Ero sivun ”Temperamaalaus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 7:
Temperaa on kahta päälaatua: kananmunaan perustuva ja [[kaseiini]]in eli [[maito|maidon]] juustoaineeseen perustuva tempera. Kaseiinitempera on näistä kahdesta tarttuvampi ja lujempi sidosaine, mutta sen käyttäminen tapahtuu vesihauteessa lämmitettynä. Jäähdyttyään kaseiinitempera kovettuu ja sen sanotaan tarttuvan niin lujasti, että sillä voidaan irrottaa vanhempia maalikerroksia{{selvennä}} esimerkiksi rappauksesta.
 
Lisäksi tempera voi olla laihaa tai rasvaista. Laihassa temperassa on sideaineen ohella vain liima-ainetta (esimerkiksi munaa), rasvaisessa on mukana kuivuvaa öljyä. Rasvainen emulsio on liuos, johon tarvitaan vettä, öljyä ja liima-ainetta emulgaattoriksi. Emulsio voi sisältää myös öljyä, hartsiliuosta tai vahaa. Joskus siihen lisätään ranskalaista tärpättiä säilyvyyden vuoksi, tai hunajaa värin koostumuksen parantamiseksi.<ref name="Akke Kumlien">Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 143. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja</ref> Kananmunan [[albumiini]] emulgoi öljynmuuttaa öljyn samaan tapaan kuin [[majoneesi]]a tehtäessä. Munatemperan sideaineeseen käytetään tavallisesti 1 osa munaa(keltuainen+valkuainen), 1 osa keitettyä pellavaöljyä (vernissa), 1 osa vettä. Osien lämpötilan on oltava sama. Ensin sekoitetaan muna+vernissa, sitten lisätään vesi. Väriaineet(pigmentit) lisätään viimeiseksi.<ref> Vogel, Christian: Maalaamme temperalla - seinät - huonekalut - käyttöesineet. ISBN 951-873-790-8)</ref>
 
Kuivuttuaan tempera-sidosaine muuttuu veteen tai öljyyn liukenemattomaksi. Temperaväri kuivuu nopeasti. Ilman [[vernissa]]a värit ovat himmeitä ja hennon pastellisävyisiä, mutta vernissa antaa väreille kiiltoa ja syvyyttä.