Ero sivun ”Jugoslavian hajoamissodat” versioiden välillä

Pieniä aseellisia välikohtauksia sattui jo maaliskuussa muun muassa [[Bosanski Brod]]issa. Serbien puolisotilaalliset joukot puhdistivat myöhemmin paikalle saapuneen [[liittoarmeija]]n tuella raa'asti [[Bijeljina]]n huhtikuun alussa tappaen ihmisiä ja ajaen loput pakosalle ryöstellen muslimien koteja. Serbit hyökkäsivät pian Itä-Serbiassa puhdistaen muun muassa [[Zvornik]]in, [[Foča]]n, [[Višegrad]]in, [[Kupres]]iin ja alkoivat luoda serbikäytäviä itäiseen ja pohjoiseen Bosnia ja Hertsegovinaan.
[[Tiedosto:Evstafiev-sarajevo-building-burns.jpg|thumb|left|Panssarivaunujen tulituksesta syttynyt parlamenttirakennus palaa [[Sarajevo]]n keskustassa piirityksen aikana.]]
Muslimien ja kroaattien kulttuuri oli tarkoitus hävittää Serbiaan liitettäviksi aiotuilta alueelta. Tekeillä oli [[etninen puhdistus]], jota on usein sanottu [[kansanmurha|kansanmurhaksi]]. Yleensä serbinationalistit uhkasivat tappamisella mm. heittämällä pommin muslimin tai kroaatin omakotitalosta sisään, näin pelottelivatpelotellen talon asukkaat pakoon,. ja josJos kyse oli omakotitalosta, räjäyttivät nationalistit talon yöllä. Mutta yhtä hyvin serbit saattoivat tappaa, kiduttaa tai raiskata<ref>Gutman 1993, s 18</ref> ja viedä kuolemanleirille nälkäänkärsimään nälkää ja hakattavaksiväkivaltaa<ref>Gutman 1993, s 19, s 89</ref>. Esimerkiksi Banja Lukassa tapahtui muslimien ja kroaattien murhia, joita poliisi ei tutkinut. Ennen karkoitusta muslimin tai kroaatin täytyi maksaa suuri summa rahaa viranomaislleviranomaisille. Jalan pakomatkalla olevia saatettiin joskus syöstä rotkoon. Kylistä ja kaupungeista karkotettuja koottiin kuorma-autoilla ja linja-autoilla junakuljtustajunakuljetuksia varten<ref>Gutman 1993, s 86</ref>. Karkotettujen junakuljetus tapahtui ilman ruokaa ja vettä karjavaunuissa<ref>Gutman 1993, s 84, s 85</ref>, joissa varsinkin lapsia, vauvoja<ref>Gutman 1993, s 18, s 90</ref> ja vanhuksia kuoli ulostekasojen keskelläkeskelle<ref>Gutman 1993, s 84</ref>. Sotilaat saattoivat ryöstää karjavaunuissa junassa kulkevilta naisiltakuljetetut korutkinihmiset<ref>Gutman 1993, s 90</ref>.
 
Serbit saartoivat monia muslimien ja kroaattien kaupunkeja, muun muassa [[Sarajevon piiritys|Sarajevon]] jo [[7. huhtikuuta]]. Vaikka [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]] julisti serbien vetämän [[tynkä-Jugoslavia]]n talouspakotteisiin, tämä ei pysäyttänyt Bosnian serbejä ajamasta muslimeja ja kroaatteja väkivaltaisesti kodeistaan.
YK:n asevientikielto auttoi lähinnä runsaasti aseistetua serbien armeijaa<ref name="LAU100"/>.
 
Jälkikäteen lännen asenteen on sanottu johtuneen muun muassa siitä, että se uskoi serbien voittavan Bosnian sodan. Esimerkiksi [[Nato]] ei halunnut sotkeutua sissisotaan serbejä vastaan vuorisella Balkanilla. Jopa osa läntisistä YK-upseereistakin saattoi kannattaa serbejä. Osaksi sodan katsottiin olevan myös muiden kansallisuuksien syytä. [[Venäjä]] tuki Serbiaa historiallista syistä. Serbit perustivat Bosnia ja Hertsegovinaan keskitysleirejä, joissa ihmisiä surmattiin, hakattiin kepein<ref>Gutman 1993, s 198</ref>, kidutettiin<ref>Gutman 1993, s 199</ref> ja pidettiin nälässä<ref>Gutman 1993, s 81, s 197</ref>. Tämä paljastettiin lännelle ensi kertaa Newsday-lehdessä elokuussa 1992<ref>Gutman 1992, s 19</ref>. Musliminaisia hakattiin ja raiskattiin leireillä<ref>Gutman 1993, s 195, s 11, s 197, s 199</ref>, joista jotkut olivat tarkoitusta varten perustettuja. Serbien sala-ampujat surmasivat siviilejä [[Sarajevo]]n kaduilla, ja läheisiltä vuorilta kaupunkiin ammutut kranaatit osuivat joskus leipäjonoihin tappaen kymmeniä.
 
Vuonna 1993 Bosnian kroaatit aloittivat sodan muslimeja vastaan tehden etnisiä puhdistuksia, ensiksi [[Ahmici]]n kylässä. Muslimit olivat nyt pahasti alakynnessä. Kroaatit ja serbit pyrkivät jakamaan Bosniaa<ref name="LAU100"/>, eikä muslimeillekaan rauha käynyt vuonna 1993. Bosnia ja Hertsegovinassa järjestäytynyt rikollisuus kukoisti monilla alueilla. Lisäksi puolisotilallisten cetnikien tekemän väkivallan motiivi oli yleensä rikollinen, mm ryöstösaaliin saanti, joskus äärinationalismi. Usein Bosnian sotaa on pidetty etnisenä, mutta se liittyi pikemminkin tietynlaiseen kansallismieliseen politiikkaan, jossa eri kansojen nationalistiset puolueet kamppailivat hegemoniasta. Vuonna 1993 Serbiassa oli hyperinflaatio ja suuria mielenosoituksia<ref name="RUT16"/> ja maassa perustetiin ensimmäinen oppositiorintama nimeltään Depos<ref name="RUT16"/>. Tynkä-Jugoslavian alueella kansallismieliset serbit surmasivat ja muuten häiritsivät hallituksen sotapolitiikan vastustajia. Hallituksen vastustajat järjestivätkin monia suuria mielenosoituksia sodan aikana. Esimerkiksi kiihkokansallinen serbimielinen oppositiopoliitikko [[Vuk Drašković]] piti Bosnian sotaa turhana, ja niinpä hänet pidätettiin ja pahoinpideltiin<ref name="RUT16"/>.
 
Helmikuussa [[1994]] Bosnian kroaatit ja serbit sopivat riitansa. Samoihin aikoihin serbit puhdistivat aluettaan muslimeista ja muista etnisistä vähemmistöistä yhtä ankarastirajusti kuin vuoden 1992 ensimmäisessä puhdistusaallossa. Kyllästyttyään Bosnia ja Hertsegovinan sotaan Jugoslavian Slobodan Milošević veti [[Radovan Karadžić|Radovan Karadžićin]] johtamilta Bosnian serbeiltä tukensa vuonna 1994. Tämä heikensi alueen serbien asemaa ratkaisevasti. Kaiken lisäksi länsi oli alkanut salaa tukea Kroatiaa, koska pelkäsi Venäjän kanssa hyvissä väleissä olevien serbien vaikutusvallan laajenemista alueella.
 
Serbit valtasivat kesällä [[1995]] saarretun [[Srebrenica|Srebrenican kaupungin]], jossaja surmasivat tuhansia muslimimiehiä. Kun [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO]] pommitti Bosnia ja Hertsegovinan serbikohteita, serbit ottivat panttivangeiksi YK-sotilaita ja kiristivät NATO:a lopettamaan ilmaiskut. Syksyllä 1995 voimistuneet kroaatit ja muslimit [[Operaatio Myrsky|hyökkäsivät rajusti Kroatiassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa]]. Serbit joutuivat pian ahdinkoon. Serbisiviilit pakenivat johtajiensa käskystä, koska pelkäsivät kroaattien ja muslimien tekemää etnistä puhdistusta. Pian tämän jälkeen serbien ampuma kranaatti surmasi kymmeniä Sarajevon leipäjonossa, ja NATO aloitti ilmaiskut Bosniassa. Rauhanturvaajat oli vedetty laajalta alueelta pois, ja serbit eivät kyenneet enää vastustamaan NATO:a. [[20. syyskuuta]] serbit vetivät raskaat aseet Sarajevon ympäristöstä, ja rauha solmittiin [[14. joulukuuta]]. Kroaattien Krajinassa sodan loppuvaiheessa tekemiä starikoksiasotarikoksia painettiin serbien ja myös puolueettomien kriitikoiden mukaan villasella<ref name="voittajan_oikeus">[http://files.snstatic.fi/HS/2013/4/jugoslavia/ Voittajan oikeus] Helsingin Sanomat, Jussi Konttinen</ref>.
 
==Kosovon sota==
Rekisteröitymätön käyttäjä