Ero sivun ”Värisokeus” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link GA template (handled by wikidata)
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Värisokeus''' on tila, jossa ihmisen [[väriaisti]] on häiriintynyt.
 
Täysin värisokea ihminen näkee vain tummuuden ja vaaleuden eri asteet (kaikki on hänelle kuin mustavalkoista) eikä voi ymmärtää, mitä [[väri]]t ovat. Tämä on erittäin harvinaista (yksi tällainen henkilö 300 000 henkilöä kohti), esim. [[Suomi|Suomessa]] on vain muutama tällainen henkilö. Suomessa todettiin vuonna 1937 ensimmäisen kerran täysin värisokeita henkilöitä, kaksi sisarusta.<ref name="oit">Otavan iso tietosanakirja, artikkeli värisokeus</ref> SeTavallisesti mistä tavallisesti käytetään nimitystäsanalla värisokeus on todellisuudessa vaintarkoitetaan värinäön heikkoutta, jolloin ihminen näkee edes joitakin värejä.<ref name=Saarelma2012 /> Yleisin värinäön heikkouden muoto, puna-vihersokeus on [[mies|miehillä]] varsin yleinen; siitä kärsii noin 8 prosenttia miehistä. [[nainen|Naisista]] sen sijaan vain noin 0,4 prosenttia on puna-vihersokeita.<ref name=Saarelma2012 /> Puna-vihersokeutta on eri asteista: jotkut puna-vihersokeat eivät koskaan erota [[punainen|punaista]] ja [[vihreä]]ä, jotkut sekoittavat nämä värit vain niiden joutuessa vierekkäin. Sinisokeus on erittäin harvinainen väriheikkoustyyppi.<ref name="oit"/> Mahdollisia ovat myös esimerkiksi [[ruskea]]n ja [[vihreä]]n eri sävyjen rajoittunut erottelukyky. Kaiken kaikkiaan jonkin asteisesta värinäkökyvyn puutteesta kärsii miehistä noin 10 prosenttia ja naisista vastaavasti noin 0,5 prosenttia.
 
Näön ollessa normaali [[silmä]]n [[verkkokalvo]]n valoherkät [[tappisolu]]t reagoivat valon eri [[aallonpituus|aallonpituuksiin]] ja tunnistavat ne väreinä. Värisokealla jokin tappityyppi saattaa puuttua tai olla viallinen.<ref name=Saarelma2012>Saarelma 2012: Värisokeus ja poikkeava värinäkö</ref>
 
Värisokeus on yleensä perinnöllistä, mutta se voi joissakin harvoissa tapauksissa johtua myös [[alkoholimyrkytys|alkoholimyrkytyksestä]], [[tulehdus|tulehduksesta]] tai [[näköhermo]]n [[sairaus|sairaudesta]]. Yleensä värisokean molemmat silmät ovat värisokeita, mutta on myös henkilöitä, joiden toinen silmä on normaalivärinäköinen mutta toinen värisokea. Tällaisilta henkilöiltä on saatu tietoa siitä, miten värisokeat näkevät ympäristönsä. Värisokeus periytyy X-kromosomissa sijaitsevan resessiivisen geenin kautta. Naisesta voi tulla perinnöllisesti värisokea vain jos hän saa [[resessiivinen|resessiivisen alleelin]] sekä äidiltä että isältä. Miesten värisokeus periytyy aina äidiltä. Värisokean lapsen [[äiti]] ei välttämättä ole värisokea, mutta värisokean naisen [[isä]] on.
 
Värisokeuden aikainen toteaminen on tärkeää, jottei värisokea henkilö joutuisi ammattiin, jossa tarvitaan normaalia väriaistia. Näitä ammatteja ovat esimerkiksi veturinkuljettaja, lentäjä sekä sähköasentaja. Useimmiten värisokeus ei kuitenkaan haittaa ihmisen elämää, ja monet värisokeat saavat tietää värisokeudestaan vasta aikuisiässä. Värisokeustutkimuksissa testattavalle näytetään pilkullisia väritauluja, joihin on piilotettu värillisiä numeroita. Värisokea henkilö ei pysty erottamaan niitä tai näkee eri numeroita kuin tavallisesti näkevät. Värinäköä voidaan tutkia [[Ishiharan testi]]llä.