Ero sivun ”Druidi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
En vittu mitää |
p Käyttäjän 137.163.18.223 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Dexbot tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Archdruid in his Full Judicial Costume.PNG|thumb|200px|Näkemys druidista vuodelta 1854.]][[Kuva:Druids, in the early morning glow of the sun.jpg|thumb|Nykydruideja [[Stonehenge]]ssa auringon noustessa.]]
Hugo on baus[[Luokka:Papit]]▼
'''Druidit''' olivat [[pappi]]sluokan jäseniä, joita [[Rooman valtakunta|roomalaisten]] tekstien perusteella esiintyi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britteinsaarilla]] ja [[Gallia]]ssa [[keltit|kelttiläisten]] väestöjen keskuudessa noin 2 000 vuotta sitten. Druidien uskomuksista, rituaaleista, pukeutumisesta ja muusta on vain vähän tietoa.<ref name="Sjöblom">Sjöblom 2006.</ref>
Sana ”druidi” lienee alun perin lausuttu ''dru-vid'' tai ''dru-vind'' ('tietäjä'<ref>Sjöblom 2003, s. 37</ref> tai 'tammen tuntija'<ref name="Britannica"></ref>). Druidit valittiin ylimystön joukosta, ja kokelaitten oli opeteltava ulkoa suuret määrät [[runo]]ja, [[Laki|lakeja]] ja [[loitsu]]ja. Druidien päätehtävänä oli uskonnollisten menojen johtaminen, mutta he vastasivat usein myös [[Oikeus|oikeudenkäytöstä]] ja toimivat [[Kansanparannus|parantajina]]. He tulkitsivat lisäksi [[uni]]a ja [[taivaankappale]]iden liikkeitä.<ref name="castren">Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 139.</ref> Druidien tärkeimmät uskonkappaleet olivat sielun kuolemattomuus ja [[jälleensyntyminen]].<ref name="Britannica"></ref><ref>James 2005, s. 91</ref>
== Historiaa ==
Tunnetuimpia antiikin lähteistä on kreikkalainen oppinut, kelttien keskuudessa matkustanut [[Poseidonios]] (n. 135 – 51 eaa.), jonka jo kadonneita kirjoituksia myöhemmät kirjoittajat lainasivat paljon. Heihin kuuluivat kreikkalainen [[Strabon]], [[Diodoros Sisilialainen]] ja merkittävimpänä [[Julius Caesar]] (102 – 44 eaa.), joka kuvaili teoksessaan ''[[Gallian sota (kirja)|Gallian sota]]'' laajasti druideja.<ref>Sjöblom 2006, s. 83–85</ref> Myöhemmin roomalainen historioitsija [[Plinius vanhempi]] (23–79 jaa.) keskittyi erityisesti druideihin teoksissaan, jotka perustuivat osin ensikäden tietoon<ref>Sjöblom 2006, s. 99–104</ref>.
Galliassa yksi druidi valittiin päädruidiksi, ja hän toimi virassa kuolemaansa asti. Päädruidin kuoltua valittiin uusi. Kerran vuodessa druidit kokoontuivat [[Karnuutit|karnuuttien]] alueella olevaan pyhään paikkaan, ja siellä druidien tuomioistuin käsitteli kaikki sille tuodut riita-asiat. Myös irlantilaiset tarut kertovat päädruidin eli arkkidruidin valinnasta.<ref name="Britannica"></ref>
Ylhäisen syntyperänsä ja oppineisuutensa vuoksi druidien asema kelttiyhteisöissä oli korkea. He eivät maksaneet veroa ja heidät oli vapautettu sotapalveluksesta. Heidän asemaansa korosti salaperäisyys, sillä druidit eivät kirjoittaneet mitään oppejaan muistiin. Kaikki tieto välitettiin uusille druidisukupolville suullisesti.<ref>James 2005, s. 90</ref> Druidikokelaitten opinnot saattoivat kestää jopa kaksikymmentä vuotta.<ref name="dictionary">Green 1992, s. 86</ref>
Caesarin mukaan druidit tutkivat sekä luontoa että tuonpuoleista. Druidit opettivat, että sielu koki kuoleman jälkeen jälleensyntymän ja sielunvaelluksen. Tällä saatettiin pyrkiä vähentämään kuolemanpelkoa ja valaa rohkeutta sotureihin taistelussa.<ref name="dictionary">Green 1992, s. 86</ref>
Antiikin lähteiden mukaan druidit [[Ihmisuhri|uhrasivat]] joissakin tapauksissa myös ihmisiä. Yleensä uhrattavat olivat jostain rikoksesta tuomittuja. Uhrirituaaleissa käytettiin oksista punottuja [[Kori|koreja]], joihin uhrattavat suljettiin, ja sen jälkeen korit poltettiin.<ref name="Britannica">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/172029/Druid | Nimeke=Druid | Julkaisu=Encyclopædia Britannica Online | Julkaisija=Encyclopædia Britannica | Viitattu=21.9.2010 | Kieli={{en}} }}</ref> Ihmisuhreja käytettiin myös ennustamiseen. Uhrit surmattiin puukottamalla, ja sen jälkeen heidän kuolonkouristuksiaan ja veren valumajälkiä tulkittiin ennusmerkkeinä.<ref name="dictionary" />
Roomalaiset pitivät druideja Rooman valtaa vastustaneen liikehdinnän johtajina, ja druidit nujerrettiin Galliassa keisari [[Tiberius|Tiberiuksen]] aikana, Britanniassa luultavasti vähän myöhemmin. Irlannissa druidien perinteet säilyivät pidempään, mutta he menettivät asemansa pappeina kristinuskon tultua saarelle.<ref name="Britannica"></ref>
== Nykyaikainen druidismi ==
[[Kuva:Druids celebrating at Stonehenge (0).png|thumb|Druideja Stonehengessa.]]
{{pääartikkeli|[[Druidismi]]}}
Druidit alkoivat kiehtoa 1600- ja 1700-lukujen brittiläisiä historiantutkijoita, jotka virheellisesti kuvittelivat [[Stonehenge]]n kaltaisten [[esihistoria]]llisten [[megaliitti]]en olleen druidien pyhättöjä. 1700-luvulla alkoi Britanniassa myös muodostua uusi druidiliike, joka katsoi elvyttävänsä muinaisten druidien uskonnon. Nykyaikainen druidismi syntyi 1960-luvulla, ja sillä on kannattajia Britannian lisäksi myös Yhdysvalloissa, [[Ranska]]ssa ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]].<ref name="Sjöblom"/>
==Druidit populaarikulttuurissa==
Viihteen tunnetuimmat druidihahmot ovat epäilemättä [[Asterix]]-sarjakuvan [[Akvavitix]] ja [[kuningas Arthur]]in kasvattaja [[Merlin]]. Akvavitixin edustama mielikuva druideista valkoiseen kaapuun pukeutuneina, valkopartaisina vanhuksina on 1800-luvun [[Romantiikka|romantiikan]] tuotetta.<ref name="Sjöblom"/>
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Nimeke=Antiikin käsikirja | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sjöblom, Tom | Nimeke=Druidit: Tietäjiä, pappeja ja samaaneja | Selite=Tietolipas 200 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 951-746-842-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=James, Simon | Nimeke=Keltit | Selite=(Exploring the World of the Celts, 1993.) Suomennos: Tarja Kontro | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-1-19271-X}}
* Tom Sjöblom: [http://www.tieteessatapahtuu.fi/034/sjoblom.pdf Druidit ja Kuun temppeli]. Tieteessä tapahtuu 4/2003. (PDF)
* Green, Miranda J.: Dictionary of Celtic Myth and Legend. Thames and Hudson Ltd, 1992. ISBN 0-500-27975-6
=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
* Tom Sjöblom: ''Druidit – tietäjiä, pappeja vai samaaneja.'' Uskonnontutkija 2/2007.
[[Luokka:Uuspakanalliset perinteet]]
| |||