomaan jaokkeiden asteittaisen kehityksen taustalla olevista mekanismeista.
 
Nämä kokeet erottuvat joukosta paitsi laajamittaisuutensa takia, myös siksi, että ne olivat tärkeitä muillekin eliöille kuin banaanikärpäsille. Myöhemmin todettiin, että monella näissä kokeissa tunnistetuilla geeneillä on vastineet muissa eliöissä. Esimerkiksi kaikista monisoluisista eläimistä löytyvät [[homeobox-geenit]], ja näillä geeneillä on yleensä samankaltaiset tehtävät jaokkeiden kehityksessä.
Rivi 38:
Näiden tulosten perusteella oletetaan nykyään, että protostomeilla ja deuterostomeilla lienee ollut varsin hyvin kehittynyt yhteinen esi-isä, jolla on ollut paljon monimutkaisempi ruumis kuin on tähän asti luultu. Sen lisäksi tutkijat ymmärtävät [[transkriptio]]n säätelyä ja kehityksen aikaista solujen kohtaloa niiden takia nykyään paremmin.
 
Nüsslein-Volhard yhdistetään myös [[toll-geeni]]n löytämiseen, mikä taas johtui [[toll-reseptori]]n löytämiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://atvb.ahajournals.org/cgi/content/full/25/6/1085 | Nimeke =Toll To Be Paid at the Gateway to the Vessel Wall -- Hansson and Edfeldt 25 (6): 1085 -- Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology |Viitattu =4.5.10082008 |Tiedostomuoto = |Julkaisu = | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Nykytutkimus ==
Vuodesta [[1985]] Christiane Nüsslein-Volhard on johtanut [[Tübingen]]issä sijaitsevaa [[Max Planck -instituutti|Kehitysbiologian Max Planck -instituuttia]] ja sen genetiikkaosastoa. Vuonna [[1986]] [[Deutsche Forschungsgemeinschaft]] myönsi hänelle [[Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinto|Gottfried Wilhelm Leibniz -palkinnon]], joka on saksalaisen tutkimusalan korkein palkinto. Vuodesta [[2001]] hän on ollut Saksan ''Nationaler Ethikratin'' jäsen. Tämän neuvoston tarkoituksena on biotieteiden uusien kehityssuuntien eettinen arviointi ja niiden vaikutus yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Huhtikuussa 2006 ilmestyi Nüsslein-Volhardin peruskirja maalikoillemaallikoille ''Das Werden des Lebens – Wie Gene die Entwicklung steuern''.
 
[[Tiedosto:Christiane Nüsslein-Volhard mg 4383.jpg|thumb|]]
Rivi 62:
{{Nobel Lääketiede 1976-2000}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Nysslein-Volhard, Christiane}}
 
[[Luokka:Geneetikot]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Christiane_Nüsslein-Volhard”