Ero sivun ”Kalle Kotimäki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
p Alphama Module using AWB |
||
Rivi 15:
==Sisällissodan jälkeinen aika==
Kotimäki siirrettiin sisällissodan jälkeen suoritetussa armeijan uudelleenjärjestelyssä Kaartin jääkäripataljoonaan, missä hän toimi nuorempana upseerina. Hänet siirrettiin 8. marraskuuta 1918 alkaen Itä-Suomen jalkaväkirykmentti 5:een, joka tunnettiin myöhemmin nimellä [[Pohjois-Savon rykmentti]]. Hän toimi rykmentissä nuorempana upseerina 6. komppaniassa ja myöhemmin 2. konekiväärikomppanian päällikkönä. Armeijasta hän erosi 2. syyskuuta 1920 ja siirtyi Suojeluskuntajärjestön palvelukseen 1. lokakuuta 1920 ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Riihimäen suojeluskuntaan, josta hänet siirrettiin 1. toukokuuta 1921 niin ikään paikallispäälliköksi Tuuloksen suojeluskuntaan, jossa hän palveli 30. huhtikuuta 1922 saakka.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
Kotimäki siirrettiin seuraavaksi 1. toukokuuta 1922 Jaalan suojeluskuntaan, missä hän toimi paikallispäällikkönä 31. maaliskuuta 1927 saakka, jolloin hän erosi järjestöstä ja siirtyi siviilitehtäviin Pyhäjärven saha oy:n palvelukseen. Pyhäjärven sahalta hän siirtyi myöhemmin Vaasan vakinaisen palokunnan palvelukseen, missä hän palveli vuoteen 1930 saakka, jonka jälkeen hän siirtyi Myllymäellä sijaitsevan Pekkasen puutavaraliikkeen palvelukseen. Myöhemmin hän oli vielä Ähtärin suojeluskunnassa paikallispäällikkönä ja vuodesta 1937 alkaen työskenteli Valtion kivääritehtaalla talvisotaan saakka.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
==Talvi- ja jatkosota==
Kotimäki osallistui [[talvisota]]an elintarvikekolonnan - ja kuormastopäällikkönä [[Jalkaväkirykmentti 68 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 68:ssa]] ja osallistui taisteluihin Vääräkoskella, Heponotkossa, Perossa, Talissa ja Tervajoella.<ref name="SJE1975"/>
[[Välirauha]]n aikana hän jatkoi samassa tehtävässä, kunnes [[jatkosota|jatkosodan]] puhjettua hänet siirrettiin komppanianpäälliköksi Jalkaväenkoulutuskeskus 9:ään ja edelleen Henkilötäydennyskeskus 9:ään. Henkilötäydennyskeskuksesta hänet siirrettiin pataljoonan talousupseeriksi [[Jalkaväkirykmentti 52 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 52:een]], kunnes vuonna 1942 hänet komennettiin kuormastokomppanian päälliköksi [[14. divisioona (jatkosota)|14. divisioona]]n Henkilötäydennyskeskus 1:een. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin talouspäälliköksi Sotavankileiri 14:sta, missä hän palveli sodan loppuun saakka. Kotimäki osallistui jatkosodassa taisteluihin Pismajoella, Rukajärvellä ja Oudajoella. Rintamalta palattuaan hän vuokrasi myllyn Mikkelin Rokkalasta. Hänet haudattiin Heinävedelle.<ref name="SJE1975"/>
Rivi 30:
*Luutnantti 2. syyskuuta 1920
*Kapteeni vuonna 1941
|Kunniamerkkinauhat=[[Kuva:VR4 tammenlehvien kera.png|70px|Kunniamerkkinauha Vapaudenristi 4. lk. tammenlehvien kera]][[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|70px|Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Kunniamerkkinauha]]<
|Kunniamerkit=Vapaudenristi 4. lk. tammenlehvien kera
*Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
Rivi 41:
==Lähteet==
* Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
*Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
===Viitteet===
| |||