'''Carl Philipp Emanuel Bach''' ([[8. maaliskuuta]] [[1714]] [[Weimar]] – [[14. joulukuuta]] [[1788]] [[Hampuri]]) oli [[saksa]]lainen [[klaveeri|klaveerinsoittaja]] ja säveltäjä. Häntä pidetään yhtenä varhaisimmista [[klassismi]]n edustajista. Hän oli [[Johann Sebastian Bach]]in poika.
Carl Philipp Emannuel opiskeli isänsä johdolla ja toimi myös opettajanaopetti nuoremmallenuorempaa veljelleenveljeään [[Johann Christian Bach|Johann Christian]]illeia. Hän aloitti virallisemmatvarsinaiset opintonsa kymmenen vanhana ''Thomasschule''ssa,Tuomaskoulussa [[Leipzig]]issäissa, josta hänen isänsä oli saanut kanttorin virankanttorinviran vuonna [[1733]]. Hän aloitti vuonna [[1731]] lakiopinnot Leipzigin ja vuonna [[1735]] [[Frankfurt an der Oder]]in yliopistossa, mutta valmistumisensa jälkeen vuonna [[1738]] hän hylkäsi lakimiehen uran ja meniastui kruununprinssi Frederickin (myöhemmin [[Fredrik II Suuri]]) palvelukseen. Vuonna [[1767]] hänestä tuli kummisetänsä [[Georg Philipp Telemann]]in seuraaja ''KapellmeisterKapellmeisterin''in virkaan [[Hampuri]]in.
C. Ph. E. Bach oli yksi aikansa arvostetuimmista [[kosketinsoitin|kosketinsoittimen]] soittajistataitureista. Hänen suosionsa säveltäjänä perustuu suurimmilta osin [[sonaatti|sonaatteihin]]. Lisäksi hän sävelsi muun muassa [[kantaatti|kantaatteja]] sekä [[sinfonia|sinfonioita]].
