Ero sivun ”Klarinetti” versioiden välillä

1 971 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
-toimesta, kh
p (Removing Link GA template (handled by wikidata))
p (-toimesta, kh)
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Clarinet german.jpg|thumb|70px|Klarinetti]]
'''Klarinetti''' on [[puupuhallin|puupuhaltimiin]] kuuluva soitin. Siinä on lähes koko soittimen pituudelta sylinterimäinen poraus ja yksinkertaisella ruokolehdellä varustettu suukappale.
Klarinetti valmistetaan yleensä puusta. Yleisin puumateriaali nykyään on grenadilla, joskus harvoin ruusupuu. Puksipuuta käytetään 1700- ja 1800-lukujen mallin mukaisten klarinettien valmistuksessa. Oppilasmallisia soittimia valmistetaan myös keinoaineista, esimerkiksi ABS-muovista. Sotilassoittokuntien ulkoilmakäyttöä varten on tehty myös metallisia soittimia. Klarinetti koostuu viidestä pääosasta: suukappale, viritysputki eli päärynä, yläosa, alaosa ja kello-osa. Vain suukappaleen alkuosa sekä kello-osa ovat kartiomaisia, muut osat sylinterimäisiä. Klarinetin suukappale valmistetaan nykyään useimmiten jostakin keinomateriaalista, kuten kovakumista, muovista tai lasista, joskus myös puusta. Puusuukappaleissa ruokolehden kiinnityspinta on yleensä metallipäällysteinen ehdottoman mittapitävyyden varmistamiseksi. Varsinaisen äänen synnyttää suukappaleessa olevan ruokolehden värähtely. Lehti kiinnitetään suukappaleeseen lehdenkiristimellä, ''ligatuuralla''. Ligatuura valmistetaan metallista, muovista tai nahan kaltaisista keinoaineista. Saksassa ligatuuran sijasta käytetään vieläkin yleisesti punottua silkkilankaa, jolla lehti kiinnitetään suukappaleeseen varsin kätevästi. Lehden materiaali on sama kuin [[oboe]]n ja [[fagotti|fagotin]] suuttimissa käytetty eli ''[[Jättiruoko|Arundo donax]]'' -ruoko. Muovi on jo pitkään ollut tulossa ruo'on rinnalle. Muovi ei ole perinteistä "rööripuuta" kuitenkaan pystynyt syrjäyttämään.
 
Akustisesti klarinetti poikkeaa muista puupuhaltimista siinä, että se käyttäytyy suljetun pillin tavoin. Sen yläsävelsarja on myös suljetun pillin mukainen, joten siinä ovat hallitsevina parittomat yläsävelet. Poikkeavasta yläsävelsarjasta seuraa myös se, että klarinetin ylempi rekisteri ei ole alarekisterin oktaavi, vaan duodesimi eli oktaavi ja kvintti. Tämän vuoksi klarinetin ääniala on puupuhaltimien laajin.
 
== Klarinetin käyttö ==
Klarinetti vakiinnutti asemansa sinfoniaorkesterin puupuhallinryhmässä jo 1700-luvun lopulla. Joitakin konserttoja klarinetille oliolivat tosin sävellettysäveltäneet jo barokkisäveltäjien toimestabarokkisäveltäjät, samoin oli satunnaisia osuuksia ollut oopperamusiikissa. Tunnetuin klarinettikonsertto on [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozartin]] säveltämäklarinettikonsertto. 1800-luvulla konserttoja klarinetille sävelsivät myös muun muassa [[Carl Maria von Weber]] ja suomalaissyntyinen [[Bernhard Henrik Crusell]]. Mozart, Weber ja [[Johannes Brahms]] ovat säveltäneet myös klarinettikvinteton. Nämä kuuluvat kamarimusiikin tunnetuimpiin teoksiin.
 
Nykysäveltäjien tuotannossa klarinetti kuuluu suosituimpiensuosituimpiin soitinten joukkoonsoittimiin. Moderneja [[klarinettikonsertto]]ja ovat muun muassa [[Carl Nielsen]]in suosittu ja vaativa klarinettikonsertto (vuodelta 1928), [[Aaron Copland]]in sekä suomalaisten säveltäjien [[Einar Englund]]in, [[Kimmo Hakola]]n, [[Jouni Kaipainen|Jouni Kaipaisen]], [[Magnus Lindberg]]in, [[Einojuhani Rautavaara]]n, [[Jukka Tiensuu]]n ja [[Kaija Saariaho]]n konsertot. Ruotsalaisista konsertoista mainittakoontunnettu on [[Anders Hillborg]]in klarinettikonsertto ("Riikinkukkosatuja").
 
Sotilassoittokunnissa klarinettiryhmä on yksi tärkeimmistä, ja se korvaa sinfoniaorkesterikirjallisuudesta tehdyissä puhallinsovituksissa yleensä viulut.
 
Monien maiden kansanmusiikkiin sekäja Itä-Euroopan juutalaisten musiikkiin klarinetti kuuluu oleellisena osana suhteellisen helpon puhallus- ja sormitustekniikkansa vuoksi. Useampia eri puhallinsoittimia soittavat muusikot osaavat usein soittaa [[saksofoni]]n ja [[huilu]]n rinnalla klarinettia, koska nämä soittimet ovat sormituksellisesti verrattain lähellä toisiaan.
[[Jazz]]issa klarinetti oli suosittu New Orleans -kaudella ja swingissä, uudemmassa jazzissa sen taitajia on sen sijaan melko pieni joukko. Monet multipuhaltajat soittavat kuitenkin klarinettia saksofonin ja huilun ohella, joten klarinettia voi kuulla myös viime aikoina tehdyiltä jazzlevyiltä. Varhaisen jazzin suuri klarinetisti oli [[Louis Armstrong]]in aisapari [[Johnny Dodds]]. Swing-kauden klarinetistitähtiä olivat esimerkiksi [[Benny Goodman]] ja [[Artie Shaw]].
 
[[Jazz]]issa klarinetti oli suosittu New Orleans -kaudella ja swingissä, uudemmassa jazzissa sen taitajia on sen sijaan melko pieni joukkovähän. Monet multipuhaltajat soittavat kuitenkin klarinettia saksofonin ja huilun ohella, joten klarinettia voi kuulla myös viime aikoina tehdyiltä jazzlevyiltä. Varhaisen jazzin suuri klarinetisti oli [[Louis Armstrong]]in aisaparikanssa soittanut [[Johnny Dodds]]. Swing-kauden klarinetistitähtiä olivat esimerkiksi [[Benny Goodman]] ja [[Artie Shaw]].
Monien maiden kansanmusiikkiin sekä Itä-Euroopan juutalaisten musiikkiin klarinetti kuuluu oleellisena osana suhteellisen helpon puhallus- ja sormitustekniikkansa vuoksi. Useampia eri puhallinsoittimia soittavat muusikot osaavat usein soittaa [[saksofoni]]n ja [[huilu]]n rinnalla klarinettia, koska nämä soittimet ovat sormituksellisesti verrattain lähellä toisiaan.
 
== Erilaisia klarinetteja ==
| Subkontra-alttoklarinetti || Es-vireinen, erittäin harvinainen
|-----
| Oktokontraklarinetti || B-vireinen, äärimmäisen harvinainen, matalin koskaan rakennetuistarakennettu klarineteistaklarinetti. Pariisilaisen G. Leblancin rakentama soitin.
rakentama soitin.
|}
 
== Katso myös ==
*[[Luettelo klarinetisteista]]
 
==Aiheesta muualla==
*[http://clarinetbooks.wordpress.com/ Instructive Clarinet Literature]
{{Metatieto}}
3 759

muokkausta