Ero sivun ”Vuoksen vesistö” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: linkki |
tynkämalline pois, voimalaitosten wikilinkit korjattu, yksi viite lisätty |
||
Rivi 1:
'''Vuoksen vesistö''' on [[Suomi|Suomen]] suurin [[vesistö]], joka sijaitsee pääosin [[Kymenlaakso]]n, [[Etelä-Savo|Etelä-]] ja [[Pohjois-Savo]]n sekä [[Etelä-Karjala|Etelä]]- ja [[Pohjois-Karjala]]n maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös [[Kainuu]]ssa, [[Pohjois-Pohjanmaa|Pohjois-Pohjanmaalla]] ja [[Venäjä]]n [[Karjala]]ssa. Sen [[valunta|valuma-alueen]] pinta-ala on 61 560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät [[Kallaveden reitti|Kallaveden reitin]] lähdereitit [[Iisalmen reitti]] ja [[Nilsiän reitti]]. [[Kallavesi|Kallavedestä]] vedet purkautuvat [[Soisalo]]n saaren kahta puolta [[Haukivesi|Haukiveteen]] läntisenä [[Leppävirran reitti]]nä ja itäisenä [[Heinäveden reitti]]nä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, [[Pielisen reitti]]. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa [[Kuopio]]on ja [[Joensuu]]hun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään [[vesivoima]]loiden avulla [[sähkö]]ntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat [[Pielisjoki|Pielisjoessa]] olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala [[Varkaus (kaupunki)|Varkaudessa]].
Vuoksen vesistö laskee [[Vuoksi|Vuoksea]] pitkin (156 km) [[Venäjä|Venäjän]] puolelle [[Laatokka|Laatokkaan]]. Vuoksen alkuun on rakennettu [[Imatrankoski|Imatrankoskelle]] ([[1929]]) ja [[Tainionkoski|Tainionkoskelle]] ([[1947]]–[[1951]]) koko vesistön suurimmat vesivoimalaitokset. Laitokset omistaa nykyisin [[Fortum
Puuta [[puunuitto|uitetaan]] Vuoksen vesistössä runsaasti, johtuen monien [[puunjalostusteollisuus|puunjalostusteollisuuden]] laitosten sijainnista sen ympäristössä. Tärkeitä teollisuuslaitoksia on [[Imatra]]lla, [[Joutseno]]ssa, [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]], [[Mikkeli]]ssä, [[Ristiina]]ssa ja Varkaudessa. Uittomäärät vaihtelevat vuosittain 700 000 ja 1,4 miljoonan
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee [[Saimaan kanava]]a pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle [[Viipuri]]in.
Rivi 35:
==Voimalaitokset==
{{Korjattava|MW, GWh/a -tiedot puuttuvat}}
Vuoksen vesistössä on 25 voimalaitosta:
=== Kallaveden reitti ===
* [[Palokin voimalaitos
* [[Karjalankosken voimalaitos
* [[Juankosken voimalaitos
* [[Viannankosken voimalaitos
* [[Kiltuan voimalaitos
* [[Huruskosken voimalaitos
* [[Atron voimalaitos
* [[Sälevän voimalaitos
* [[Salahmin voimalaitos
=== Pielisen reitti ===
* [[Kaltimon voimalaitos
* [[Kuurnan voimalaitos
* [[Kuokkastenkosken voimalaitos
* [[Lieksankosken voimalaitos
* [[Pamilon voimalaitos
* [[Pankakosken voimalaitos
* [[Puntarikosken voimalaitos
=== Suur-Saimaa ===
* [[Tainionkosken voimalaitos
* [[Imatran voimalaitos
=== Muut ===
* [[Liunan voimalaitos
* [[Maaveden voimalaitos
* [[Sorsakosken laitosten voimalaitos
* [[Puhoksen voimalaitos
* [[Louhikosken voimalaitos
* [[Pitkäkosken voimalaitos
==Katso myös==
Rivi 78:
== Aiheesta muualla ==
*{{commonscat-rivi|Vuoksa Basin}}
*{{Verkkoviite |Osoite=http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=1.17&zoomLevel=2&coord=655831.42045903_6911227.1678375&mapLayers=base_2+36+default,103+100+&&showMarker=true |Sivusto=paikkatietoikkuna.fi |Nimeke=Vuoksen valuma-alue}}
{{Vuoksen kanavat}}
[[Luokka:Vuoksen vesistö|*]]
|