Ero sivun ”Pappi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
surkea aihe!!!! paljon false tietoa |
p Käyttäjän 62.80.138.143 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 87.95.165.76 tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
{{Tarkistettava|Ei objektiivinen, käsittelee lähinnä protestanttisen kristillisyyden kannalta.}}
[[Kuva:Priests rome.jpg|thumb|200px|[[Katolinen kirkko|Katolisen kirkon]] pappeja Roomassa.]]
[[Kuva:Sveinbjörn Beinteinsson 1991.jpg|thumb|200px|Islantilaisen aasainuskon ''goði'' eli pappi Sveinbjörn Beinteinsson ''blót''-juhlassa vuonna 1991.]]
[[Kuva:Priestess of isis.jpg|thumb|200px|Isis-jumalattaren papitar. Roomalainen patsas toiselta vuosisadalta jaa. museossa Palermossa Sisiliassa.]]
'''Pappi''' on [[uskonto|uskonnollisen]] yhteisön hengellisten toimitusten hoitaja ja johtaja. [[Pappeus]] viittaa ennen kaikkea uhritoimitusten viettämiseen{{Lähde}}.
Suomen kielen sana ''pappi'' on [[suomen kielen lainasanat|lainasana]], joka tarkoittaa [[isä]]ä. Arvonimeä 'isä' käytetään yleensä roomalais-katolisista ja ortodoksisista papeista; nimitys korostaa papin roolia seurakunnan isällisenä huolehtivana hahmona.
Useiden kielten pappia merkitsevä sana (präst, Priester, priest, prêtre) tulee Raamatussa esiintyvästä kreikan sanasta ''presbýteros'', mikä suomalaisessa raamatunkäännöksessä on ”(seurakunnan) vanhin”. Myös [[presbyteeri]]-nimitystä käytetään joissakin kirkoissa. Suomalaisessa Raamatussa esiintyvä pappi-sana vastaa kuitenkin yleensä toista Kreikan kielen sanaa ''hiereus'', jolla tarkoitetaan usein temppelikulteissa uhreja suorittavaa pappia, jollaisia on useissa uskonnoissa. 'Seurakunnan vanhin' on sen sijaan erityisesti kristinuskoon liittyvä käsite.
Kristillisessä kirkossa, joissa on [[episkopaalisuus|episkopaalinen]] virkakäsitys, pappi on yksi kolmesta perinteisestä hengellisestä virasta, joista kaksi muuta ovat [[piispa]]n ja [[diakoni]]n virat. [[Kongregationalismi|Kongregationalistisissa]] kirkkokunnissa ei ole piispan virkaa ja myös erillinen diakonin virka voi puuttua. Joissakin [[reformaatio|uskonpuhdistuksen]] jälkeisissä kirkoissa on haluttu korostaa kirkon erityisen viran ykseyttä siten, että kirkossa on ymmärretty olevan vain yksi hengellinen virka, jota kutsutaan papin ohella saarnaviraksi tai [[pastori]]n viraksi. Latinan kielen sana ''pastor'' tarkoittaa paimenta. Paimen sanan pohjalla on kreikankielen sana "poimen", joka Raamatussa tarkoittaa seurakunnan kaitsijaa. Raamatussa puhutaan myös vanhimmista lauman kaitsijoina ja Jeesuksesta ylipaimenena.<ref>1. Pietarin kirje 5; Efesolaiskirje 4:11</ref>
Kristillisen kirkon papin erityisiin tehtäviin kuuluu [[evankeliumi]]n julistaminen, [[saarnaaja|saarnaaminen]] ja [[sakramentti]]en toimittaminen sekä muiden kirkollisten toimitusten hoitaminen. Usein myös [[sielunhoito]] nähdään erityisesti papin tehtävänä.
== Pappi Raamatussa ==
Vanhassa testamentissa pappi toimitti uhreja Jumalalle ja toimi näin välimiehenä Jumalan ja ihmisen välillä. Uudessa testamentissa, Heprealaiskirjeessä, Jeesuksen todetaan olevan ylimmäinen pappi, joka on antanut itsensä kertakaikkiseksi uhriksi. Pietarin 1. kirjeessä ja Ilmestyskirjassa koko seurakuntaa kutsutaan papeiksi.
Kristillistä pappisvirkaa ei sen sijaan Raamatussa nimitetä pappeudeksi, vaan puhutaan ''seurakunnan vanhimmista'' eri tehtävissä, kuten ''johtaja'', ''kaitsija'', ''sananpalvelija'' tai ''paimen''. Palvelija-sanasta tulee englannin kielen ''minister'', joka tarkoittaa protestanttista pappia, ja paimen-sanasta ''pastori'' (latinan "pastor" tarkoittaa paimenta).
Vanhassa testamentissa perheen päällä on papillinen tehtävä<ref>1 Moos 8:20</ref>, Israelin tehtävä on toimia pappisvaltakuntana<ref>2 Moos 19:6</ref> ja Aaronin jälkeläisillä ja muilla leeviläisillä on erityinen tehtävä pappisheimona.<ref>2 Moos 28:1 ja 32:29</ref>.
Uudessa testamentissa erityisesti [[Kirje heprealaisille]] selvittää vanhatestamentillisen pappeuden muuttumista; sen mukaan Kristus oli ja on täydellinen ylimäinen pappi ja seurakunta on nyt Jumalan sovitussanomaa levittävä pappiskansa<ref>1 Piet 2:5,9 2 Kor 5:20, 2 Kor 6:1</ref>. Kristillinen kirkko elää uuden liiton aikaa, jolloin yhtäältä on vain yksi pappi, Jeesus, toisaalta on voimassa yleinen pappeus<ref>1 Tim 2:5</ref>. Seurakunnan sisällä taas on erilaisia virkoja ja tehtäviä joista usein pastorin eli paimenen virka taikka vanhimman virka sekoitetaan vanhan liiton kultilliseen pappeuteen.
=== Raamatusta löytyviä pappeja ja ylimmäisiä pappeja ===
[[Melkisedek]] (1. Moos. 14:18), [[Jetro]] (2. Moos. 18:1), [[Aaron]] (2. Moos. 28:3), [[Eleasar]] (4. Moos. 19:4), [[Piinehas]] (Joos. 22:30), [[Eeli]] (1. Sam. 1:9), [[Ahimelek]] (1. Sam. 21:1), [[Ebjatar]] (1. Sam. 23:9), [[Saadok]] (2. Sam. 15:27), [[Iira]] (2. Sam. 20:26), [[Joojada]] (2. Kun. 11:9), [[Uuria]] (2. Kun. 16:10), [[Hilkia]] (2. Kun. 22:8), [[Benajan]] ja [[Jahasiel]] (1. Aik. 16:6), [[Amarja]] (2. Aik. 19:11), [[Asarja]] (2. Aik. 26:17), [[Esra]] (Esra 7:11), [[Seerebja]] ja [[Hasabja]] (Esra 8:24), [[Meremot]] (Esra 8:33), [[Eljasib]] (Neh. 3:1), [[Pashur]] (Jer. 20:1), [[Sefanja]] (Jer. 21:1), [[Hesekiel]] (Hes. 1:3), [[Amasja]] (Aam. 7:10), [[Joosua]] (Hagg. 1:12), [[Sakarias]] (Luuk. 1:5), [[Hannas]] ja [[Kaifas]] (Luuk. 3:2), [[Ananias]] (Ap. t. 23:2) ja [[Jeesus]] (Hepr. 3:1, Hepr. 4:14, Hepr. 8:1, Hepr. 10:21).
=== Seurakunnan kaitsijan virka ===
"Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan, ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta? Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi. Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan." (1. Tim. 3: 1–7.)
=== Seurakunnan palvelijan virka ===
Raamatussa puhutaan ''pöytäpalvelusta'' ja ''sananpalvelusta'' (Ap. t. 6:2,4). Seuraava kohta koskee ensin mainittua käytännön avustustehtävää (diakoni).
Niin myös seurakuntapalvelijain tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen voiton pyytäjiä, vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa. Mutta heitäkin koeteltakoon ensin, sitten palvelkoot, jos ovat nuhteettomat. Samoin tulee vaimojen olla arvokkaita, ei panettelijoita, vaan raittiita, uskollisia kaikessa. Seurakuntapalvelija olkoon yhden vaimon mies, lapsensa ja kotinsa hyvin hallitseva. Sillä ne, jotka ovat hyvin palvelleet, saavuttavat itselleen kunnioitettavan aseman ja suuren pelottomuuden uskossa, Kristuksessa Jeesuksessa. (1. Tim. 3: 8–13.)
== Pappi evankelis-luterilaisessa kirkossa ==
{{Kirkon virat}}
[[Evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa]] pappisvirka on [[Kirkkolaki|kirkkolain]] 5. luvun 1. §:n mukaan [[evankeliumi]]n julistamista ja [[sakramentti]]en jakamista varten. Se ulottuu [[apostolinen sukkessio|apostolisen sukkession]] kautta [[apostoli|apostoleihin]] ja itseensä [[Jeesus|Jeesukseen]]. Papin erityisenä tehtävänä on julkisen [[jumalanpalvelus|jumalanpalveluksen]] (erit. [[messu]]n) toimittaminen, pyhien [[sakramentti]]en jakaminen sekä muiden [[kirkolliset toimitukset|kirkollisten toimitusten]] hoitaminen sekä yksityinen [[sielunhoito]] ja [[rippi]].<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054 Kirkkolaki] Finlex.fi Viitattu 29.5.2011</ref> <ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055 Kirkkojärjestys] Finlex.fi Viitattu 29.5.2011</ref>
Terminologisesti erotetaan toisistaan '''pappisvirka''' ja '''papin virka'''. Pappisviralla tarkoitetaan vihkimyksessä saatua oikeutta olla pappi ja hoitaa papillisia tehtäviä. Vihkimyksen toimittaa [[piispa]]. Papiksi vihityn pappisvirka säilyy kuolemaan asti, vaikka hän ei hoitaisikaan papin virkaa, ellei hän itse luovu pappeudestaan tai tule erotetuksi pappisvirasta. Pappi antaa pappisvirkaan vihittäessä lupauksen.<ref>[http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/koulutus_ja_toiminta/ordinaatiot/papin_paras_tawara/2_pappisvirka_ja_papinvirka/ Yhteenveto pappisvirasta ja papin virasta] Helsingin hiippakunnan sivu Viitattu 29.5.2011</ref> Osa luterilaisista kirkoista on avannut pappisviran myös naisille. Suomessa kirkolliskokous päätti pappisviran avaamisesta naisille 1986. Papin viralla tarkoitetaan konkreettista virkamiesoikeudellista palvelussuhdetta seurakunnassa tai muualla kirkossa. Papin virasta saa palkkaa.
[[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] 5. artiklan mukaan kirkkoon on asettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka, jotta ihmiset saisivat pelastavan uskon. Pappisviran katsotaan olevan kirkon konstitutiivinen osa, jota ei voi ottaa kirkosta pois rikkomatta jumalallista säätämystä. Kyse ei ole inhimillisestä vaan kirkon jumalallisesta ja muuttumattomasta järjestyksestä. Augsburgin tunnustuksen 14. artiklan mukaan kukaan ei saa julkisesti opettaa eikä hoitaa sakramentteja ilman asianmukaista [[vokaatio|kutsumista]].<ref>[http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/augstunn.html#Kirkonvirka Augsburgin tunnustus] Viitattu 29.5.2011</ref> <ref>[http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/augstunn.html#Kirkollinenjarjestys Augsburgin tunnustus] Viitattu 29.5.2011</ref>
Suomen ev.lut. kirkossa on kolme erityistä papin virkaa: [[kirkkoherra]]n, [[kappalainen|kappalaisen]] ja [[seurakuntapastori]]n virka. Niiden kelpoisuusehtona on pappisvihkimys. Kappalaisen eli seurakunnan vakituisen papin viran haltijan täytyy myös olla pastoraalitutkinnon suorittanut, ja kirkkoherran täytyy olla lisäksi seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittanut.
=== Tehtävän edellytykset ===
Pappisvirkaan vihkiminen edellyttää sitä, että vihittävä uskoo olevansa virassaan Kristuksen [[kutsumus|kutsuma]]
(vocatio interna). Pappi uskoo, että itse [[evankeliumi]], [[Kristus|Kristuksen]] valtuutus ja kirkon
usko kantavat häntä. Pappislupauksessa pappi sitoutuu [[kristinusko|kristilliseen elämäntapaan]]. Hän pyrkii toteuttamaan [[lähimmäinen|lähimmäisenrakkauden]] ihannetta sekä virassaan että yksityiselämässään.<ref name= "ydinosaaminen"/>
Papiksi vihittävän tulee olla
#[[jumalaapelkäävä]] ja kristillisestä [[vakaumus|vakaumuksesta]] tunnettu konfirmoitu kirkon jäsen,
#suorittanut yliopistossa sellaisen teologisen tutkinnon, jonka [[piispainkokous]] on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi,
#terveydeltään pappisvirkaan kykenevä sekä
#muutoinkin pappisvirkaan soveltuva (Kirkkojärjestys 5. luku 2 §).<ref name= "ydinosaaminen"/>.
Pappien tulee olla suorittanut teologin tutkinto, johon on mahdollisuus yliopistoissa. Ennen yliopistolaitoksen syntyä Suomeen koulutus tapahtui keskiajalla [[Turun katedraalikoulu]]ssa.
=== Pappisvihkimys ===
Papin sakramentaalisia ja juridisia erityistehtäviä ei voi tilapäisestikään hoitaa henkilö, jota ei ole vihitty pappisvirkaan. Vihkimyksen edellytyksenä on [[vokaatio]] eli se, että kirkko tai jokin seurakunta on kutsunut henkilön toimittamaan papinvirkaa (vocatio externa). Kenelläkään ei siis ole subjektiivista oikeutta saada pappisvihkimystä. Henkilö vihitään pääsääntöisesti seurakunnan papiksi. Papiksi vihkiminen on mahdollista myös, mikäli henkilö toimii teologisen tieteen opettajana, uskonnonopettajana tai kirkon lähetysjärjestöissä.<ref name= "ydinosaaminen">http://www.evl.fi/kkh/to/kk/pappienydinosaaminen.pdf</ref>
=== Pappislupaus ===
Papiksi vihittävät antavat vihkimistoimituksen yhteydessä pappislupauksen, jonka sanamuoto on seuraavanlainen:
:"Minä N. N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan. Tahdon noudattaa kirkon lakia ja järjestystä sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita. Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän Jumala minua auttakoon."
=== Papin asu ===
*Papin juhlapukuna on musta virka-asu; miehellä se on [[kaftaani]], johon kuuluvat kaulassa roikkuvat valkoiset [[liperit]], naisella käytetään jakkupuvun kanssa valkoista poolopaitaa ja ristiriipusta. Aiemmin papit käyttivät kaftaania kaikessa virantoimituksessa, nykyään se on käytössä lähinnä pappisvihkimyksessä, joskin sitä voi käyttää myös kirkollisissa toimituksissa alban ja stoolan sijaan.
*Papin arkipuku on tavanoimainen musta puku, jonka kanssa käytetään mustaa valkokauluksista virkapaitaa eli pantapaitaa; piispoilla paita on violetti tai viininpunainen. Arkipuku vakiintui käyttöön 1970-luvulla mutta viralliset piispalliset ohjeet sen käytöstä annettiin vasta 1990-luvulla. Nimestään huolimatta arkipukua käytetään pääsääntöisesti myös pyhäisin. Arkitöissä ja leirillä papit käyttävät joskus pantapaitaa arkisempien vaatteiden, jopa farkkujen kanssa, taikka pukeutuvat täysin siviilivaatteisiin.
*Jumalanpalveluksessa pappi on pukeutunut [[alba (vaate)|alban]] lisäksi virkansa tunnukseen [[stola]]an. Pappi asettaa stolan niskan takaa kummankin olkapään yli eteensä. Messussa ehtoollisen toimittava pappi (selebrantti) pukeutuu tavallisesti [[kasukka]]an. Aiemmin katoliseksi mielletty alban, stoolan ja kasukan käyttö yleistyi Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa uudelleen 1900-luvun jälkipuoliskolla.
*Juhlajumalanpalveluksissa (yleensä ei messussa), papin juhla-asuna saatetaan käyttää myös alban ja stolan päälle puettua viittamaista [[kuorikaapu]]a (pluviale). Suomessa kuorikaavusta on syntynyt lisäksi uusi liturginen vaate, [[piispankaapu]], joka vastaa kuorikaapua, mutta on vain piispan käytössä ja korvaa [[ehtoollinen|ehtoollisen sakramentin]] aikana myös kasukan.
=== Ydinosaaminen ===
Pappi tekee työtä ihmiselle syvästi henkilökohtaisella [[usko]]n alueella. Siksi papin persoonan merkitys korostuu virassa. Tekninen osaaminen ei usein riitä, vaan monissa työtehtävissä vaaditaan ihmistuntemusta, persoonallista läsnäoloa, tunnetason vuorovaikutusta ja kohtaamisen kykyä. Papin persoonallinen ja aito olemisen tapa läpäisee kaiken työn. Kirkko tarvitsee erilaisia pappeja, toisaalta kykyä olla lähellä ja toisaalta kykyä olla esillä. Nämä ulottuvuudet voivat painottua eri tavoin. Koska oman persoonan käyttäminen työvälineenä on paitsi mahdollisuus myös haaste, viranhoito edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua viran ja persoonan välillä. Suhde [[Jumala]]an on papille julistuksen uskottavuuden edellytys. Siksi papin tulee huolehtia omasta [[spiritualiteetti|spiritualiteetistaan]]. Papiston osaaminen on kuvattu viitenä osaamisalueena, joita ovat (1) [[Sanan palvelu]]: [[jumalanpalvelus]] ja [[kirkolliset toimitukset]], (2) [[kristillinen kasvatus]] ja ohjaus, (3) [[sielunhoito]], (4) yhteiskunta: [[todistus (kristinusko)|todistus]] ja palvelu sekä (5) työyhteisö. Osaamisalueet eivät ole selkeärajaisia, vaan sisäkkäisiä.<ref>http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/F69989152F5F3B0AC2257744002BF5ED/$FILE/papin_yo.pdf</ref>
== Pappi ortodoksisessa kirkossa ==
{{Pääartikkeli|[[Ortodoksinen papisto]]}}
[[Sakramentti]]en ulkoisina toimittajina ovat ortodoksisessa kirkossa [[piispa]] tai pappi. Perustaessaan kirkon [[Jeesus]] asetti [[apostoli]]nsa seuraajikseen ja antoi heille [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]]. Tehtäviinsä Jeesus kutsui opetuslapset antaessaan heille [[kastekäsky]]n (Matt. 28: 19–20) sekä oikeuden päästää ja sitoa [[synti|syntejä]] (Matt. 18: 18).
Varsinaisen pappeuden virka jakaantuu kolmeen asteeseen: [[piispa|piispuuteen]], pappeuteen ja [[diakoni]]uteen. Pappi toimittaa vihkimyksensä nojalla sakramentteja. Diakonit ovat avustavaa papistoa; he eivät toimita sakramentteja itsenäisesti. Piispat, papit ja diakonit vihitään ([[kheirotonia]]) ja [[lukija]]t ja [[ipodiakoni]]t siunataan ([[kheirotesia]]) kätten päällepanemisen kautta.
Piispaa ja pappia tervehditään pyytämällä siunaus. Siunausta pyydetään asettamalla oikea käsi vasemman käden päälle. Piispa tai pappi siunaa [[ristinmerkki|ristinmerkillä]] ja asettaa sen jälkeen kätensä siunausta pyytäneen käsien päälle, jolloin hän suutelee kevyesti piispan tai papin kättä. Piispaa puhutellaan sanoilla "isä esipaimen". Pappia ja diakonia puhutellaan liittämällä etunimen edelle sana "isä".
Ortodoksisessa kirkossa papiksi voidaan vihkiä nuhteeton mies, joka on ennen papiksi vihkimystä avioitunut tai päättänyt elää naimattomana. Pappi ei voi solmia avioliittoa eikä seurustella, tai muuten hän saa toimituskiellon, kuten on Suomessa tapahtunut viimeksi lokakuussa 2011<ref>Jyrki Räikkä, Kirkko kieltää papilta rakkauden, Helsingin Sanomat 6.4.2012 s C 8</ref>. Suomessa papin virkaan vaadittavan pätevyyden voi saavuttaa suorittamalla [[Joensuun yliopisto]]ssa ja ortodoksisessa seminaarissa asianmukaiset opinnot.
== Virkateologia ==
Kristinuskon käsitystä kirkon erityisestä hengellisestä virasta, yleensä pappisvirasta mutta myös [[piispa]]n ja [[diakoni]]an viroista, kutsutaan '''[[virkateologia]]ksi'''. Kristillisillä kirkkokunnilla on joitakin eroavuuksia virkateologisissa painotuksissaan. Virkateologiaa tutkitaan yliopistossa [[dogmatiikka|dogmatiikassa]], joka on systemaattisen teologian alaan kuuluva akateeminen teologinen oppiaine.
Eri kristilliset kirkot eivät välttämättä tunnusta toisten kirkkojen pappisvirkaa oikeaksi. Siitä puolestaan seuraa, että kirkot eivät välttämättä tunnusta toisten kirkkojen [[ehtoollinen|ehtoollista]] päteväksi. Katolisen ja ortodoksisen kirkon käsitys on pappeudesta on niin yhtenevä, että kirkot käytännössä tunnustavat toinen toisensa pappisviran, vaikka ehtoollisyhteyttä ja vastavuoroista ehtoolliselle osallistumista ei käytännössä olekaan. Sen sijaan ne yleensä ottaen eivät tunnusta protestanttisten kirkkojen pappisvirkaa päteväksi. Katolinen kirkko on tosin keskusteluissaan anglikaanisen kirkon kanssa päässyt huomattavaan yhteisymmärrykseen pappisviran luonteesta ja pätevyydestä.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa muiden Luterilaisten kirkkojen pappeuden ja on erikseen alttarin ja saarnatuolin yhteydessä luterilaisen maailmanliiton (LML) jäsenkirkkojen kanssa. Lisäksi vastaava viran ja ehtoollisen tunnustaminen on sopimuksen nojalla voimassa Saksan evankelisen kirkon (EKD) kanssa ja [[porvoon sopimus|Porvoon sopimuksen]] nojalla Britteinsaarten anglikaanisten kirkkojen kanssa.
Virkateologisten erimielisyyksien vuoksi virkateologia on myös keskeinen [[ekumeniikka|ekumeniikan]] tutkimusaihe.
== Katso myös ==
[[Kuva:Armenianpriestjeruzalem.jpg|thumb|200px|[[Armenialaiset|Armenialainen]] pappi polttaa [[hooka]]a [[Jerusalem]]issa.]]
* [[Pastori]]
* [[Piispa]]
* [[Diakoni]]
* [[Pappeus]]
* [[Vankilapappi]]
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/1Tim.3.html Seurakunnan kaitsijan ja palvelijan virka Raamatussa]
* [http://www.ortodoksi.net/index.php/Pappi Pappi/Ortodoksi.net]
* [http://www.evl.fi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivut]
* [http://www.ort.fi Suomen ortodoksisen kirkon kotisivut]
* [http://www.pappisliitto.fi Pappisliitto]
* [http://www.svtl.fi/ SVTL – Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijoiden Liitto]
* [http://www.pappisliitto.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010184 Papiston eettiset ohjeet]
[[Luokka:Papit|*]]
| |||