Ero sivun ”Kasvukeskus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
väkiluku ja työpaikkojen määrä kasvavat.<ref name=ms>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/sente/netlibrary/Tulkintoja_kaupunkiseutujen.pdf | Nimeke = Tulkintoja kaupunkiseutujen kehityksestä ja kehittämisestä| Tekijä = Markku Sotarauta & Kimmo Viljamaa (toim.)| Tiedostomuoto =pdf | Ajankohta =2003 | Julkaisija = Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry| Viitattu = 15.4.2009}}</ref> Tarkemmin kasvukeskuksella viitataan sellaiseen alueelliseen kokonaisuuteen, jonne ihmiset, [[yritys|yritykset]] ja muut [[organisaatio]]t uskaltavat sijoittaa oman elämänsä, rahansa ja toimintonsa. Siten kasvukeskusten kasvu perustuu siihen, että niissä nähdään tulevaisuuden potentiaalia jonka seurauksena väestö ja työpaikkojen määrä kasvaa.
Suomessa merkittävimpiä kasvukeskuksia ovat [[Helsinki|Helsingin]], [[Tampere|Tampereen]], [[Turku|Turun]], [[Oulu|Oulun]] ja [[Jyväskylä|Jyväskylän]] seudut, joille asutuksen ennustetaan keskittyvän entistä voimakkaammin. [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan maakunnassa]] asuu n. 1,5 miljoonaa asukasta, eli noin neljäsosa koko Suomen väestöstä. Näiden lisäksi myös [[Kuopio|Kuopion]], [[Vaasa|Vaasan]] ja [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan]] alueilla on vetovoimaa.
==Kasvumekanismit==
|