|
Tuvalu on pelekkää paskoo pylly
{{Tämä artikkeli|käsittelee valtiota. Muista merkityksistä, katso [[Tuvalu (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].}}
{{Suositeltu}}
{{Valtion_tiedot
|koko-nimi = Tuvalu
|nimi-genetiivissä = Tuvalun
|motto = Tuvalu mo te Atua<br>(Tuvalu Jumalan puolesta)
|viralliset-kielet = [[tuvalun kieli|tuvalu]] ja [[englannin kieli|englanti]]
|valtiomuoto = parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
|pääkaupunki = [[Funafuti]] (tärkein atolli), [[Fongafale]] (tärkein saari), [[Vaiaku]] (tärkein kylä)
|pääkaupungin-koordinaatit = {{coor dms|8|31|16|S|179|11|54|E|region:TV_type:city(516)}}
|suurin-kaupunki = -
|muut-kaupungit = -
|valtionpäämiehen-nimike = [[Monarkki]]<br>[[Kenraalikuvernööri]]<br>[[Pääministeri]]
|nykyinen-valtionpäämies = [[Elisabet II]]<br>[[Iakoba Italeli]]<br>[[Enele Sopoaga]]
|alan-sijaluku = 236
|pinta-ala = 26<ref name="cia"/>
|vesipinta-ala = ei merkittävästi
|väestönlaskentavuosi = 2010
|väkiluvun-sijaluku = 223
|väkiluku = 10 782<ref name="cia"/>
|väestötiheys = 414,7
|väestönkasvu = 0,8<ref name="cia"/>
|väestönkasvuvuosi = 2010
|itsenäisyystapahtumat = [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneestä kuningaskunnasta]]
|itsenäisyysvuodet = [[1. lokakuuta]] [[1978]]
|lyhenne = TV
|ajoneuvo = TUV
|lentokone = T2
|valuutta = [[Tuvalun dollari]]<br />[[Australian dollari]]
|valuuttatunnus = AUD
|aikavyöhyke = +12
|kesäaika = +12
|kansallislaulu = [[Tuvalu mo te Atua]]
|verkkotunnus = .tv
|suuntanumero = 688
|maatalous = 16,6<ref name="cia"/>
|teollisuus = 27,2<ref name="cia"/>
|palvelut = 56,2<ref name="cia"/>
|hdi-vuosi = ei laskettu
|hdi-sija = ei laskettu
|hdi = ei laskettu
|bkt-vuosi = 2002
|bkt-sija = 225
|bkt = 14,94 milj. USD (PPP)<ref name="cia"/>
|bkt-per-asukas = 1 600 USD
|alaviite=
|lippu = [[Tiedosto:Flag of Tuvalu.svg|125px|Tuvalun lippu]]
|vaakuna = [[Tiedosto:Coat of arms of Tuvalu.svg|100px|Tuvalun vaakuna]]
|sijainti = [[Tiedosto:LocationTuvalu.png|250px|Tuvalu kartalla]]
}}
'''Tuvalu''' on [[Kansainyhteisö]]ön kuuluva [[Tyynimeri|Tyynellä valtamerellä]] sijaitseva [[saarivaltio]] ja perustuslaillinen [[monarkia]]. Se on yksi maailman pienimmistä maista. Pinta-alaltaan se on maailman neljänneksi pienin valtio. Asukkaita Tuvalulla on 10 782 ja itsenäisistä valtioista vain [[Vatikaani]]ssa ja [[Nauru]]lla on vähemmän asukkaita. Sen lähimmät naapurimaat ovat [[Kiribati]], [[Salomonsaaret]], [[Fidži]], [[Samoa]], [[Wallis ja Futuna]] ([[Ranska]]) sekä [[Tokelau]] ([[Uusi-Seelanti]]). Tuvaluun kuuluu yhdeksän [[atolli]]a, joissa on yhteensä 129 saarta. Maan hallinnollinen keskus on [[Funafuti]]n atollilla. Tuvalun korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, joten [[ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisestä]] johtuva [[merenpinnan nousu]] on suuri uhka koko valtion olemassaololle.
Tuvalu asutettiin noin ajanlaskun alun aikaan, ja saarten ensimmäiset asukkaat tulivat lähinnä Samoalta. Ensimmäinen eurooppalainen, joka saapui Tuvalulle, oli espanjalainen [[Álvaro de Mendaña de Neira]], joka näki [[Nui]]n saaren vuonna 1568. Myöhemmin eurooppalaiset alkoivat kutsua saaria Ellicesaariksi, ja vuonna 1892 saaret liitettiin britannian [[Gilbert- ja Ellicesaaret|Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin]]. Vuonna 1975 se erosi omaksi siirtokunnakseen nimellä Tuvalu, ja kaksi vuotta myöhemmin se itsenäistyi. Vuonna 2000 Tuvalu liittyi [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneisiin kansakuntiin]] saatuaan lisätuloja [[.tv]]-verkkotunnuksen vuokraamisesta.
== Maantiede ==
=== Fyysinen maantiede ===
<!--''Pääartikkeli: [[Tuvalun maantiede]]''-->
[[Tiedosto:WatersFunafuti.JPG|thumb|250px|[[Funafuti]]n atolli: 1. [[Tyynimeri]], 2. [[Te Namo]] (laguuni), 3. [[Te Ava Mateika]], 4. [[Te Ava Pua Pua]], 5. [[Te Ava Tepuka Vili]], 6. [[Te Avai de Lape]]]]
Tuvalun saaret sijaitsevat noin 4 000 kilometriä [[Australia]]sta koilliseen. Ne ovat suunnilleen puolessavälissä [[Havaiji]]a ja Australiaa. Saarten pinta-ala on yhteensä 26 neliökilometriä. Rantaviivaa Tuvalulla on 24 kilometriä.<ref name="cia" /> Pinta-alaltaan Tuvalu on [[Vatikaani]]n, [[Monaco]]n ja [[Nauru]]n jälkeen maailman neljänneksi pienin itsenäinen valtio. Maan korkein kohta on nimeämätön paikka, joka sijaitsee viiden metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella.<ref name="cia" /> Tuvalulla ei ole jokia, eikä pohjavesi kelpaa juotavaksi. Juomavesi saadaan sadevedestä ja enenevissä määrin poistamalla suola merivedestä.<ref name="geography"/> Atollit ovat huonosti maanviljelyyn sopivia. Tuvalulla harjoitetaan jonkin verran maanviljelyä, mutta valtio ei ole sen suhteen omavarainen.<ref name="pasture">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.fao.org/ag/AGP/AGPC/doc/counprof/southpacific/tuvalu.htm | Nimeke = Country Pasture/Forage Resource Profiles: Tuvalu| Tekijä = Aregheore, Eroarome Martin| Ajankohta = 1/2009| Julkaisija = The University of the South Pacific, School of Agriculture| Viitattu = 1.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref>
Tuvalun naapurimaat ovat [[Kiribati]], [[Salomonsaaret]], [[Fidži]], [[Samoa]], [[Ranska]]lle kuuluva [[Wallis ja Futuna]] sekä [[Uusi-Seelanti|Uudelle-Seelannille]] kuuluva [[Tokelau]]. Tuvalu sijaitsee [[päiväntasaaja]]n eteläpuolella. [[Kansainvälinen päivämääräraja]] kulkee Tuvalun alueen läpi, mutta kaikki yhdeksän atollia sijaitsevat sen länsipuolella.<ref name="cia" /> Niutaolla on suolapitoinen [[järvi]].<ref>Stanley, s. 587</ref>
Tuvaluun kuuluu yhdeksän [[atolli]]a, joista [[Funafuti]], [[Nanumea]], [[Nui]], [[Nukufetau]] ja [[Nukulaelae]] ovat muodostuneet useammasta pienemmästä saaresta. Sen sijaan [[Nanumaga]], [[Niulakita]] ja [[Niutao]] ovat vain yksittäisiä korallisaaria. Yhteensä Tuvalulla on 129 saarta. Jokaista saarta ympäröi [[koralliriutta]] ja jokaisella saarella on [[laguuni]], joka on Funafutilla, Nanumealla, Nuilla, Nukufetaulla ja Nukulaelaella yhteydessä Tyyneenmereen.<ref name="stanley573">Stanley, s. 573</ref> Saarista Niulakita oli asumaton ennen kuin sinne siirrettiin asukkaita Niutaolta vuonna 1949. Atolliketjun pituus päästä päähän on noin 580 kilometriä. Atolleista väkirikkain on Funafuti, jolla asuu yli kolmannes koko Tuvalun väestöstä. Väkiluvultaan pienin atolli on Niulakita, jolla on 35 asukasta ([[2002]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.citypopulation.de/Tuvalu.html | Nimeke=Tuvalu Atolls | Julkaisija=Citypopulation | Selite=Tuvalu 2002 Population & Housing Census Vol. 1 Analytical Report, 2005. | Tekijä =Thomas Brinkhoff | Kieli ={{en}} | Viitattu=1.10.2010}}</ref>
Tuvalulla ei ole hallinnollisia alueita. Valtion pääkaupungiksi ilmoitetaan lähteestä riippuen joko Funafuti (tärkein atolli), [[Fongafale]] (tärkein saari) tai [[Vaiaku]] (tärkein kylä). Kaikki hallinnolliset rakennukset sijaitsevat Vaiakussa.<ref name="cia" /> Tuvalun nimi tulee kahdeksasta alkujaan asutusta atollista, sillä Tuvalu tarkoittaa [[Tuvalun kieli|tuvaluksi]] "kahdeksaa saarta".<ref>Cole, s. 520</ref>
Funafutin länsiosissa sijaitsee 33 neliökilometrin suuruinen [[Funafutin merensuojelualue]], jonka alueella on kuusi asumatonta luotoa ja noin 20 % Funafutin riutoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.timelesstuvalu.com/tuvalu/export/sites/TTO/Attractions/funafuti_conservation_area.html | Nimeke =Tuvalu Funafuti Conservation Area | Julkaisu = Tuvalu Official Tourism Website| Julkaisupaikka = Vaiaku| Julkaisija = Ministry of Communication, Transport & Tourism, Government of Tuvalu| Viitattu = 1.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref>
=== Ilmasto ja merenpinnan nousu ===
[[Tiedosto:Tuvalu Funafuti atoll beach.jpg|thumb|250px|Ranta Funafuti-atollilla aurinkoisena päivänä.]]
Tuvalu sijaitsee [[trooppinen vyöhyke|trooppisella vyöhykkeellä]]. [[Pasaatituuli|Pasaatituulet]] ovat saarilla varsin tavallisia. [[Sadekausi]] kestää marraskuusta maaliskuuhun.<ref name="cia" /> Vuoden keskilämpötila on noin 30 °C. Lämpötilan vaihtelu on pientä, vaikka sää onkin maaliskuusta lokakuulle keskimäärin hieman viileämpi. [[Taifuuni]]t ovat Tuvalulla harvinaisia, sillä saaret sijaitsevat niiden pääasiallisen esiintymisalueen ulkopuolella. Vakavia taifuuneja on saarille iskenyt vuosina 1894, 1972 ja 1990.<ref name="geography">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.thecommonwealth.org/YearbookInternal/139426/geography/ | Nimeke =Tuvalu - Geography | Julkaisija =Commonwealth Secretariat | Viitattu =12.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref> Maaliskuun 1997 ja huhtikuun 1998 välisenä aikana Tuvalulle iski poikkeuksellisesti kolme taifuunia (Gavin, Hina ja Keli). Keskimääräinen sademäärä Tuvalulla on 3 000 mm vuodessa, mutta eteläisimmillä saarilla sataa hieman tätä enemmän. Funafutin atollilla vuotuinen sademäärä on tavallisesti noin 3 500 mm. Sademäärä vaihtelee merkittävästi vuosittain ja myös eri saarten välillä.<ref name="stanley573"/><ref name="cole523">Cole ym., s. 523</ref>
Koska Tuvalu sijaitsee korkeimmillaankin vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, saaret ovat [[merenpinnan nousu]]n takia uhassa joutua kokonaisuudessaan veden alle. Tuvalulla tehtyjen mittausten mukaan merenpinta alueella on noussut 2000-luvulla 5 millimetriä vuodessa. Tropiikin merien lämpölaajenemisen takia merenpinta on noussut kolme millimetriä maapallon keskiarvoa enemmän. Sen lisäksi, että nouseva meri peittää osia atolleista, se lisää eroosiota ja huokoiseen maahan imeytyvä merivesi pilaa maanviljelysmaata.<ref name="KEPA">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2008_1/6164/ | Nimeke= Tuvalu - 2000-luvun Atlantis |Tekijä = Tommila, Paula| Ajankohta = 3.1.2008| Julkaisija = Kepa Kumppani| Viitattu=12.10.2010}}</ref> On arvioitu, että merenpinta nousee jopa metrin vuoteen 2100 mennessä. Tämä tekisi Tuvalusta asuinkelvottoman.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.independent.co.uk/environment/climate-change/sea-levels-rising-twice-as-fast-as-predicted-1642087.html | Nimeke=Sea levels rising twice as fast as predicted | Tekijä = McCarthy, Michael| Julkaisu = independent.co.uk| Ajankohta= 11.3.2009| Julkaisija=The Independent| Kieli = {{en}} | Viitattu=3.10.2010}}</ref>
=== Eläimistö ja kasvisto ===
Tuvalulla elää luonnossa mm. [[rotta|rottia]], [[kilpikonna|kilpikonnia]], [[lintu]]ja, [[hyönteinen|hyönteisiä]], [[sammakko]]ja, [[taskurapu]]ja ja [[sisilisko]]ja. Tuvalua ympäröivän merialueen [[kala]]kanta on runsas, siihen kuuluu yli 350 lajia. Alkuperäisiä lintulajeja on 38, mutta alkuperäisiä maanisäkkäitä ei ole yhtään.<ref name="UNCCD"/>
Kotieläiminä Tuvalulla kasvatetaan muiden muassa [[koira|koiria]] ja [[kissa|kissoja]]. [[1800-luku|1800-luvulla]] Tuvalulle tuotiin ulkomailta [[sika|sikoja]] ja [[siipikarja]]a. Siat ovat yleisiä, ja vuonna 2007 niitä laskettiin olevan saarilla yhteensä noin 13 600. Tuvalulle on myös tuotu [[Fidži]]ltä [[vuohi]]a.<ref name="pasture"/>
[[Kookospalmu]]t muodostavat suuren osan saarten kasvillisuudesta. Niiden aluskasvillisuudesta papujen sukulainen ''[[Vigna marina]]'' ja [[mykerökukkaismaiset|mykerökukkaiset]] ''[[Scaevola]]''-suvun kasvit sopivat rehuksi, ja paikoin vuohet ovat syöneet ne kokonaan. Saarella kasvaa myös [[Leipäpuu|leipäpuita]], joiden lehdet kelpaavat myös rehuksi.<ref name=pasture/> [[Mangrove]]a esiintyy hiukan viidellä saarella, yhteensä noin 40 hehtaaria.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.wetlands.org/RSIS/WKBASE/OceaniaDir/Tuvalu.htm| Nimeke= Tuvalu| Julkaisu = A Directory of Wetlands in Oceania| Julkaisija = Wetlands International| Viitattu=12.10.2010}}</ref> kaikkiaan Tuvalulla kasvaa noin 200 kasvilajia, joista kaikki paitsi noin 50 lajia ovat tulokaslajeja.<ref name="UNCCD">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.unccd.int/cop/reports/asia/national/2000/tuvalu-eng.pdf | Nimeke= First National Report for Tuvalu | Ajankohta= 2000| Julkaisija = Ministry of Natural Resources & Environment| Kieli = {{en}}| Viitattu=1.10.2010}}</ref> Monet puulajit, joita on perinteisesti käytetty esimerkiksi [[kanootti]]en rakentamiseen, ovat harvinaistumassa.<ref name="cole523"/>
== Historia ==
{{Pääartikkeli|[[Tuvalun historia]]}}
=== Varhaiset vaiheet ===
Tuvalu asutettiin ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua. Alkuperäisten asukkaiden uskotaan tulleen suurimmilta osin [[Samoa]]lta, mutta myös [[Tonga]]lta ja [[Uvea]]lta. [[Nui]]n atollin asukkaat tulivat kuitenkin [[Kiribati]]lta, mistä on merkkinä muun muassa siellä puhuttu [[kiribatin kieli]].<ref name="brief1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuvaluislands.com/history.htm| Nimeke = A Brief History of Tuvalu| Selite = s. 1| Julkaisu = Tuvalu Online| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Tuvalun varhaisen historian aikana kullakin saarella oli oma johtajansa, ''[[aliki]]''.<ref>McKinnon, s. 537</ref>
[[Eurooppa]]laisista ensimmäisenä Tuvalulle saapui [[espanja]]lainen [[Álvaro de Mendaña de Neira]] 16. tammikuuta 1568, jolloin hän näki [[Nui]]n saaren ''Capitana''-laivaltaan. Toisella matkallaan Mendaña de Neir löysi löydettiin [[Niulakita]]n 29. elokuuta 1595. Tämän jälkeen eurooppalaiset eivät käyneet Tuvalulla lähes kahteen vuosisataan, kunnes espanjalainen [[Francisco Antonio Mourelle]] kävi saarilla vuonna 1781. Hän löysi ensimmäisenä eurooppalaisena [[Nanumanga]]n atollin. Kapteeni Arent de Peyster löysi vuonna 1819 [[Funafuti]]n ja [[Nukufetau]]n atollit. Hän nimesi Funafutin [[Edward Ellice]]n mukaan Ellicen ryhmäksi. Myöhemmin A. G. Findlay alkoi käyttää koko saariryhmästä nimeä Ellicesaaret. Viimeisinä saarina löytyivät vuonna 1821 [[Nukulaelae]] ja vuonna [[1825]] [[Niutao]] sekä [[Vaitupu]].<ref name="brief1"/>
Vuosien 1850–1875 eurooppalaiset veivät saarilta [[orja|orjia]] [[plantaasi|plantaaseille]] [[Fidži]]in ja [[Queensland]]iin. Saarten asukaslukua pienensi radikaalisti myös eurooppalaisten tuomat taudit. [[Peru]]laiset orjakauppiaat veivät vuonna 1863 Perun [[guano]]kaivoksille noin 400 tuvalulaista, lähinnä Funafutilta ja Nukulaelaelta, joiden asukkaista kaksi kolmasosaa kaapattiin.<ref name="timeline">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/country_profiles/2966432.stm| Nimeke = Timeline: Tuvalu| Julkaisu = BBC News|Ajankohta = 4.3.2010| Julkaisija = BBC| Viitattu = 30.9.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Tuvalulaisten käännyttäminen [[kristinusko|kristityiksi]] aloitettiin 1800-luvun lopulla. Vuonna 1861 Nukulaelaen atollille eksyi [[Manihiki]]ltä, [[Cookinsaaret|Cookinsaarilta]] [[London Missionary Society|Lontoon lähetyssaarnaajaseuran]] kannattajia. Vuonna 1865 saarille lähetettiin samoalaisia pastoreita. Tuvalulaiset omaksuivat uuden uskonnon nopeasti. Kristinusko on siitä lähtien ollut Tuvalun valtauskonto.<ref name="brief1"/>
[[Tiedosto:Tuvalu costume.jpg|200px|left|thumb|Alfred T. Agaten piirtämä tuvalulainen mies perinteisessä puvussa (1841)]]
Tuvalulle tuli myös kauppiaita. Yksi heistä oli myöhemmin kirjailijana tunnetuksi tullut [[australia]]lainen [[Louis Becke]], joka piti kauppaa Nukufetaulla helmikuusta 1881 lähtien. 1890-luvun lopulta lähtien Tuvalulla kävi useita koralliatollien muodostumista tutkineita retkikuntia. Yhtä retkistä johti [[Sydneyn yliopisto]]n geologian professori [[Edgeworth David]]. Hänen vaimonsa kirjoitti myöhemmin kokemuksistaan kirjan ''Funafuti, or Three Months on a Coral Island''.<ref name="brief1"/>
Vuonna 1892 nykyinen Tuvalu liitettiin osaksi perustettua [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] [[Gilbert- ja Ellicesaaret|Gilbert- ja Ellicesaarten]] [[protektoraatti]]a, jossa Tuvalusta käytettiin nimitystä Ellicesaaret. Protektoraatista tehtiin [[siirtokunta]] vuonna 1916.<ref name="timeline"/>
=== Nykyaika ===
[[Tiedosto:155mm-gun-M1918-funafuti.jpg|thumb|225px|Yhdysvaltalainen tykki [[Funafuti]]lla.]]
[[Japani]] oli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana miehittänyt [[Kiribati]]n ja suunnitteli myös etenemistä Tuvalulle. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] sotajoukot kuitenkin ehtivät sinne jo lokakuussa 1942, ja he rakensivat lentotukikohdan Funafutille, [[Nanumea]]lle ja Nukufetaulle. Japani teki sodan aikana näille atolleille pommituksia. Maaliskuun ja marraskuun 1943 välisenä aikana se hyökkäsi yhdeksän kertaa Funafutille. Yhdysvaltalaissotilaita oli parhaimmillaan Tuvalulla yli 6 000 vuonna 1943. Sodan loppumisen aikaan vuonna 1945 lähes kaikki sotilaat ja kalusto oli jo siirretty pois Tuvalulta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuvaluislands.com/ww2/ww2-index.htm| Nimeke = World War II in Tuvalu| Tekijä = Telavi, Melei| Julkaisu = Tuvalu Online| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Sodan jälkeen moni tuvalulainen siirtyi paremman elämän toivossa [[Tarawa]]lle, [[Kiribati]]in, jossa oli siihen aikaan paremmat mahdollisuudet saada työtä.<ref name="brief2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuvaluislands.com/history2.htm| Nimeke = A Brief History of Tuvalu| Selite = s. 2| Julkaisu = Tuvalu Online| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Nanumangan atollilta moni muutti [[Tonga]]an tai [[Karoliinit|Karoliineille]], [[Mikronesia]]an ja Vaitupulta [[Kioa]]an, [[Fidži]]lle.<ref name="cole522">Cole ym., s. 522</ref>
Vuonna 1974 Ellicesaarten [[polynesia]]lainen väestö päätti äänestyksessä erota Gilbertsaarten (nykyisin Kiribati) [[mikronesia]]laisesta väestöstä. Peräti 92 prosenttia äänestäneistaä kannatti eroamista, ja 1. lokakuuta 1975 Ellicesaarista tehtiin oma siirtokuntansa nimellä Tuvalu. Itsenäisyyden se sai 1. lokakuuta 1978, ja maan ensimmäiseksi [[Tuvalun pääministeri|pääministeriksi]] valittiin [[Toaripi Lauti]].<ref name="brief2"/><ref name="timeline"/> Pian maahan alkoi tulla ulkomaalaista rahaa, ja valtioon rakennettiin avustusten turvin ensimmäinen sairaala vuonna 1978. [[Uusi-Seelanti]], [[Australia]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta]] lahjoittivat [[Tuvalu Trust Fund]] -säätiolle yhteensä 24,7 miljoonaa [[Australian dollari]]a.<ref name="cole522"/>
Vuonna 1986 pidettiin äänestys siitä, pitäisikö Tuvalu muuttaa [[tasavalta|tasavallaksi]]. Ehdotus ei kuitenkaan saanut tarpeeksi kannatusta ja se hylättiin. Tuvalun suhteet entiseen emämaahansa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuitenkin heikkenivät, mihin vaikuttivat myös brittiläisten kritiikki pääministeri [[Bikenibeu Paeniu]]n politiikkaa kohtaan vuonna 1992 ja [[Kamuta Latasi]]n hallituksen päätös poistaa [[Tuvalun lippu|maan lipusta]] [[Yhdistyneen kuningaskunnan lippu]] vuonna 1995.<ref name="group4269">Taylor & Francis Group, s. 4269</ref> Latasin hallitus kaatui vuonna 1996, ja Paeniu palautti vanhan lipun käyttöön seuraavana vuonna.<ref name="group4270">Taylor & Francis Group, s. 4270</ref>
Tuvalu sai merkittäviä lisätuloja vuonna 2000, kun se vuokrasi [[.tv]]-verkkotunnuksensa yhdysvaltalaiselle yritykselle. Tulojen ansiosta se pystyi hakemaan [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] jäsenyyttä, ja se hyväksyttiin YK:iin myöhemmin samana vuonna. Siitä tuli vuonna 2000 myös [[Kansainyhteisö]]n täysjäsen.<ref name="timeline"/> Samana vuonna saarilla tapahtui sen itsenäisyyden ajan pahin onnettomuus, kun [[Vaitupu]]n koulupalossa kuoli 18 koulutyttöä ja heidän ohjaajansa.<ref name="group4270"/>
2000-luvulla Tuvalu on ollut julkisuudessa [[ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisen]] ja siitä johtuvan [[merenpinnan nousu]]n takia. YK:n vuonna 1989 julkaiseman raportin mukaan Tuvalu on yksi niistä saarivaltioista, joita uhkaa hukkuminen 2000-luvulla. Tuvalu on ajanutkin tiukkaa ympäristöpolitiikkaa, ja vuonna 2001 se, [[Kiribati]] ja [[Malediivit]] uhkasivat haastaa Yhdysvallat oikeuteen, kun se ei ollut ratifioinut [[Kioton pöytäkirja]]a. Tuvalu puolestaan hylkäsi [[Kööpenhaminan ilmastokokous|Kööpenhaminan sopimuksen]], sillä se piti sitä riittämättömänä.<ref name="timeline"/> [[Uusi-Seelanti]] ja [[Niue]] ovat ainakin lupautuneet ottamaan vastaan tuvalulaisia ilmastopakolaisia.<ref name="timeline"/><ref name="group4270"/>
== Politiikka ja yhteiskunta ==
[[Tiedosto:Apisai Ielemia cropped.jpg|thumb|215px|[[Apisai Ielemia]] oli [[Tuvalun pääministeri]]nä 2006–2010.<ref name="ws">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldstatesmen.org/Tuvalu.html| Nimeke = Tuvalu| Julkaisu = World Statesmen.org| Viitattu = 2.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>]]
<!--''Pääartikkeli: [[Tuvalun politiikka]]''-->
=== Poliittinen järjestelmä ===
Tuvalu on [[edustuksellinen demokratia]] ja osa [[Kansainyhteisö]]ä. Sen valtionpäämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar [[Elisabet II]], jota edustaa [[Tuvalun kenraalikuvernööri|kenraalikuvernööri]]. Kenraalikuvernöörin pitää olla Tuvalun kansalainen.<ref name="freedom">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.freedomhouse.org/template.cfm?page=363&year=2010&country=7939| Nimeke = Tuvalu (2010)| Julkaisija = Freedom House| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki nimittää kenraalikuveröörin virkaansa [[Tuvalun pääministeri|pääministerin]] suosituksesta.<ref name="usstate">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/16479.htm| Nimeke = Background Note: Tuvalu|Ajankohta = 31.8.2010| Julkaisija = U.S. State Department| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
[[Tuvalun parlamentti]] ''Fale I Fono'' on 15-jäseninen, ja se valitaan neljän vuoden välein.<ref name="cia">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/tv.html| Nimeke = Tuvalu| Julkaisu = The World Factbook|Ajankohta = 18.8.2010| Julkaisija = CIA| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Maassa ei ole poliittisia puolueita, ja parlamentin jäsenillä on usein läheinen suhde siihen saareen, jolta ne on valittu.<ref name="usstate"/> Seitsemältä saarelta yhdeksästä äänestetään kaksi jäsentä parlamenttiin. [[Nukulaelae]]lta vain yksi ja [[Niulakita]]lta ei yhtään. Parlamentti valitsee pääministerin, joka valitsee parlamentin jäsenistä korkeintaan viisi jäsentä hallitukseensa. Parlamentilla on oikeus käyttää [[epäluottamuslause]]tta hallituksen hajottamiseen. Paikallishallinto muodostuu [[Funafuti]]n kaupunginvaltuustosta ja seitsemällä muulla saarella omasta valtuustosta (''falekaupule'').<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.commonwealth-of-nations.org/Tuvalu/Government| Nimeke = Government in Tuvalu| Julkaisija = Kansainyhteisö| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Valtuustoissa on kuusi jäsentä, ja ne valitaan neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla.<ref name="freedom"/>
Tuvalulla on läheiset suhteet Fidžiin, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan. Sillä on myös diplomaattiset suhteet [[Taiwan]]in kanssa, ja Taiwan on ainoa valtio, jolla on [[suurlähetystö]] Tuvalulla. Tuvalu on [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]], [[Tyynenmeren valtioiden foorumi]]n, [[Aasian kehityspankki|Aasian kehityspankin]], [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]] ja [[Maailmanpankki|Maailmanpankin]] jäsen.<ref name="usstate"/>
[[Freedom House]] listasi Tuvalun vuonna 2010 poliittisesti vapaaksi maaksi. Sen mukaan Tuvalulla kunnioitetaan pääsääntöisesti sananvapautta, painovapautta ja uskonnonvapautta. [[Korruptio]] ei myöskään ole ongelma saarilla.<ref name="freedom"/>
=== Oikeuslaitos ja lait ===
Tuvalun [[oikeuslaitos]] on itsenäinen, ja se on kaksitasoinen. Alemmalla tasolla ovat tuomarit ja paikalliset tuomioistuimet. Korkeammalla tasolla ovat [[Lontoo]]ssa sijaitseva valtakunnanneuvosto, Fidžillä sijaitseva vetoomustuomioistuin ja korkein oikeus, jonka presidentti on myös [[Tonga]]n korkeimman oikeuden presidentti.<ref name="freedom"/><ref name="cia"/>
Tuvalun laki perustuu brittiläiseen yleiseen siviilioikeuteen, johon on tehty lisäyksiä paikallisen [[tapaoikeus|tapaoikeuden]] pohjalta.<ref name="cia"/>
[[Kuolemanrangaistus]]ta ei ole käytössä Tuvalulla eikä yhtään teloitusta ole toimeenpantu maan itsenäisyyden aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.amnesty.org/en/death-penalty/countries-abolitionist-for-all-crimes| Nimeke= Death penalty: Countries abolitionist for all crimes| Julkaisija = Amnesty International| Viitattu= 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Ennen Ison-Britannian vallan aikaa kuolemanrangaistuksen saattoi langettaa yhteisön päällikkö, ''aliki''.<ref name="jr_women"/> Päälliköt saattavat kuitenkin edelleen langettaa ruumillisia rangaistuksia paikallisten sääntöjen rikkomisesta.<ref name="HRR">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.state.gov/g/drl/rls/hrrpt/2009/eap/136013.htm| Nimeke=2009 Human Rights Report :Tuvalu | Ajankohta = 11.3.2010| Julkaisija = US Department of State| Viitattu= 25.10.2010| Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Homoseksuaalisuus|Homoseksuaalisuutta]] pidetään Tuvalulla yhä rikoksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.fco.gov.uk/en/travel-and-living-abroad/travel-advice-by-country/asia-oceania/tuvalu| Nimeke= Travel Advice for Tuvalu| Julkaisija = The Foreign & Commonwealth office| Viitattu= 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Ankarin mahdollinen siitä koituva tuomio on neljäntoista vuoden vankeusrangaistus. Mikä tahansa alle 13-vuotiaan kanssa harjoitettu [[seksuaalinen kanssakäyminen]] johtaa Tuvalulla elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Seksin harrastamista alle 15-vuotiaan kanssa pidetään lievempänä rikoksena, mutta siitäkin saattaa seurata pisimmillään viiden vuoden vankeus. [[Pornografia]] on Tuvalulla lailla kiellettyä.<ref name="HRR"/>
Tuvalulla ei ole armeijaa. Tuvalun poliisilla on kuitenkin pelastus- ja valvontatehtäviä varten Australian lahjoittama [[Pacific-luokan vartiolaiva]].<ref name="WHOcontext">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.wpro.who.int/countries/2009/tuv/| Nimeke= Tuvalu: Country Context | Julkaisija = World Health Organization Regional Office for the Western Pacific| Viitattu=8.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
== Talous ja infrastruktuuri ==
<!--''Pääartikkeli: [[Tuvalun talous]]''-->
=== Talous ===
Tuvalulla ei ole [[kala]]a lukuun ottamatta juuri luonnonvaroja, joten sen talous pohjautuu pitkälti ulkomaiseen apuun.<ref name="cia" /> Sen pääelinkeino onkin [[kalastus]]. Maassa kalastetaan erityisesti tonnikalaa ja [[kilpikonna|kilpikonnia]]. Vuosi 2009 oli tonnikalankalastuksen ennätysvuosi: saalis oli lähes 67 000 tonnia. Siitä 515 tonnia saatiin pitkälläsiimalla, loput nuottakalastuksella. Samana vuonna Tuvalu rekisteröi ensimmäisen oman nuottakalastusaluksensa. Se myy lisenssejä muiden maiden aluksille. Yhdysvaltalaiset, uusseelantilaiset ja korealaiset alukset pyydystävät edelleen suurimman osan Tuvalun vesien kalansaaliista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.wcpfc.int/system/files/documents/meetings/scientific-committee/6th-regular-session/annual-report-part-i/WCPFC-SC6-2010-AR-CCM-25_TUVALU.pdf | Nimeke=Annual Report Tuvalu 2010 | Julkaisija = Western and Central Pacific Fisheries Commission| Kieli = {{en}} | Viitattu=3.10.2010}}</ref>
Kalastuksen lisäksi maatalous tuottaa [[kopra]]a vientiin, ja maa saa tuloja myös [[turismi]]sta. Lisäksi valtio saa vientituloja postimerkkien ja kolikoiden myynnistä.<ref name="usstate"/> Tuvalussa käy vuosittain noin tuhat turistia.<ref name="cia" /> Omavaraismaatalouden on arvioitu työllistävän noin 70 prosenttia tuvalulaisista, ja vain noin yksi kolmasosa työvoimasta on varsinaisessa palkkatyössä. Vain hallituksen töissä on vakaa palkka, ja lähes 70 prosenttia työssäkäyvistä onkin palvelualoilla. Noin 900–1000 tuvalulaista työskentelee merenkävijöinä, ja [[Aasian kehityspankki|Aasian kehityspankin]] arvion mukaan parhaimmillaan 15 prosenttia Tuvalun miehistä oli ulkomailla merenkävijöinä, joiden rahalähetykset muodostavat merkittävän osan valtion tuloista.<ref name="usstate"/>
Tuvalulla turistien määrää vähentää muun muassa saarten syrjäinen sijainti. Yhteensä saarilla käy noin tuhat vierailijaa vuodessa.<ref>McKinnon, s. 543</ref> Saarten ainoa hotelli on [[Funafuti]]lla sijaitseva [[Vaiaku Lagi Hotel]].<ref>Cole, 531</ref> Sen omistaa Tuvalun hallitus. Lisäksi saarilla on vierasmajoja.<ref>Cole, s. 528</ref> Tuvalulla turisteille terveysriskeinä ovat esimerkiksi [[kolera]], [[dengue-kuume]] ja [[tuberkuloosi]]. Alueelle matkustettaessa on yleensä järkevää ottaa esimerkiksi [[hepatiitti A]] -rokote.<ref name="wd">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.wrongdiagnosis.com/travel-health/tuvalu.htm| Nimeke= Tuvalu : Travel Health| Julkaisu = WrongDiagnosis.com| Julkaisija = Health Grades Inc| Viitattu= 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Ainoa sairaala sijaitsee Funafutilla. Tuvalulla ei ole juuri turistinähtävyyksiä. Monet turistit tulevat [[sukellus|sukeltamaan]]; tärkeimpiä kohteita ovat Funafutin laguuni ja kuuden pikkusaaren muodostama Funafutin luonnonsuojelualue.<ref name="pure"/> Muita turistien suosimia kohteita ovat kansallinen kirjasto ja naisten käsityökeskus, jotka molemmat sijaitsevat Funafutilla, sekä Nanumean kirkontorni, josta on hienot näköalat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tuvalu.southpacific.org/ | Nimeke=Tuvalu | Julkaisu =Moon Handbooks South Pacific | Tekijä =David Stanley | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref>
Vuonna 1987 [[Australia]]n, [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelannin]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] perustama [[Tuvalu Trust Fund]] -säätiö, jota tukevat myös [[Japani]] ja [[Etelä-Korea]], antaa Tuvalulle vuosittain merkittäviä rahasummia.<ref name="cia" /> Hyvien sijoitusten ansiosta säätiön varallisuus on noussut alkuperäisestä 17 miljoonasta vuoteen 1999 mennessä yli 35 miljoonaan dollariin.<ref name="cia" /> Myös [[Yhdysvallat]] on Tuvalulle tärkeä taloudellinen tukija: vuonna 1988 sovitun kalastuslaitoksille myönnettävän tuen määrä oli yhdeksän miljoonaa dollaria vuonna 1999, ja summan odotetaan edelleen kasvavan.<ref name="cia" /> Hallitus on tehnyt sosiaalisia uudistuksia sekä pienentänyt julkista sektoria yksityistämisellä ja henkilökunnan leikkauksilla vähentääkseen riippuvuutta ulkomaisesta tuesta.
Vuonna 1998 Tuvalu alkoi kerätä voittoja suuntanumeronsa käytöstä maksullisiin puhelinnumeroihin ja vuonna 2000 [[.tv]]-verkkotunnuksen vuokraamisesta.<ref name="timeline"/> Verkkotunnuksestaan maa sai 50 miljoonaa dollaria, josta se tienaa arviolta miljoonan vuosittain.<ref name="group4269"/> Vuokrasopimus tehtiin 12 vuodeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archives.cnn.com/2000/TECH/computing/05/08/tuvalu.domain.idg/| Nimeke = Island at the center of the domain-name storm| Tekijä = Sprenger, Polly| Julkaisu = CNN.com|Ajankohta = 8.5.2000| Julkaisija = CNN| Viitattu = 2.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> puhelinten suuntanumeron 688 käyttäminen maksullisiin seksilinjoihin väheni maan kristityn kansanosan vastustuksen takia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.independent.co.uk/news/world/australasia/internet-domain-riches-fail-to-arrive-in-tuvalu-2029221.html | Nimeke=Internet domain riches fail to arrive in Tuvalu | Julkaisija=The Independent | Viitattu = 2.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
Tuvalun [[rahayksikkö]] Tuvalun dollari on sidottu [[Australian dollari]]n arvoon. Maan bruttokansantuote henkeä kohden oli vuonna 2008 noin 2 874 [[Yhdysvaltain dollari]]a.<ref name="usstate"/>
=== Liikenne ===
Tuvalulla on vasemmanpuoleinen liikenne. Maaliikenteen suosituimpia ajoneuvoja ovat polkupyörät, moottoripyörät ja mopedit. Funafutilla on taksi- ja minibussipalveluita.<ref name="mckinnon553">McKinnon, s. 553</ref><ref name="Bcannon"/> Päällystettyjä teitä saarilla on yhteensä kahdeksan kilometriä.<ref name="cia"/> Ainoat päällystetyt tiet sijaitsevat Funafutilla. Yksityisiä henkilöautoja on vain muutamia.<ref name="Bcannon"/>
Tuvalun tärkeimpien atollien välillä kulkee rahtilaivat ''Nivaga II'' ja ''Manu Folau'', jotka tekevät matkan myös [[Suva]]an Fidžille kolmen kuukauden välein. Alukset käyvät Tuvalun ulkosaarilla kolmen tai neljän viikon välein, ja matka Tuvalun eteläosiin kestää kolme tai neljä päivää ja pohjoisosiin viikon. Rahtilaivat pääsevät vain [[Funafuti]]lle ja [[Nukufetau]]lle, joissa on maan ainoat kunnon satamat. Muilla saarilla rahtilaivoista siirrytään pikkuveneisiin, jotka kuljettavat alukselta saarelle.<ref name="mckinnon553"/>
Saarten ainoa [[lentoasema]] on Funafutilla sijaitseva [[Funafutin kansainvälinen lentoasema]], jolta on säännöllisiä lentoja Fidžin pääkaupunki Suvaan muutamia kertoja viikossa.<ref name="mckinnon553"/> Tuvaluun lentää kaksi lentoyhtiötä: [[Air Fiji]] ja [[Air Pacific]]. Tuvalun valtio omistaa merkittävän määrän Air Fijin osakkeita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuvaluislands.com/travel.html| Nimeke = Travel| Julkaisu = TuvaluIslands.com| Julkaisija = Cannon, Brian| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
=== Tietoliikenne ===
Tuvalun ainoa tietoliikennepalvelujen tarjoaja on TTC (Tuvalu Telecommunications Corporation).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lxcomm.com/lx-telecommunications-research-toc.asp?toc=917 | Nimeke = Tuvalu - Telecoms Market Overview & Statistics| Julkaisija = LXComm Limited| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> [[Internet]]in käytön mahdollisuus on ollut saarilla vuodesta 1999 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.janeresture.com/about_tuvalu/tuvalu.htm| Nimeke= About Tuvalu| Julkaisija = Jane Resture| Viitattu= 15.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Vuonna 2008 asukkaista noin 4 200 on Internetin käyttäjiä.<ref name="cia"/> Tuvalun [[verkkotunnus]] on .tv.
Vuonna 2012 Tuvalulla oli 1 450 [[puhelin]]linjaa ja 2 800 [[kännykkä]]liittymää.<ref name="cia"/> Maassa on 800 [[televisio]]ta ja neljätuhatta radiota.<ref name="Bcannon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pressreference.com/Sw-Ur/Tuvalu.html| Nimeke = Tuvalu| Julkaisija = Press Reference| Viitattu = 15.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Tuvalulla ei ole omaa televisioasemaa, mutta paikalliset katsovat ulkomaalaisia lähetyksiä lautasantennien kautta.<ref name="cia"/> Maan ainoa paikallinen [[radio]]asema on [[Radio Tuvalu]]. Sen ohjelmat ovat englannin- ja tuvalunkielisiä.<ref name="Bcannon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuvaluislands.com/about.htm| Nimeke = About Tuvalu| Julkaisu = TuvaluIslands.com| Julkaisija = Cannon, Brian| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
== Väestö ==
=== Väestöjakauma ===
{{Valtion väestötiedot|
|vuosi=2014<ref name="cia" />
|0_14=29,6
|15_64=65,1
|yli 64=5,3
|mediaani-ikä=24,9
|väestönkasvu=0,8
|syntyvyys=23,74
|kuolleisuus=8,9
|maahanmuuttonopeus=-6,86
|eliniänodote-ka=65,81
|eliniänodote-miehet=63,69
|eliniänodote-naiset=68,05
|lapsikuolleisuus=31,69
|hiv=ei tietoa
|lukutaito=ei tietoa
}}
Valtion arvioitu asukasluku heinäkuussa 2014 oli 10 782.<ref name="cia" /> Maailman itsenäisistä valtioista vain Vatikaanissa ja Naurussa on vähemmän asukkaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2119rank.html?countryName=Tuvalu&countryCode=tv®ionCode=au&rank=223#tv| Nimeke= Country Comparison: Population| Julkaisu = World Factbook| Julkaisija = CIA| Kieli ={{en}} | Viitattu=8.10.2010}}</ref> Valtaosa asukkaista (noin 95 %) on luku- ja kirjoitustaitoisia. Lapsiväestön osuus koko Tuvalun väestöstä on 29,6 %. Tuvalun asukkaiden keski-ikä on noin 25 vuotta.<ref name="cia" />
Tuvalun asukasluku on kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa vuoden 1980 jälkeen.<ref name="WHOcontext"/> Vuonna 2050 maassa on arviolta 19 000 asukasta.<ref>Tuvalu's National Adaptation Programme of Action, s. 16</ref> Maan väestötiheys on korkea: 415 asukasta neliökilometriä kohden.<ref name="cia" /> Tuvalun väestötiheys on itsenäisistä valtioista neljänneksitoista korkein maailmalla. Suurin väestötiheys on Funafutilla, jossa asuu noin 1 610 henkilöä neliökilometriä kohden.<ref>Tuvalu's National Adaptation Programme of Action, s. 15</ref> Ylikansoituksen vuoksi Niutaon saarelta jouduttiin siirtämään vuonna 1949 ihmisiä aiemmin asumattomalle Niulakitalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.janeresture.com/tu8/niulakita.htm | Nimeke=Niulakita | Julkaisija =Jane Resture | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref>
Tuvalun väestö on lähes yksinomaan [[polynesia]]laista alkuperää. Suurin osa muista on joko [[mikronesia]]laisia tai [[eurooppa]]laisia ja heidän jälkeläisiään. Tuvalulaisia asuu jonkun verran myös ulkomailla. Uudessa-Seelannissa asuu noin 2 000 tuvalulaista ja Fidžillä noin 500. Aiemmin tuvalulaisia asui töiden takia satoja myös Kiribatilla ja Naurulla. Naurun fosfaattikaivoksen lakkauttamisen jälkeen maassa työskennelleet noin 750 tuvalulaista palasivat vuonna 2003 kotimaahansa.<ref>Stanley, s. 577</ref>
=== Kielet ===
Suurin osa Tuvalun asukkaista puhuu [[polynesialaiset kielet|polynesialaisiin kieliin]] kuuluvaa [[tuvalun kieli|tuvalun kieltä]], jolle läheisintä sukua ovat [[samoan kieli|samoan]], [[Futunan kieli|futunan]] ja [[tokelaun kieli|tokelaun kielet]].<ref name="omniglot">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.omniglot.com/writing/tuvaluan.htm| Nimeke = Tuvaluan (Te 'gana Tūvalu)| Tekijä = Ager, Simon| Julkaisu = Omniglot - The Guide to Languages, Alphabets and Other Writing Systems| Viitattu = 3.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> [[Nui]]n saarella puhutaan enimmäkseen [[kiribatin kieli|kiribatia]]. Nuilla puhuttavaan kiribatin murteeseen on kertynyt paljon vaikutteita tuvalun kielestä. Jotkut asukkaat puhuvat äidinkielenään myös samoaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldinfozone.com/country.php?country=Tuvalu| Nimeke =Tuvalu Information| Julkaisu = World InfoZone| Viitattu = 9.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Tuvalun ohella virallisen kielen asema on [[englannin kieli|englannilla]], joka ei kuitenkaan ole yleinen käyttökieli.<ref name="WHOcontext"/> Kaikissa kouluissa oppilaille opetetaan sekä tuvalua että englantia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unesco.org/education/wef/countryreports/tuvalu/rapport_3.html| Nimeke = The EFA 2000 Assessment: Country Reports - Tuvalu: PART III - Prospectives| Viitattu = 14.11.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>
Jokaisella Tuvalun saarella on oma [[murre|murteensa]], jotka ovat kuitenkin keskenään ymmärrettäviä. Murteet jaetaan etelä- ja pohjoismurteisiin. Funafutin ja Vaitupun murteista on muodostunut 1950-luvulta lähtien valtakieli.<ref name="omniglot"/>
=== Uskonto ===
Noin 97 prosenttia väestöstä kuuluu Tuvalun kirkkoon (''Ekalesia Kelisiano o Tuvalu''),<ref name="cia" /> joka on [[protestantismi|protestanttinen]] [[kristinusko|kristillinen]] kirkkokunta. Uskontoon on kuitenkin vaikuttanut jonkun verran myös saarten perinteiset uskomukset, joihin kuuluvat esimerkiksi kalaparvien lukeminen pilvistä ja tulevien katastrofien, kuten kovien tuulten ja kuivuuden, ennustaminen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.globaleducation.edna.edu.au/globaled/go/cache/offonce/pid/1475| Nimeke = Tuvalu|Ajankohta = 24.2.2009| Julkaisija = Global Education Website| Viitattu = 10.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
Uskonnollisia vähemmistöjä ovat muun muassa [[seitsemännen päivän adventistit]] (1,4 % väestöstä) ja [[bahá'í]]t (1 % väestöstä).<ref name="cia" /> Lisäksi saarilla elää jonkin verran ainakin [[Jehovan todistajat|Jehovan todistajia]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.adherents.com/adhloc/Wh_332.html| Nimeke = Religion by Location| Julkaisija = Adherents.com| Viitattu = 10.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> sekä kirkkokuntiin kuulumattomia. Virallista valtionuskontoa laki ei määrittele.
Uskonto on tärkeässä asemassa etenkin syrjäisemmillä saarilla. [[Sunnuntai]] on pyhäpäivä eikä silloin tehdä juuri lainkaan työtä.
=== Koulutus ===
Tuvalulla on kahdeksan vuotta kestävä oppivelvollisuus, joka alkaa seitsemänvuotiaana.<ref name="education">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.commonwealth-of-nations.org/Tuvalu/Education| Nimeke = Education in Tuvalu| Julkaisija = Kansainyhteisö| Viitattu = 3.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Vuonna 2001 Tuvalulla oli 10 peruskoulua ja niissä oli 1 798 oppilasta ja 102 opettajaa.<ref>Taylor & Francis Group, s. 4271</ref> Tuvalun ainoa [[toisen asteen oppilaitos]] syntyi vuonna 1998, kun kaksi aiempaa oppilaitosta yhdistettiin kulujen pienentämiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://education.stateuniversity.com/pages/1582/Tuvalu.html| Nimeke = Tuvalu| Tekijä = Sheldon, AnnaMarie L.| Julkaisu = Education Encyclopedia| Viitattu = 3.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Jatkokoulutusta Tuvalulla tarjoavat [[Tuvalu Maritime Training School]] [[Amatuku]]n saarella, Funafutilla ja [[Etelä-Tyynenmeren yliopisto]], jolla on kampus Funafutilla.<ref name="education"/>
=== Terveys ===
Tuvalulaisten elinajanodote on noin 66 vuotta, naisilla se on hieman pidempi (noin 68 vuotta) kuin miehillä (noin 64 vuotta).<ref name="cia" /> [[Lapsikuolleisuus]] on 31,69 promillea.
Alle 5-vuotiaiden lasten johtavia kuolinsyitä Tuvalulla ovat muiden muassa hengitystieinfektiot ja ripuli. Yleisimpiä tervyesongelmia saarilla ovat ''[[Staphylococcus]]''-bakteerien aiheuttamat iho-ongelmat, [[tuberkuloosi]], [[filariaasi]], [[syyhy]] ja tulehtuneet haavat. [[Malaria]]a saarilla ei esiinny.<ref name="cole527">Cole ym., s. 527</ref> Ensimmäiset [[HIV]]-tartuntatapaukset Tuvalulla todettiin keväällä 1999.<ref>[http://www.tuvaluislands.com/news/archived/1999/1999-04-a.htm Tuvalu no longer AIDS-free] Tuvalu Echoes April 1999 {{en}} (luettu 4.9.2007)</ref> Vuoteen 2010 mennessä tapauksia on löydetty 11. Kun eräässä tutkimuksessa löytyi [[klamydia]] 17,5 prosentilta tutkittavista, huoli sukupuolitautien leviämisestä nousi otsikoihin. 2000-luvulle tultaessa diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit ovat nousseet suurimmaksi kuolinsyyksi, ja ne tappavat nyt myös alle 40-vuotiaita. Syynä pidetään liikunnan vähentymistä ja ruokavalion muutosta epäterveellisemmäksi.<ref name="NZH">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nzherald.co.nz/world/news/article.cfm?c_id=2&objectid=10658064 | Nimeke=Tuvalu facing uncertain future | Tekijä = Williams, Dave| Julkaisija = NZ Herald | Ajankohta= 11.7.2010| Viitattu=3.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
Tuvalun ainoa sairaala on Funafutilla. Muilla saarilla on vastaanotto, joilla päivystää sairaanhoitajia. Niiden tilat ja lääkevarastot ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Kaikista vaikeimmat tapaukset pyritään siirtämään fidžiläisiin sairaaloihin.<ref name="cole527"/>
=== Väestönsiirto ===
Vuonna 2001 Tuvalun hallitus tiedotti, että saarten väestö voidaan joutua evakuoimaan, mikäli [[merenpinnan nousu]] jatkuu. Ongelma on tuonut Tuvalulle julkisuutta myös ulkomailla. [[Uusi-Seelanti]] on luvannut ottaa vastaan vuosittaisen 75 henkilön kiintiön tuvalulaisia, mutta kiintiö ei liity ilmastonmuutokseen vaan on osa ''Pacific Access'' -maahanmuutto-ohjelmaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.beehive.govt.nz/node/12740| Nimeke = Government announces Pacific access scheme| Tekijä = Dalziel, Lienne| Ajankohta =20.12.2001| Julkaisija =New Zealand Government | Viitattu = 12.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref> [[Australia]] puolestaan on kieltäytynyt tuvalulaisten pyynnöistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.theage.com.au/news/national/pm-rejects-tuvalu-on-sea-level/2007/02/19/1171733684706.html | Nimeke= PM 'rejects' Tuvalu on sea level | Tekijä = Baker, Richard|Julkaisu = theage.com.au| Ajankohta= 20.2.2007 | Julkaisija = The Age Company Ltd| Kieli = {{en}} | Viitattu=3.10.2010}}</ref> Vuonna 2008 Uudelle-Seelannille kuuluvan [[Niue]]n saaren johto tarjosi tuvalulaisille turvapaikkaa, ja monet tuvalulaiset ovat jo ottaneet kutsun vastaan ja muuttaneet Niuelle.<ref name="freedom"/>
Tuvalun pääministeri [[Maatia Toafa]] kertoi 21. helmikuuta 2006 tuvalulaisten evakuoimisen [[Kioa]]n saarelle, Fidžiin, olevan harkinnan alla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tuvaluislands.com/news/archives/2006/2006-02-21.htm | Nimeke =Kioa relocation not priority: Tuvalu PM| Ajankohta =21.02.2006 | Julkaisija =Tuvalu News | Viitattu = 12.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref> Hänen mukaansa tuvalulaiset tarvitsisivat myös taloudellista apua saaren kehittämiseksi. Fidžillä monet poliittiset puolueet ovat ilmaisseet olevansa Kioaan evakuoimista vastaan. Muun muassa poliitikko [[Mick Beddoes]] on arvellut niin suuren määrän evakuoimisen Kioaan tuottavan monia ongelmia ainakin väestön majoittamisessa ja kouluttamisessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pacificmagazine.net/pina/pinadefault2.php?urlpinaid=20421| Nimeke = FIJI: Political Parties Cautious On Tuvalu-Kioa Plan| Ajankohta = 21.2.2006| Julkaisu = Pacific Magazine| Julkaisija = TransOceanic Media| Viitattu = 12.10.2010| Kieli ={{en}}}}{{vanhentunut linkki | url= http://web.archive.org/web/20061023191321/www.pacificmagazine.net/news/2006/02/21/fiji-political-parties-cautious-on-tuvalu-kioa-plan}}</ref> Pieni määrä tuvalulaisia siirrettiin samalle saarelle jo vuosina 1976–1983 lähinnä ylikansoituksen vuoksi. He päättivät olla palaamatta ylikansoituksen ja merenpinnan nousun uhkaamille kotisaarilleen, ja osa heistä on saanut Fidžin kansalaisuuden.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuvaluislands.com/news/archives/2005/2005-12-16.htm| Nimeke = Fiji Citizenship granted to Tuvaluans in Kioa| Ajankohta = 16.12.2005| Julkaisija = Tuvalu News| Viitattu = 12.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref>
Ongelman vähättelyä tunnetusti edistää joidenkin kirkkojen kannattama [[Vanha testamentti|Vanhalla testamentilla]] perusteltu ajatus, jonka mukaan maan tuhoutuminen "uudessa vedenpaisumuksessa" olisi mahdotonta ja vastoin Jumalan lupausta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://verkkolehti.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=6145&Itemid=38| Nimeke = Ukko-Nooa-teologia ei usko ilmastonmuutokseen| Ajankohta = 13.9.2008| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kotimaa| Viitattu = 12.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref><ref name="KEPA"/>
== Kulttuuri ==
=== Elämäntyyli ===
Tuvalun perinteinen yhteisöjärjestelmä on pitkälti säilynyt. Jokaisella perheellä (''solonga'') on oma tehtävänsä (''pologa''), joka sen on tehtävä yhteisön hyväksi. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa kalastus, talojen rakentaminen ja puolustus. Perheen taidot siirtyvät isältä pojalle.<ref name="jr_women">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.janeresture.com/tuvalu_women/index.htm | Nimeke=Women of Tuvalu | Julkaisija = Jane Resture | Kieli = {{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref> Perinteisessä tuvalulaisessa asumuksessa, ''falessa'', on tavallisesti [[Kairapalmut|kairapalmun]] lehdistä tehty katto ja tärkein rakennusmateriaali on puu. Nykyisin tällaiset asumukset on kuitenkin käytännössä korvattu länsimaalaistyylisillä rakennuksilla. Muutosta edisti vuonna 1972 Funafutilla rakennuksia tuhonnut trooppinen hirmumyrsky, jonka jäjiltä talot rakennettiin uusiksi käyttäen ulkomaalaisia raaka-aineita kuten sementtiä ja lastulevyä.<ref name="EC">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.everyculture.com/To-Z/Tuvalu.html | Nimeke=Tuvalu | Julkaisija = Countries and Their Cultures | Tekijä = Goldsmith, M. & Besnier, N.| Kieli = {{en}} | Viitattu=1.10.2010}}</ref>
Tuvalulla muutaman korttelin välein on ''maneapa''-rakennus, jota käytetään esimerkiksi laulu- ja tanssiharrastuksiin, kortinpelaamiseen ja virallisempiin paikalliskokouksiin. Vaikka perinteinen kulttuuri onkin laajalti säilynyt, Funafuti on länsimaistunut.<ref name="Cole525">Cole ym., s. 525</ref>
Tuvalulla miehen vanhempien on perinteisesti pitänyt hyväksyä tämän tuleva aviovaimo. Hautajaisia on perinteisesti seurannut vaihtelevan kestoinen suruaika, jota kutsutaan nimellä ''faganoa''. Se saattaa kestää jopa viikkoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.janeresture.com/tu8/cycle_of_life.htm | Nimeke=Cycle of Life at Tuvalu | Julkaisija = Jane Resture | Kieli = {{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref>
Ensimmäiset [[Miss Tuvalu]] -kauneuskilpailut järjestettiin vuonna 2001, ja ne voitti siihen aikaan 22-vuotias nanumealainen Lily-Anne Faatalia Homasi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.tuvaluislands.com/news/archived/2001/2001-12-16.htm| Nimeke= Miss Tuvalu Crowned| Ajankohta = 15.12.2001| Julkaisija = Tuvalu News| Viitattu= 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
=== Taide ===
==== Käsityöt ====
Tuvalulla yleinen taiteen muoto ovat käsityöt, kuten viuhkat, matot, korit, kaulakorut, puuleikkaukset ja ongenkoukut. Käsitöitä myydään esimerkiksi Naisten käsityökeskuksesta (''Women's Handicraft Centre'') lähellä [[Funafutin kansainvälinen lentokenttä|Funafutin kansainvälistä lentokenttää]]. Käsitöitä myydään Tuvalulta myös ulkomaille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.janeresture.com/tuvalu/tuvalu.html | Nimeke=Tuvalu | Julkaisija =Jane Resture | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref>
Erityisesti ''pandalus''-mattojen tekeminen on tunnettua. Niistä tehdään seremonia-, istuma- ja nukkumismattoja. Seremoniallisten mattojen valmistaminen on usein kilpailuhenkistä, minkä ansiosta ne ovat mielikuvituksellisesti ja värikkäästi koristeltuja. Istumamattojen tekemiseen menee noin viikko ja nukkumismattojen valmistamiseen 5–10 viikkoa.<ref>Cole ym., s. 524</ref>
==== Musiikki ja tanssit ====
[[Tiedosto:Pate Drum.JPG|thumb|225px|[[Samoa]]lla tehty ''[[pātē]]'' ja sen soittamiseen käytetyt ''kautat''.]]
Tuvalulainen musiikki on pääasiassa [[polyfonia|polyfonista]] [[kuoro]]laulua. Perinteisten tuvalulaisten tyylien lisäksi maahan on tullut todennäköisesti [[Samoa]]lta tyyli, jossa laulusolisti aluksi laulaa melodian viisisävelisellä asteikolla ja kuoro jatkaa laulamalla eri melodian, ja eurooppalaisperäinen neljäosainen [[homofonia]].<ref>MacLean, s. 188</ref> Ennen eurooppalaisia kontakteja tuvalulaisessa musiikissa keskeinen asema oli myös yksiäänisellä puhelaululla. Yksi tuvalulaisista musiikin tyylilajeista on kupu, joka on tavallisesti hautajaisissa laulettu laulu. Laulujen säveltäjiä on Tuvalulla perinteisesti pidetty suuressa arvossa. Heiltä tilattiin lauluja erityisten tapahtumien muistoksi.<ref name="janesd"/>
Tuvalulaisia kansantansseja ovat muun muassa [[fakanau]], [[onga]], [[fātele]], [[mako fakaseasea]].<ref>MacLean, s. 180-182</ref> Monilla tuvalulaisilla kansantansseilla on perinteisesti kunnioitettu johtajia tai muita ansioituneita yhteisön jäseniä.<ref name="janesd">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.janeresture.com/tu8/singing_and_dancing.htm | Nimeke= Singing and Dancing| Julkaisija =Jane Resture | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref> Samoalaiset lähetyssaarnaajat pyrkivät kieltämään monia perinteisejä tansseja 1800-luvulla. Kiellon taustalla oli samoalainen yötanssi, joka "kehittyi irstailevaksi [[orgia]]ksi". Tansseja säestetään usein [[lyömäsoitin|lyömäsoittimilla]], mutta niitä käytetään nykyään myös eräänlaisina kirkonkelloina. Tunnetuin tuvalulainen lyömäsoitin on Samoalta tullut ''[[pātē]]'', jonka suuremmasta versiosta käytetään myös nimeä ''nafa''.<ref>MacLean, s. 177-179</ref> Tuvalun musiikkiin on sittemmin tullut länsimaisia vaikutteita. Tuvalulaisessa nykymusiikissa on 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien käytetty [[kitara|kitaroita]] ja sähkösoittimia.<ref>MacLean, s. 180</ref>
Monien läheisten saaristojen musiikilliset perinteet ovat saaneet vaikutteita Tuvalun musiikkikulttuurista. Esimerkiksi batere-tanssi on kiribatilainen versio Tuvalun fātelesta. Nykyään fātele tunnetaan myös Tokelaulla.<ref>Lal & Fortune, s. 499</ref> Tuvalulainen populaarimusiikki ei ole saanut juuri kansainvälistä huomiota. Polynesialaisen [[Te Vaka]] -yhtyeen jäsenistä osa on tuvalulaisperäisiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.tevaka.com/tevaka_the_band.html| Nimeke= The Band| Julkaisija = Te Vaka| Kieli = {{en}} | Viitattu=11.10.2010}}</ref>
==== Kirjallisuus ====
Vaikka lukutaitoisuus on Tuvalulla korkea, [[tuvalun kieli|tuvalunkielistä]] kirjallisuutta on hyvin vähän. [[Tuvalun kieli]] sai kirjoitetun muotonsa vasta 1860-luvulla, kun samoalaiset lähetyssaarnaajat kehittivät sille kirjakielen lähinnä samoan kielen [[oikeinkirjoitus|oikeinkirjoituksen]] pohjalta. Tuvalun kielestä ei silti ole vieläkään olemassa yleistä oikeinkirjoitusta. Ensimmäinen tuvalun kielellä julkaistu kirja oli [[Uusi testamentti]], joka käännettiin kielelle vuonna 1977. Koko [[Raamattu]] käännettiin vuonna 1987.<ref name="omniglot"/> Tuvalun ainoa [[kirjasto]] sijaitsee Funafutilla.
=== Mytologia ===
Ennen eurooppalaisten saapumista saarille Tuvalun eri atolleilla oli erilaisia uskomuksia. Muun muassa Nanumangan atollin asukkaat pitivät ylijumalinaan Foelagia ja Maumauta, joiden uskoivat olevan esi-isiään. Jokaiselle jumalalle oli rakennettu oma [[temppeli]].<ref name="janerel">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.janeresture.com/tuvarel/index.htm | Nimeke= Aearly Tuvaluan Religion| Julkaisija =Jane Resture | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref>
Niutaon atollilla ylijumalana pidettiin Kulua. Foilape-niminen jumala tunnettiin ainakin kolmella atollilla: Funafutilla, Nukufetaulla ja Vaitupulla. Ylijumalien lisäksi tuvalulaisten uskonnossa esiintyi useita vähäisempiä jumalia sekä henkiä. Ihmisille jumalia edustivat ''vaka-atuat'', jotka hoitivat hengellisiä toimituksia. Vanhan vaka-atuan kuoltua uudeksi vaka-atuaksi valittiin useimmiten vainajan veli tai poika.<ref name="janerel"/>
Erään paikallisen legendan mukaan Tuvalun saaret loivat Te Pusi ([[ankerias]]) ja Te Ali ([[kampela]]).<ref>Stanley, s. 572-573</ref>
=== Kansallissymbolit ===
[[Tiedosto:Flag of Tuvalu (1995-1997).svg|thumb|250px|Tuvalun vanha lippu, käytössä 1996–1997]]
{{pääartikkeli|[[Tuvalun lippu]]}}
Tuvalulla on itsenäisyytensä aikana ollut käytössä kaksi lippua. Nykyinen lippu otettiin käyttöön 1. lokakuuta 1978. Lipun tähdet kuvaavat Tuvalun yhdeksää atollia. Lipusta poistettiin yksi tähti vuonna 1995, mutta tämä lippu jäi väliaikaiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tuvaluislands.com/flags.htm | Nimeke =The Flags of Tuvalu | Julkaisu = TuvaluIslands.com| Julkaisija = Cannon, Brian| Viitattu =15.10.2010 | Kieli ={{en}}}}</ref> Pääministeri [[Kamuta Latasi]] uudisti lipun täysin lokakuussa 1995. Uudessa lipusta poistettiin [[Yhdistyneen kuningaskunnan lippu]].<ref name="group4269"/> Saarelaiset eivät kuitenkaan pitäneet uudesta versiosta, joten [[Tuvalun parlamentti|parlamentti]] äänesti epäluottamuslauseen Latasille. Uudeksi pääministeriksi valittiin [[Bikenibeu Paeniu]], joka palautti alkuperäisen lipun.<ref name="group4270"/>
[[Tuvalun vaakuna]] otettiin käyttöön vuonna 1976. Siinä on perinteinen kokoontumisiin käytetty talo ja aaltokuvioita osoittamassa meren merkitystä saarille. Vaakunakilven reunuksessa on [[banaanit|banaaninlehtiä]] ja [[simpukka|simpukoita]], kumpaakin kahdeksan kappaletta, ja ne edustavat rikasta kasvistoa ja merenelämää. Vaakunan alla on maan motto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ngw.nl/int/oce/tv-nat.htm| Nimeke = National Coat of arms of Tuvalu| Julkaisu = Heraldry of the World| Viitattu = 3.2.2011| Kieli ={{en}}}}</ref>
Tuvalun [[kansallislaulu]] on ''[[Tuvalu mo te Atua]]'' (''Tuvalu Jumalan puolesta''), jonka sävelsi ja sanoitti Afaese Manoa (s. [[1942]]). Laulun nimi on myös Tuvalun kansallinen motto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.nationalanthems.info/tv.htm| Nimeke= Tuvalu| Julkaisija = nationalanthems.info| Kieli = {{en}} | Viitattu=11.10.2010}}</ref>
=== Ruokakulttuuri ===
Muun muassa [[taaro]]lla (''pulaka'') on tuvalulaisessa ruokakulttuurissa tärkeä asema. Myös [[leipäpuu]]n [[hedelmä]]t, [[kookospähkinä]]t, [[ruokabanaani|banaanit]] ja [[kala]] ovat yleisiä.<ref name="travel tips">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldtraveltips.net/oceania/view.cgi?country=Tuvalu| Nimeke = Tuvalu| Julkaisija = World Travel Tips| Viitattu = 12.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref> Tuvalulaisia juomia ovat kaleve ja koa, joiden valmistukseen käytetään lähinnä kookospähkinää.<ref name="travel tips" /> Koska Tuvalulla ei ole kovin paljon juomakelpoista vettä, [[kookosmaito]] on yleinen juoma.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.countriesquest.com/oceania/tuvalu/the_people_of_tuvalu.htm| Nimeke= The People of Tuvalu| Kieli ={{en}} | Viitattu=3.2.2011}}</ref>
Ruokakulttuuri on syrjäisemmillä atolleilla pysynyt melko perinteisenä, mutta Funafutilla yleistä ruokaa on myös maahantuotu [[pihvi]] ja [[riisi]]. Tuvalun ainoat [[ravintola]]t sijaitsevat kaikki Funafutilla.<ref name="EC"/> Ruokaa myydään myös ''fusi''-kaupoissa, joita on joka atollilla.<ref name="Bcannon"/>
=== Päihdekulttuuri ===
[[Alkoholijuoma|Alkoholi]]juomien nauttiminen oli Tuvalulla ja muualla [[Oseania]]ssa pitkään verrattain harvinaista, mutta on viime aikoina yleistynyt. Nykyään 22,2 % Tuvalun väestöstä arvellaan käyttävän alkoholia.{{Lähde}} [[Tupakointi]] on vielä yleisempää: [[WHO|WHO:n]] mukaan 37,9 % yli 15-vuotiaista tuvalulaisista tupakoi. Sekä tupakan että alkoholin käyttö on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Tuvalulaisista miehistä 54,6 % tupakoi ja naisista 22,7 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.who.int/tobacco/mpower/2009/Appendix_VIII-table_1.pdf| Nimeke = WHO Report on the Global Tobacco Epidemic, 2009: Appendix VIII - Table 1| Tiedostomuoto = pdf| Selite = s. 14| Julkaisija = WHO| Viitattu = 12.10.2010| Kieli ={{en}}}}</ref> [[päihde|Muut päihte]]et ovat Tuvalulla laittomia, eikä niiden käytön levinneisyydestä maassa ole tietoa.
Tuvalulla on prosentuaalisesti – [[Libanon]]in, [[Guinea]]n, [[Nauru]]n, [[Kiribati]]n, [[Bulgaria]]n ja [[Lesotho]]n jälkeen – seitsemänneksi eniten tupakoitsijoita koko maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.csmonitor.com/World/Global-News/2010/0531/World-No-Tobacco-Day-Which-countries-smoke-the-most | Nimeke= What nations smoke the most? | Tekijä =WHO | Julkaisija =Christian Science Monitor | Julkaisu =World No Tobacco Day: Which countries smoke the most? | Ajankohta =31.5.2010 | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref>
=== Juhlapäivät ===
Tuvalulla on yhteensä 11 kansallista juhlapäivää. Kaksi niistä ([[pääsiäinen]]) on siirtyviä:<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tuvalu-legislation.tv/tuvalu/DATA/PRIN/1990-014/PublicHolidaysAct.pdf |Nimeke=Public Holidays Act |Julkaisija=Tuvalu Legislation |Luettu=04.10.2010}}</ref>
{| border="1" cellpadding="6" cellspacing="0" style="margin: 0 0 0 0; background: #ffffff; border: 1px #aaaaaa solid; border-collapse: collapse; text-align: left; font-size: 95%; clear: both;"
|- style="text-align: center; background: #efefef; border-bottom: 2px solid gray;"
! Päivämäärä
! Suomalainen nimi
! Paikallinen nimi
|-
| 1. tammikuuta
| [[Uudenvuodenpäivä]]
| New Year's Day
|-
| Siirtyvä
| [[Pitkäperjantai]]
| Good Friday
|-
| Siirtyvä
| [[Pääsiäismaanantai]]
| Easter Monday
|-
| Maaliskuun toinen maanantai
| [[Kansainyhteisön päivä]]
| Commonwealth Day
|-
| Toukokuun toista sunnuntaita seuraava maanantai
| Evankeliumin päivä
| Te Aso o te Tala Lei (Gospel Day)
|-
| Kesäkuun toinen lauantai
| Kuningattaren syntymäpäivä
| The day appointed for the celebration of the Anniversary of the Birthday of the Sovereign
|-
| Elokuun ensimmäinen maanantai
| Kansallinen lastenpäivä
| National Children’s Day
|-
| 1.–2. lokakuuta
| Itsenäisyyspäivä eli Tuvalu-päivä
| Tuvalu Day
|-
| Marraskuun toinen maanantai
| [[Walesin prinssi]]n syntymäpäivä
| The day appointed for the celebration of the Anniversary of the Birthday of the Heir to the Throne
|-
| 25. joulukuuta
| [[Joulupäivä]]
| Christmas Day
|-
| 26. joulukuuta
| [[Tapaninpäivä]]
| Boxing Day
|}
=== Media ===
Ainoa Tuvalulla julkaistava [[sanomalehti]] on ''[[Tuvalu Echoes]]'', josta on olemassa myös tuvalunkielinen versio ''Sikuleo o Tuvalu''. Hallitus julkaisee lehteä kahden viikon välein. Tuvalu Echoes perustettiin alkujaan 1980-luvun alussa, mutta sen julkaiseminen jouduttiin väliaikaisesti lopettamaan 1990-luvun puolivälissä rahoitusongelmien takia. Lehden julkaiseminen aloitettiin uudelleen marraskuussa 1998.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tuvaluislands.com/publications.htm| Nimeke = Tuvalu Echoes| Julkaisu = TuvaluIslands.com| Julkaisija = Cannon, Brian| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
== Urheilu ==
Tuvalun kansallisurheilulaji on kahdessa joukkueessa pelattava pallopeli [[te ano]], jonka nimi tarkoittaa suoraan suomennettuna palloa. Länsimaisista urheilulajeista te ano on lähimpänä [[lentopallo]]a. Te anon lisäksi Tuvalulla pelataan muun muassa [[kilikiti]]-nimistä versiota [[kriketti|kriketistä]].<ref name="pure">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.puretravel.com/Guide/Oceania/Polynesia/tuvalu | Nimeke =Tuvalu | Julkaisija =Pure Travel | Kieli ={{en}} | Viitattu=2.10.2010}}</ref> Maassa järjestetään myös [[jalkapallo]]- ja lentopallokilpailuja.
Tuvalu ei ole kansainvälisen jalkapalloliiton [[FIFA]]n jäsen. Maa osallistui olympialaisiin ensi kertaa [[Kesäolympialaiset 2008|Pekingissä 2008]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/TUV/| Nimeke = Tuvalu | Julkaisu = Sports-Reference.com| Julkaisija = Sports Reference LLC| Ajankohta = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> Kilpailemassa olivat juoksijat [[Okilani Tinilau]] ja [[Asenate Manoa]] sekä painonnostaja [[Logona Esau]]. Tuvalun lipunkantajana toimi Logona Esau. Mitaleja ei tullut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sports-reference.com/olympics/countries/TUV/summer/2008/| Nimeke = Tuvalu at the 2008 Beijing Summer Games| Julkaisu = Sports-Reference.com| Julkaisija = Sports Reference LLC| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref> [[Kansainyhteisön kisat|Kansainyhteisön kisoihin]] maa on osallistunut vuodesta 1998 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.espnstar.com/other-sports/cwg/nations/| Nimeke = Commonwealth Nations| Julkaisu = ESPN STAR Sports| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
Tuvalun ainoan lentokentän [[kiitotie]] toimii myös maan tärkeimpänä jalkapallokenttänä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www1.iwon.com/travel/travelguide/attractions/0,20310,pacific-548,00.html| Nimeke = Attractions| Julkaisu = iWON Travel Guide| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Cole, Geert ym.| Nimeke = The Pacific Islands: An Encyclopedia| Vuosi = 2000| Julkaisija = University of Hawaii Press| Tunniste = ISBN 0-8248-2265-X| Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Lal, Briv J. & Fortune, Kate (toim.)| Nimeke = South Pacific| Vuosi = 2009| Julkaisija = Lonely Planet| Tunniste = ISBN 1741047862| www = http://books.google.com/books?id=IfugqkV_udYC| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = McKinnon, Rowan| Nimeke = South Pacific| Vuosi = 2009| Julkaisija = Lonely Planet| Tunniste = ISBN 1741047862| www = http://books.google.com/books?id=IfugqkV_udYC| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = McLean, Mervyn| Nimeke = Weavers of song: Polynesian music and dance| Vuosi = 1999| Julkaisupaikka = Auckland| Julkaisija = Auckland University Press| Tunniste = ISBN 186940212X| www = http://books.google.com/books?id=GhEpKUITQUIC| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 5.10.2010| Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Stanley, David| Nimeke = Moon Handbooks: South Pacific| Vuosi = 2004| Julkaisija = Stanley, David| Tunniste = ISBN 1566914116| www = http://books.google.com/books?id=EDGapfBX-CAC| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 12.10.2010| Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Taylor & Francis Group (toim.)| Nimeke = Europa World Year Book 2, Kirja 2| Vuosi = 2004| Julkaisija = Taylor & Francis| Tunniste = ISBN 185743255X| www = http://books.google.com/books?id=gP_-8rXzQs8C&| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 1.10.2010| Kieli = {{en}}}}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://unfccc.int/resource/docs/napa/tuv01.pdf| Nimeke = Tuvalu's National Adaptation Programme of Action| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf|Ajankohta = 5/2007| Julkaisija = Ministry of Natural Resources, Environment, Agriculture and Lands| Viitattu = 25.10.2010| Kieli = {{en}}}}
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Tuvalu|Tuvalu}}
* {{Wikitravel}}
*[http://www.tuvaluislands.com/ Tuvaluislands.com] {{en}}
*[http://www.janeresture.com/tuvalu2/tuvalu_home_page.htm Jane's Tuvalu Home Page]
*[http://map.tuvalu.tv/ Mape o te atu Tuvalu]
*{{Kirjaviite | Tekijä=Pirkko Lindberg | Nimeke= SOS Tuvalu | Julkaisija=Schildts Kustannus Oy | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-50-1524-3}} - ekologinen matkakirja
**[http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/roihankirja?opendocument&pageid=Content160036CF5B6 kirja-arvostelu]
{{Oseania}}
{{Kansainyhteisö}}
[[Luokka:Tuvalu|*]]
| 