Ero sivun ”Kalligrafia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w
väliotsikointi kuntoon; ryhmittelyä, yhdistelyä, tiivistystä ym.
Rivi 1:
[[Kuva:Modern.western.calligraphy.jpg|thumb|350px|Denis Brown, 2006, nykyaikaista länsimaista kalligrafiaa.]]
 
'''Kalligrafia''' eli '''korutekstaus''' tai '''kaunokirjoitustaide'''<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> ([[Muinaiskreikka|muinaiskreikan]] sanasta {{Polytoninen|καλλιγραφία}} {{IPA|[kalligra'phia:]}} 'kaunokirjoitus' < {{Polytoninen|κάλλος}} 'kauneus' ja {{Polytoninen|γράφειν}} 'kirjoittaa') on taiteenala, jonka vahvoja esimerkkejä [[Eurooppa|Euroopassa]] ovat [[Munkki (uskonto)|munkki]]en laatimat uskonnolliset, yleensä [[Raamattu|Raamatun]] tekstit. Kauemmaksi historiaan mentäessä kalligrafian, kauniin käsinkirjoitetunkäsinkirjoittamisen tekstin, juuret johtavat aina [[hieroglyfi|hieroglyfeihin]] saakkataiteenala.
 
==Merkitys==
Itämaisessa kulttuurissa, erityisesti [[Kiinan taide|Kiinan taiteessa]] ja [[Japani]]ssa, kalligrafia on aina ollut hyvin suuressa arvossa – yhtä suuressa kuin maalaustaide.
Itämaisessa kulttuurissa, erityisesti [[Kiinan taide|Kiinan taiteessa]] ja [[Japani]]ssa, kalligrafia on aina ollut hyvin suuressa arvossa – yhtä suuressa kuin maalaustaide. Myös [[islam]]ilaisessa taiteessa kalligrafialla on ollut suuri merkitys. Näillä alueilla kalligrafia on ollut osa jokapäiväistä kulttuuria ja yleissivistystä. Länsimaissa kalligrafian merkitys ei ole [[keskiaika|keskiajan]] uskonnollisia kirjoituksia lukuun ottamatta ollut yhtä suuri.
 
Myös [[islam]]ilaisessa taiteessa kalligrafialla on ollut suuri merkitys.
 
On sanottu, että läntisessä maailmassa kalligrafian merkitys ei ole [[keskiaika|keskiajan]] uskonnollisia kirjoituksia lukuun ottamatta ollut kovin suuri. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, vaikka sen asema kulttuurissa on ollut erilainen kuin esimerkiksi Japanissa, Kiinassa tai arabimaissa. Siellä kalligrafia on ollut osa jokapäiväistä kulttuuria ja yleissivistystä.
 
Yksi tunnetuimmista läntisen maailman kalligrafian esimerkeistä on [[Kellsin kirja]], Book of Kells, keskiaikainen evankeliumikäsikirjoitus, joka on esillä [[Dublin]]in [[Trinity College (Dublin)|Trinity Collegessa]] [[Irlanti|Irlannissa]]. Nykykalligrafeista esimerkiksi Denis Brownin (ks. kuva ohessa) monissa töissä näkyy vaikutteita Kellsin kirjasta.
 
Suurimpana länsimaisen kalligrafian kehittäjänä 1900-luvulla pidetään englantilaista Edward Johnstonia.
 
==Kiinalainen kalligrafia==
<gallery>
Kuva:WenfangSibao.jpg|Rasia, jossa siveltimiä, tussitanko, leima, sivellinteline, vesiastia ja hiomakivi.
Rivi 20 ⟶ 14:
</gallery>
 
==Japanilainen kalligrafia==
==Japanilaista kalligrafiaa==
<gallery>
Kuva:Ink brush and stone set.jpg|Japanilainen kirjoitussetti.
Rivi 28 ⟶ 22:
</gallery>
 
==Arabialainen kalligrafia==
==Arabialaista kalligrafiaa==
<gallery>
Image:Learning Arabic calligraphy.jpg|Arabialaisen kalligrafian työvälineitä.
Rivi 40 ⟶ 34:
</gallery>
 
==Länsimainen kalligrafia==
==Eurooppalaista kalligrafiaa==
[[Eurooppa|Euroopan]] kalligrafian tunnettuja esimerkkejä ovat [[Munkki (uskonto)|munkki]]en laatimat uskonnolliset, yleensä [[Raamattu|Raamatun]] tekstit. Yksi tunnetuimmista läntisen maailman kalligrafian esimerkeistä on [[Kellsin kirja]], Book of Kells, keskiaikainen evankeliumikäsikirjoitus, joka on esillä [[Dublin]]in [[Trinity College (Dublin)|Trinity Collegessa]] [[Irlanti|Irlannissa]]. Nykykalligrafeista esimerkiksi Denis Brownin (ks. kuva ohessa) monissa töissä näkyy vaikutteita Kellsin kirjasta. Suurimpana länsimaisen kalligrafian kehittäjänä 1900-luvulla pidetään englantilaista Edward Johnstonia.
<gallery>
Image:Calligraphy.malmesbury.bible.arp.jpg|Kalligrafiaa latinankielisessä Raamatussa vuodelta 1407 Wiltshiressa, Englannissa. Raamatun kirjoitti käsin Belgiassa Gerard Brils.
Rivi 47 ⟶ 42:
Image:Wikt calligraphy logo color clean.svg|Wikipedian uusi kalligrafinen logo.
</gallery>
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
== Katso myös ==
Rivi 55 ⟶ 47:
* [[Typografia]]
* [[Paleografia]]
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==