Avaa päävalikko

Muutokset

30 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
==Alku-ura==
Aaltonen onopiskeli opiskellutvuosina 1975–1980 [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisen korkeakoulun]] elokuva- ja TV-linjalla vuosina 1975–1980, josta hän valmistui elokuvaohjaajaksi. Ennen ensimmäistä omaa pitkän elokuvan ohjaustyötään hän toimi muun muassa äänittäjänä muutamassa [[Mika Kaurismäki|Mika Kaurismäen]] elokuvassa (''[[Saimaa-ilmiö]]'' 1981, ''[[Jackpot 2]]'' 1982, ''[[Helsinki Napoli All Night Long]]'' 1987) sekä näytteli sivuroolin Kaurismäen-veljesten ensimmäisessä pitkässä elokuvassa ''[[Arvottomat]]'' (1982). Aaltosen alku-uran merkittävä yhteistyökumppani oli kuitenkin elokuvaohjaaja [[Rauni Mollberg]]. Hän toimi apulaisohjaajana ja käsikirjoittajana tämän elokuvissa ''[[Milka – elokuva tabuista]]'' (1980) ja ''[[Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva)|Tuntematon sotilas]]'' (1985). Aaltonen asui pitkään maalla [[Elimäki|Elimäellä]], jolloin hän teki elokuvan ''[[Maa (vuoden 2001 elokuva)|Maa]]''<ref name=rompotti/>. Nykyisin hän asuu Helsingissä.
 
==Esikoisohjaus==
''Tilinteko'' (1987) oli Aaltosen ensimmäinen pitkänAaltosen ohjaama elokuvanpitkä ohjauselokuva. Elokuvan alussa [[Juhani Niemelä]]n ja [[Esko Nikkari]]n esittämät miehet ryöstävät postiauton. Nikkari ampuu Niemelää ja karkaa yksin saaliiksi saamien rahojen kanssa. Niemelä joutuu sairaalan kautta vankilaan, mutta ei suostu paljastamaan rikostoverinsa nimeä. Sillä välin Nikkari pääsee ryöstörahojensa avulla nousemaan erään pikkukaupungin johtajaksi. Ensimmäisellä lomallaan Niemelä kuitenkin saapuu samaiseen pikkukaupunkiin tavoitteenaan kostaa pettäjälleen.
 
''Tilinteon'' selvät esikuvat löytyylöytyvät sekä amerikkalaisesta [[film noir]]ista että [[lännenelokuva]]sta -sillä on yhtymäkohtia muun muassa [[Sergio Leone]]n ''Huuliharppukostajan[[Huuliharppukostaja]]n'' ([[1968]]) yksinäisen kostajan- teemaan. Esikuviensa tavoin myös Niemelän esittämä hahmo on vähäpuheinen, vähäilmeinen ja vähäeleinen [[antisankari]]. Elokuvan minimalismi ja dialogi tuo myös mieleen Aki Kaurismäen elokuvat, mikä ei sinällään ole ihme, sillä Kaurismäki toimi sekä elokuvan tuottajana että toisena käsikirjoittajana Aaltosen ohella.
 
==Läpimurto==
Aaltosen varsinainen taiteellinen läpimurto tapahtui kuitenkin viisi vuotta myöhemmin elokuvalla ''Tuhlaajapoika'' (1992). Se oli tiivistunnalmainen elokuva nuoresta vankilasta vapautuvasta pikkurikollisesta, Esasta ([[Hannu Kivioja]]). Ansaitakseen elantonsa hän ryhtyy pahoinpitelemän ihmisiä rahasta. Eräänä päivänä hänen ovensa taakse ilmestyy kuitenkin psykiatri Lindström ([[Esko Salminen]]), joka tarjoaa Esalle suuren summan rahaa, jos tämä suostuisi pahoinpitelemään häntä säännöllisesti.
 
''Tuhlaajapojassa'' tulitulivat ensimmäistä kertaa esille ne teemat, joiden pariin Aaltonen palasi myös myöhemmissä elokuvissaan. Seksuaalisuuden eri muodot (seksuaalisia perverssioita unohtamatta) sekä [[psykologia|psykologisesti]] kuvatut perhe- ja ihmissuhteet. ''Tuhlaajapojan'' keskiössä on Esan ja Lindströmin sairaalloinen isä-poika-suhde. Se ei niinkään ole mikään SM-piirien kuvaus ja elokuvan sadomasokismikin on pääosin varsin viitteellistä. Eikä elokuva ota kantaa siihen onko tuo kyseinen seksuaalisuuden muoto väärin vai ei. Olennaisinta on se henkinen alistajan/alistetun välinen suhde, joka ''Tuhlaajapojassa'' välittyy. Fyysisesti Esa saatta olla alistajan asemassa, mutta henkisesti todellinen alistaja on Lindström, joka omien sairaiden perverssioidensa kautta koitaa muokata itsestään isää ja Esasta hänen poikaansa. Esan kieltäytyminen tästä kunniasta on sodanjulistus Lindströmiä vastaan ja se aiheuttaa osien vaihtumisen. Nyt Lindströmistä tulee todellinen fyysinen alistaja ja Esasta alistettu. Mutta Esalle se ei ole enää leikkiä vaan totisinta totta.
 
''Tuhlaajapoika'' perustui [[Iiro Küttner]]in käsikirjoitukseen, joka oli sijoittunut toiseksi 1990-luvun alussa pidetyssä kansallisessa elokuvakäsikirjoituskilpailussa. Näin ollen Tuhlaajapoika oli yhtä lailla niin Aaltosen kuin Küttnerinkin läpimurto. Küttner palkittiinkin ansaitusti [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnolla]]. Kaksi muuta Jussia saivat Esko Salminen parhaasta miessivuosasta ja [[Mauri Sumén]] musiikista.
 
==Merisairas==
''Isä meidän'' -elokuvan jälkeen Aaltonen alkoi suunnitella kansainvälistä trilleriä. Küttner kirjoitti käsikirjoituksen elokuvaan, joka sai nimekseen ''Merisairas'' (''Seasick'') (1996). Elokuva oli kokonaan englanninkielinen ja pääosia siinä esittivät arvostetut brittinäyttelijät [[Bob Peck]] (''Kärpästen herra'', ''Jurassic Park'', ''Lumen taju'') ja [[Katrin Cartlidge]] (''Naked'', ''Breaking the Waves'', ''From Hell''). Tapahtumapaikkana oli [[Välimeri]] ja siellä purjehtiva rahtialus, joka oli täynnä ydinjätettä. Laiva yritti turhaan päästä mihinkään satamaan, sillä kukaan ei halunnut ottaa heitä vastaan. Ja lopulta yhtiö, jonka lastia laiva on kuljettamassa, kieltää koko laivan olemassaolon ja jättää miehistön oman onnensa nojaan.
 
''Merisairas'' oli aiheeltaan varsin mielenkiintoinen ekologinen trilleri, mutta se sai murskaavan vastaanoton. Elokuva joutui odottamaan pitkään ensi-iltaansa. Ja kun se lopulta tuli elokuva sai vain kourallisen katsojia ja kriitikoiden mielestä Aaltonen oli epäonnistunut täysin.
 
==Juoksuhaudantie==
Vaikka Aaltonen onvannoi aikoinaan vannonut, ettäettei hän ei aio sotkeutua romaanifilmatisointeihin, niin kuitenkin hänen viimeisin pitkä elokuvansa perustuu [[Kari Hotakainen|Kari Hotakaisen]] [[Finlandia-palkinto|Finlandia-palkittuun]] romaaniin. ''Juoksuhaudantie'' ([[2004]]) oli tragikoominen tarina suomalaisesta unelmasta: omasta talosta ja pihasta. Tarinan päähenkilö on varastomies Matti Virtanen ([[Eero Aho]] ensimmäisessä elokuvapääosassaan), hyvä ja hellä perheenisä, joka kuitenkin vaimonsa tunteenpuuskan jälkeen erehtyy antamaan tälle nyrkkiä. Avioliitto loppuu saman tien, mutta Matti kuitenkin kuvittelee saavansa perheen takaisin hankkimalla heille oman talon Helsingin omakotitaloalueelta Juoksuhaudantieltä.
 
Aaltonen laati itse käsikirjoituksen elokuvaansa, josta [[Kari Väänänen]] sai parhaan miessivuosan Jussi-palkinnon. Lisäksi elokuva oli ehdokkaana kahdessa sarjassa.
*''[[Tapaus]]'' 1979, äänitys
*''[[Lähetään veks täältä]]'' 1979, äänitys
*''[[Milka – elokuva tabuista|Milka]]'' 1980, ohjaajan apulainen, käsikirjoitus
*''[[Matkalla (vuoden 1980 elokuva)|Matkalla]]'' 1980, ohjaus
*''[[Valehtelija (vuoden 1981 elokuva)|Valehtelija]]'' 1981, käsikirjoitus
*''[[Saimaa-ilmiö]]'' 1981, äänitys
70 143

muokkausta