Versio 26. elokuuta 2014 kello 14.21 muokkaa 193.211.103.42 (keskustelu) →‎Teoksia: lisätty Turun murteen kielioppi ← Vanhempi muutos		Versio 8. lokakuuta 2014 kello 17.01 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 94 896 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Kalevi Wiik.jpg\|thumb\|200px\|Kalevi Wiik [[Turun Kansainväliset Kirjamessut\|Turun Kirjamessuilla]] 2010.]] '''Kalevi Wiik''' (s. [[2. elokuuta]] [[1932]] [[Turku]]) on turkulainen [[Kielitiede\|kielitieteilijä]] ja [[Turun yliopisto]]n emeritusprofessori. Wiik sai [[Alfred Kordelinin säätiö]]n tieteen tunnustuspalkinnon 1992. Hän on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen. == Ura == Wiik on väitellyt [[filosofian tohtori]]ksi Turun yliopistossa 1965. Hän työskenteli Turun yliopistossa vuodesta 1959 lähtien ja toimi professorina [[Helsingin yliopisto]]ssa 1966-1968. Vuonna 1968 hän aloitti Turun yliopiston [[fonetiikka\|fonetiikan]] professorina ja toimi tässä virassa eläkkeellejäämiseensä saakka 1997. Varsinaisen työnsä ohella hän vieraili muun muassa Texasin yliopistossa lingvistiikan ~~vt.~~määräaikaisena professorina ja [[Joensuun yliopisto]]ssa fonetiikan ja kielitieteen dosenttina. Wiik aktivoi 1970-luvulla voimakkaasti suomalaisia kielentutkijoita. Hänen aloitteestaan järjestetään yhä vuosittaiset fonetiikan päivät, ja yhdessä professori Paavo Siron kanssa hän käynnisti kielitieteen päivät. Wiik oli perustamassa sekä Suomen kielitieteellistä yhdistystä että Suomen soveltavan kielitieteen yhdistystä. Vuonna 1997 Wiik kutsui Turkuun parikymmentä eurooppalaisten kansojen kielten juurien etsijää kahdeksasta maasta. Näin sai alkunsa kansainvälisten Roots-symposiumien sarja.▼ Wiik aktivoi 1970-luvulla voimakkaasti suomalaisia kielentutkijoita. Hänen aloitteestaan järjestetään yhä vuosittaiset fonetiikan päivät, ja yhdessä professori Paavo Siron kanssa hän käynnisti kielitieteen päivät. 1990-luvulla hän tuli suurelle yleisölle tunnetuksia suomalaisten ja eurooppalaisten esihistoriasta kertovien teosten kirjoittajana. Hänen näissä teoksissa esittämänsä käsitykset erityisesti kielellisestä [[Substraatti (kielitiede)\|substraatista]] eivät kuitenkaan ole saaneet laajempaa kannatusta. Wiikiä on syytetty [[huuhaa-tutkimus\|huuhaa-tutkimuksen]] harjoittamisesta. Kun hänen teoksensa Eurooppalaisten juuret vuonna 2001 nostettiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi, kritisoi joukko tunnettuja suomalaisia kielentutkijoita ehdokkuutta pseudotieteen suosimiseksi. Viimeksi Wiikin teoriaan kohdistunutta kritiikkiä on tarkasteltu kootusti [[Itä-Suomen yliopisto]]ssa vuonna 2012 valmistuneessa opinnäytteessä. Työn loppupäätelmä on, että Wiikin paradigma perustuu piittaamattomuuteen tieteellisestä metodista ja kuuluu [[näennäistiede\|näennäistieteen]] piiriin.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20120723 \| Nimeke ="Lopullinen totuus pohjoiseurooppalaisten alkuperästä"? Kalevi Wiik vallankumouksellisen paradigman edustajana juuret-kiistassa \| Tekijä =Tirkkonen, Jani-Matti O \| Tiedostomuoto =pdf \| Selite =pro gradu -tutkielma \| Julkaisu = \| Ajankohta =2012 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Itä-Suomen yliopisto \| Viitattu = 4.10.2013 \| Kieli = }}</ref>▼ == ~~[[Kalevi Wiikin teoria~~Teoria suomalaisten alkuperästä]] ==▼ ▲Wiik oli perustamassa sekä Suomen kielitieteellistä yhdistystä että Suomen soveltavan kielitieteen yhdistystä. Vuonna 1997 Wiik kutsui Turkuun parikymmentä eurooppalaisten kansojen kielten juurien etsijää kahdeksasta maasta. Näin sai alkunsa kansainvälisten Roots-symposiumien sarja. {{Pääartikkeli\|[[Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä]]}} ~~Wiik~~1990-luvulla onhän ~~Suomalaisen~~tuli ~~tiedeakatemian~~suurelle ~~jäsen~~yleisölle tunnetuksia suomalaisten ja eurooppalaisten esihistoriasta kertovien teosten kirjoittajana. ~~Hän~~Hänen onnäissä ~~saanut~~teoksissa esittämänsä käsitykset erityisesti kielellisestä [[~~Alfred~~Substraatti ~~Kordelinin säätiö~~(kielitiede)\|substraatista]]n ~~tieteen~~eivät kuitenkaan ole saaneet ~~tunnustuspalkinnon~~laajempaa ~~1992~~kannatusta. [[Aleksis Kiven Seura]] myönsi hänelle Eskon puumerkin vuonna 2003. Palkinnon perusteluissa todetaan, että ”professori Kalevi Wiik on ollut talttumaton puolustaessaan menneisyyttämme selittävää kontaktiteoriaa. Hän on maalannut Euroopan kartalle leveällä pensselillä vyöhykkeen, jota suomalais-ugrilaisen kielen puhujat ovat hallinneet jääkauden jälkeen Atlantilta Uralille, alkukodin kannattajat ovat jääneet Volgan mutkaansa.”▼ ▲Wiik aktivoi 1970-luvulla voimakkaasti suomalaisia kielentutkijoita. Hänen aloitteestaan järjestetään yhä vuosittaiset fonetiikan päivät, ja yhdessä professori Paavo Siron kanssa hän käynnisti kielitieteen päivät. 1990-luvulla hän tuli suurelle yleisölle tunnetuksia suomalaisten ja eurooppalaisten esihistoriasta kertovien teosten kirjoittajana. Hänen näissä teoksissa esittämänsä käsitykset erityisesti kielellisestä [[Substraatti (kielitiede)\|substraatista]] eivät kuitenkaan ole saaneet laajempaa kannatusta. Wiikiä on syytetty [[huuhaa~~-tutkimus\|huuhaa~~]]-tutkimuksen]] harjoittamisesta. Kun hänen teoksensa ''Eurooppalaisten juuret'' vuonna 2001 nostettiin [[Tieto-Finlandia-palkinto\|Tieto-Finlandia]]-ehdokkaaksi, ~~kritisoi~~arvosteli joukko tunnettuja suomalaisia kielentutkijoita ehdokkuutta ~~pseudotieteen~~näennäistieteen suosimiseksi. Viimeksi Wiikin teoriaan kohdistunutta ~~kritiikkiä~~arvostelua on tarkasteltu kootusti [[Itä-Suomen yliopisto]]ssa vuonna 2012 valmistuneessa opinnäytteessä. Työn loppupäätelmä on, että Wiikin ~~paradigma~~teoria perustuu piittaamattomuuteen tieteellisestä ~~metodista~~menetelmästä ja kuuluu [[näennäistiede\|näennäistieteen]] piiriin.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20120723 \| Nimeke ="Lopullinen totuus pohjoiseurooppalaisten alkuperästä"? Kalevi Wiik vallankumouksellisen paradigman edustajana juuret-kiistassa \| Tekijä =Tirkkonen, Jani-Matti O \| Tiedostomuoto =pdf \| Selite =pro gradu -tutkielma \| Julkaisu = \| Ajankohta =2012 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Itä-Suomen yliopisto \| Viitattu = 4.10.2013 \| Kieli = }}</ref> ▲Wiik on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen. Hän on saanut [[Alfred Kordelinin säätiö]]n tieteen tunnustuspalkinnon 1992. [[Aleksis Kiven Seura]] myönsi hänelle Eskon puumerkin vuonna 2003. Palkinnon perusteluissa todetaan, että ”professori Kalevi Wiik on ollut talttumaton puolustaessaan menneisyyttämme selittävää kontaktiteoriaa. Hän on maalannut Euroopan kartalle leveällä pensselillä vyöhykkeen, jota suomalais-ugrilaisen kielen puhujat ovat hallinneet jääkauden jälkeen Atlantilta Uralille, alkukodin kannattajat ovat jääneet Volgan mutkaansa.” == Yksityiselämä == Puoliso arkkitehti Kirsti Wiik (os. Tavio) vuodesta 1960. Lapset Marikki (s. 1965), Ville (s. 1968). ~~== Katso myös ==~~ ▲ [[Kalevi Wiikin teoria suomalaisten alkuperästä]] == Teoksia == * Fonetiikan perusteet (1981) * {{Kirjaviite \| Nimeke=Suomen kielen morfofonologian historia 1: Nominien taivutus 1649–1820 \| Julkaisupaikka=Turku \| Julkaisija=Turun yliopisto, fonetiikka \| Vuosi=1989 \| Tunniste=ISBN 951-880-378-1}} * {{Kirjaviite \| Nimeke=Suomen kielen morfofonologian historia 2: Nominien taivutus 1820–1845 \| Julkaisupaikka=Turku \| Julkaisija=Turun yliopisto, fonetiikka \| Vuosi=1990 \| Tunniste=ISBN 951-880-390-0}} * {{Kirjaviite \| Nimeke=Suomen kielen morfofonologian historia 3: Nominien taivutus 1845–1850 \| Julkaisupaikka=Turku \| Julkaisija=Turun yliopisto, fonetiikka \| Vuosi=1991 \| Tunniste=ISBN 951-880-600-4}} * {{Kirjaviite \| Nimeke=Viron vokaalisointu \| Selite=Suomi 140 \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura \| Vuosi=1988 \| Tunniste=ISBN 951-717-514-0}} * Fonetiikan peruskurssi (1998) * Tämmöttös : Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja (1998) * {{Kirjaviite ~~\| Tekijä=~~ \| Nimeke=Eurooppalaisten juuret \| Julkaisupaikka=Jyväskylä \| Julkaisija=Atena \| Vuosi=2002 \| Tunniste=ISBN 951-796-250-9}} ~~Kirja oli Tieto-Finlandia -ehdokkaana.~~ * {{Kirjaviite \| ~~Tekijä~~Nimeke=Suomen murteet: Kvantitatiivinen tutkimus \| ~~Nimeke~~Selite=~~Mistä~~Suomalaisen ~~suomalaiset~~Kirjallisuuden ~~ovat~~Seuran ~~tulleet?~~toimituksia 987 \| Julkaisupaikka=~~Tampere~~Helsinki \| Julkaisija=~~Pilot-kustannus~~Suomalaisen Kirjallisuuden Seura \| Vuosi=~~2007~~2004 \| Tunniste=ISBN ~~978-952~~951-~~464~~746-~~579~~618-98}} * {{Kirjaviite \| Nimeke=Sano se murteella: Minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan? \| Julkaisupaikka=Tampere \| Julkaisija=Pilot-kustannus \| Vuosi=2006 \| Tunniste=ISBN 952-464-447-9}} * {{Kirjaviite \| Nimeke=Mistä suomalaiset ovat tulleet? \| Julkaisupaikka=Tampere \| Julkaisija=Pilot-kustannus \| Vuosi=2007 \| Tunniste=ISBN 978-952-464-579-9}} ==Lähteet== Rivi 29 ⟶ 35: ==Aiheesta muualla== * [http://www.wiik.fi/kalevi/ Kalevi Wiikin kotisivut]. * [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=185&a=1526 YLE Elävä arkisto - Kalevi Wiikin haastattelu]. * Marketta Harju-Autti: [http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/article/download/4232/3949 Kaksi teosta Suomen murteista]. Virittäjä 4/2009. {{DEFAULTSORT:Wiik, Kalevi}}▼ ▲{{~~DEFAULTSORT~~AAKKOSTUS:Wiik, Kalevi}} [[Luokka:Suomalaiset kielitieteilijät]] [[Luokka:Turun yliopiston professorit]]

Ero sivun ”Kalevi Wiik” versioiden välillä