Ero sivun ”E. N. Setälä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 3:
== Akateeminen ura ==
Tunnetuimmaksi Setälä on tullut jo lyseovuosinaan opettaja [[Arvid Genetz]]in rohkaisemana ja tukemana 15-vuotiaana laatimastaan teoksesta [[Suomen kielen lauseoppi]] ([[1880]]), jota pitkälle 1900-luvun puolelle asti luettiin kouluissa äidinkielen oppikirjana ja lähdeteoksena.
Setälä oli kiistelty hahmo ja tämä näkyy myös hänestä julkaistussa materiaalissa. Setälää ovat tutkineet useat henkilöt ja hänestä on julkaistu monia paperimuodossa ilmestyneitä artikkeleita ja kirjoja kuten Saara Peltolan kirja vuodelta 1998 "E. N. Setälä – Kansallinen vaikuttaja", Fred Karlssonin vuodelta 2000 oleva teos "E. N. Setälä vaarallisilla vesillä. Tieteellisen vallankäytön, käyttäytymisen ja perinteen analyysi." sekä Vesa Vareksen ja Kaisa Häkkisen 2001 ilmestynyt kirja "Sanan valta. E. N. Setälän poliittinen, yhteiskunnallinen ja tieteellinen toiminta".
E. N. Setälä teki vuosina [[1888]]–[[1890]] tutkimusmatkoja [[liivin kieli|liiviläisten]], [[vepsän kieli|vepsäläisten]] ja [[vatjan kieli|vatjalaisten]] pariin ja matkoilta keräämänsä aineiston pohjalta hän ryhtyi valmistelemaan [[itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] vertailevaa äännehistoriaa. [[Kaarle Krohn]]in kanssa hän toimitti aikakauskirjaa ''[[Finnisch-ugrische Forschungen]]'' vuodesta [[1901]] alkaen. Lisäksi hän oli mukana selvittämässä [[samojedikielet|samojedikielten]] suhdetta [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisiin kieliin]], ja kansanrunoudentutkimuksen alalta hän on julkaisi teoksia kuten ''Sammon arvoitus'' ([[1932]]).
| |||