Ero sivun ”Protoni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 28:
== Protoni kemiassa ==
[[Kuva:Spinning proton.svg|thumb|250px|right|Protoni, jolla on spinistä aiheutunut liikemäärämomentti <math>\mathbf{P}</math> sekä magneettinen momentti <math>\mathbf{u}</math>.]]
=== Vetyioni ===▼
[[Kemia]]ssa protonilla tarkoitetaan yleensä vety[[ioni]]a (H<sup>+</sup>), joka syntyy, kun [[vety|vedyn]] tavallisimman [[isotooppi|isotoopin]] atomi menettää ainoan elektroninsa, ja jäljelle jää vain yhdestä protonista koostuva [[atomiydin]]. Tällaisia vapaita vetyioneja eli protoneja ei normaaleissa olosuhteissa esiinny [[liuos|liuoksissa]], mutta [[happo|hapon]] ja [[emäs|emäksen]] reagoidessa keskenään siirtyy yksi protoni [[molekyyli]]stä tai [[kompleksi-ioni]]sta toiseen. Hapot ovat protonin luovuttajia, emäkset vastaanottajia. Esimerkiksi vesiliuoksissa hapot luovuttavat protonin vesimolekyylille, joka tällöin muuttuu [[oksonium]]ioniksi (H<sub>3</sub>O<sup>+</sup>). Hapon ja emäksen [[neutraloituminen]] vesiliuoksessa tapahtuu niin, että oksoniumioni luovuttaa protonin [[hydroksidi]]-ionille, jolloin molemmat muuttuvat vesimolekyyleiksi seuraavasti:▼
H<sub>3</sub>O<sup>+</sup> + OH<sup>-</sup> ⇒ 2 H<sub>2</sub>O.▼
=== Alkuaineiden järjestysluvut ===
Atomin ytimessä olevien protonien
Esimerkiksi [[happi|hapen]] järjestysluku on 8, koska sen ytimessä on kahdeksan protonia. [[Vety|Vedyn]] järjestysluku on 1, koska sen ytimessä on vain yksi protoni. Jos siellä on myös yksi neutroni, on kyseessä isotooppi vety-2 eli [[deuterium]].
On myös arveltu, että jos vahva vuorovaikutus olisi hieman voimakkaampi, voisi esiintyä erittäin epävakaata isotooppia helium-2. Isotoopin ytimessä olisi kaksi toisiinsa sitoutunutta protonia eikä yhtään neutronia. Tämä ei kuitenkaan ole nykyisillä vuorovaikutuksien nykyisillä arvoilla mahdollista.
▲=== Vetyioni ===
▲
▲H<sub>3</sub>O<sup>+</sup> + OH<sup>-</sup> ⇒ 2 H<sub>2</sub>O.
== Antihiukkanen ==
Rivi 47:
== Löytöhistoria ==
Eri alkuaineiden suhteelliset [[atomipaino]]t pystyttiin mittaamaan jo 1800-luvun alussa. Tällöin osoittautui, että useimpien alkuaineiden atomipainot olivat likipitäen [[vety|vedyn]] atomipainon monikertoja, toisin sanoen, jos yksikkönä käytetään vedyn atomipainoa, muidenkin alkuaineiden atomipainot ovat hyvin lähellä [[kokonaisluku]]ja.<ref name=LukFys>{{kirjaviite | Tekijä = K. V. Laurikainen, Uuno Nurmi, Rold Qvickström, Erkki Rosenberg, Matti Tiilikainen | Nimeke = Lukion fysiikka 3 | Sivu = 85 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1974 | Tunniste = ISBN 951-0-06318-5}}</ref>. Tällä perusteella [[William Prout]] esitti vuonna 1815 hypoteesin, jonka mukaan vetyatomi, jota hän kutsui myös "protyliksi", olisi kaikkien muiden alkuaineiden atomien rakenneosana ja että muut atomit siis koostuisivat joukosta lujasti toisiinsa sitoutuneita vetyatomeja.<ref name=LukFys /><ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv) | Sivu = 3285, art. Prout, William | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-01070-0}}</ref> Tämä käsitys tuli tunnetuksi [[Proutin hypoteesi]]na. Se kuitenkin menetti uskottavuutensa, kun atomipainot saatiin mitatuiksi entistä tarkemmin ja lisäksi todettiin, että muutamien alkuaineiden, esimerkiksi [[kloori]]n, atomipainot eivät olleet lähelläkään kokonaislukuja.
Rivi 76 ⟶ 75:
<ref name=Constants>{{Verkkoviite | osoite = http://arxiv.org/abs/0801.0028 | nimike = CODATA Recommended Values of the Fundamental Physical Constants: 2006 | tekijä = Mohr, Peter; Taylor, Barry & Newell, David | ajankohta = 2006 | julkaisu = Reviews of Modern Physics | kieli = {{en}} | viitattu = 6.6.2014 }}</ref>
<ref name=Alkuaineet>{{Kirjaviite | Tekijä = Hamilo, Marko; Niinistö, Lauri; Paukku, Timo; Mannila, Johanna ja Björkholm, Susanne | Nimike = Alkuaineet | Sivu = 1 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 978-952-5557-16-9}}</ref>
}}
| |||