Ero sivun ”Vapaaelektronilaser” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitusvirhe |
|||
Rivi 2:
[[Kuva:FEL principle.png|thumb|300px|FELissä magneettijonorakenne saa elektronit mutkittelemaan ja siten säteilemään valoa, jonka aallonpituus riippuu magneettijonon rakenteesta, elektronien nopeudesta ja magneettikentän voimakkuudesta.]]
Vapaaelektronilasereiden tuottaman säteilyn [[aallonpituus]] on tavanomaisista lasereista poiketen säädettävissä [[mikroaalto]]alueelta aina [[röntgensäteily]]alueelle. Kaikki
Ensimmäisen ehdotuksen vapaaelektronilasereista esitti [[John M. J. Madey]] vuonna [[1971]]. Kesti kuitenkin kuusi vuotta ennen kuin Madey rakensi kollegoidensa kanssa ensimmäisen vapaaelektronilaserin [[Stanfordin yliopisto]]ssa.<ref name=XFELinfo/> Nykyään vapaalektronilasereita on useissa eri tutkimuskeskuksissa. Maailman ensimmäinen [[röntgensäteily|pehmeän röntgenalueen]] vapaaelektronilaser [[DESY#FLASH|FLASH]] valmistui vuonna [[2000]] Hampuriin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://zms.desy.de/research/photon_science/free_electron_laser_flash/index_eng.html|Nimeke=Free Electron Laser FLASH|Julkaisija=DESY|Luettu=11.7.2009|Kieli={{en}}}}</ref> Ensimmäinen kovan röntgenalueen vapaaelektronilaser [[Linac Coherent Light Source|LCLS]] Stanfordissa sai aikaan ensimmäisen säteensä huhtikuussa [[2009]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://home.slac.stanford.edu/pressreleases/2009/20090421.htm|Nimeke=New Era of Research Begins as World's First Hard X-ray Laser Achieves "First Light"|Ajankohta=21.4.2009|Julkaisija=SLAC National Accelerator Laboratory|Selite=Lehdistötiedote|Kieli={{en}}|Luettu=11.7.2009}}</ref>
| |||