|
|avoinna = klo 11–18
}}
'''[[Hartola]]n kirkko''' on rakennettu [[graniitti|graniitista]] [[1911]]–[[1913]]1911–1913 ja sen on suunnitellut kirkkoarkkitehti [[Josef Stenbäck]], joka myös urakoitsi kirkon [[rakennusmestari]]a apuna käyttäen. Tyyliltään kirkko edustaa [[kansallisromantiikka]]a, mutta siinä on myös [[uusgotiikka|uusgotiikan]] ja [[jugend]]in vaikutteita. Hartolan kirkko on myös [[tiekirkko]]. ▼
▲'''[[Hartola]]n kirkko''' on rakennettu [[graniitti|graniitista]] [[1911]]–[[1913]] ja sen on suunnitellut kirkkoarkkitehti [[Josef Stenbäck]], joka myös urakoitsi kirkon [[rakennusmestari]]a apuna käyttäen. Tyyliltään kirkko edustaa [[kansallisromantiikka]]a, mutta siinä on myös [[uusgotiikka|uusgotiikan]] ja [[jugend]]in vaikutteita. Hartolan kirkko on myös [[tiekirkko]].
==Historia==
Hartolan vanhin kirkko mainitaan kirjallisesti ensi kerran [[1398]], mutta rakennuksesta ei ole jäänyt muuta kuin perimätieto sen olinpaikasta [[Jääsjärvi|Jääsjärven]] ja [[Rautavesi (Hartola)|Rautaveden]] välisellä kannaksella. [[1540]] mainitaan Hartolassa olleen [[Sysmä]]n [[kappeliseurakunta|kappeli]]. Tuolloin Hartolasta käytettiin Koskipään nimeä. Hartola itsenäistyi [[1784]], kuningas [[Kustaa III]] nimitti uuden pitäjän kruununprinssi [[Kustaa Aadolf]]in mukaan. Hartolan ruotsinkielinen nimi onkin edelleen Gustaf Adolfs.<ref name="Hartola">[http://www.evl.fi/srk/hartola/ Kirkko keskellä kylää]. Hartolan seurakunta. Viitattu: 12.7.2009.</ref>
1590-luvulla Sipi Henrikinpoika rakensi Hartolan seuraavan kirkon. [[1684]]–[[1693|93]]1684–1693 rakennettu kirkko oli puinen [[ristikirkko]], jonka mestarina toimi muuan Daniel Juhonpoika. Tämä kirkko purettiin vuonna 1928 ja siirrettiin [[Pertunmaalle]] [[Pertunmaan kirkko|kirkon]] rakennustöitä varten.<ref>Haapio – Luostarinen (toim.): ''Suomen kirkot ja kirkkotaide 2''. 1980. s. 38 & 247.</ref> Kirkon paikalla Koskipääntien ja Kaikulantien risteyksessä on muistokivi. L.J. Carlströmin maalaama [[alttaritaulu]] vanhasta kirkosta on nykyisin Hartolan seurakuntatalossa.<ref name="Hartola"/> Vanhan kirkon urut siirrettiin uuteen kirkkoon.<ref name="kirkot38">Haapio – Luostarinen (toim.): ''Suomen kirkot ja kirkkotaide 2''. 1980. s. 38.</ref>
Nykyinen kirkko on rakennettu [[1911]]–[[1913|13]]1911–1913, ja piispa O.I. Colliander vihki sen käyttöön 16.12.1913. Kirkon suunnitteli arkkitehti [[Josef Stenbäck]], joka toimi myös urakoitsijana.<ref name="Hartola"/>
==Kirkko==
Hartolan kirkkorakennuksessa on [[uusgotiikka|uusgotiikan]] ja [[jugend]]in vaikutteita yhdistettynä vuosisadan alun [[kansallisromantiikka]]an. Tilaratkaisuna on lyhyt ja leveä kirkkosali eli ns.niin sanottu [[saarnakirkko]], joka on myös tyypillinen aikakautensa edustaja. Sisäkatossa on koristemaalauksin tehostetut ruoteilla jäsennetyt [[holvi]]t.<ref name="kirkot38" />
Josef Stenbäck suunnitteli myös alttaritauluna olevan lasimaalauksen "Teidän edestänne", jossa [[Jeesus]] kuvataan ristillä kahden enkelin ympäröimänä. Lasityön on tehnyt Heinrich Schiffers [[Bremerhaven]]ista, [[Saksa]]sta. Kirkon taontatyöt on tehnyt Fredrik Westman [[Raahe]]sta.<ref name="Hartola"/>
Kirkon kellotorniin siirrettiin vanhasta kirkosta kellot, joista suurempi oli hankittu vuonna [[1865]] ja pienempi [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]] [[1829]]. Pienen kellon rikkouduttua hankittiin kesällä [[2007]] uusi kello [[Juutilan valimo|Juutilan valimosta]] [[Kaavi]]lta. Myös [[urut]] ovat peräisin vanhasta kirkosta. Alkuaan 15-äänikertaisen soittimen rakensi B. A. Thule [[1896]]. Se uusittiin [[1960]]–[[1961]]1960–1961, ja äänikertojen määrää lisättiin 19+1 äänikertaan. Urut olivat aluksi kirkon torniosan parvella, mutta [[1932]] ne siirrettiin takalehterille.<ref name="Hartola"/>
Kirkon katto uusittiin [[1950-luku|1950-]] ja [[1960-luku|1960-luvuilla]] vesivahinkojen takia: vanhat betonipaanut vaihdettiin kuparikattoon. Kirkko kuivatettiin ja maalattiin uudelleen sisältä professori Esko Järventauksen suunnitelmien mukaan. Kirkko vihittiin uudelleen käyttöön [[1966]].<ref name="Hartola"/>
Vuonna [[1998]] otettiin käyttöön Railimaria Rajasmaan suunnittelemat ja valmistamat kirkkotekstiilit "Kuule minua".<ref name="Hartola"/>
Kirkko korjattiin vuonna 2013 arkkitehti Virpi Tervosen suunnitelmien mukaan. Korjauksen yhteydessä kirkon kuorin lattia palautettiin alkuperäisen kaltaiseksi punaharmaaksi salmiakkikuvioiseksi betonilaataksi. Alttarin yläpuolelle siirrettiin jo vanhassa kirkossa ollut kattokruunu. Lisäksi takaosaan rakennettiin yleisöwc ja sen kanssa symmetrisesti varasto.
{{commonscat-rivi|Hartola Church}}
*{{Rakennusperintörekisteri|200687}}
* [http://www.evl.fi/srk/hartola/ Hartolan seurakunta].
[[Luokka:Hartola|Kirkko]]
| 