Ero sivun ”Raahen kirkko” versioiden välillä

'''Raahen kirkko''', joka valmistuttuaan vihittiin Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi, on vuosina [[1909]]–[[1912]]1909–1912 rakennettu [[Josef Stenbäck]]in suunnittelema ja rakennuttama tiilikirkko [[Raahe]]ssa. Kirkko edustaa [[kansallisromantiikka]]a. Torni kohoaa 52 metriin ja kirkon sisään mahtuu tuhat henkeä. Edellinen kirkko oli puinen ja paloi [[23. heinäkuuta]] [[1908]].<ref name="raahemo">{{Verkkoviite | Osoite = http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/kirkko350.html | Nimeke = Raahen kirkko | Tekijä = Orkamaa, Jaakko | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Raahen Matkailuoppaat ry: | Viitattu = 9.7.2008 | Kieli = }}</ref> Uusi kirkko rakennettiin [[graniitti]]laatoista, ja kirkkoa rakennettaessa kyläläiset sanoivat: ”Nyt rakennetaan kirkko, joka ei pala.”

Taiteilijaprofessori [[Eero Järnefelt]] maalasi alttaritaulun ''Jeesuksen kanssa myrskyssä'' vuonna [[1926]]. Hän itse oli antanut taulun nimeksi ''Heräävä toivo''. Maalaustyö on tehty [[Pariisi]]ssa, mutta luonnosteltu [[Helsinki|Helsingissä]], jossa maalauksen henkilöiden malleina toimivat [[Helsingin yliopisto]]n voimistelulaitoksen opiskelijat. Kooltaan taulu on 5,40 metriä korkea ja 3,70 metriä leveä.<ref name="raahealttari">{{Verkkoviite | Osoite = http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/alttaritaulu.html | Nimeke = Heräävä toivo, Raahen kirkon alttaritaulu | Tekijä = Sovelius-Sovio, Eero | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Raahen Matkailuoppaat ry: | Viitattu = 9.7.2008 | Kieli = }}</ref>

[[Kangasalan urkutehdas|Kangasalan urkutehtaan]] rakentamat 39-äänikertaiset urut ovat vuodelta [[1970]]. Kruunut ja lampetit on valmistanut raahelainen taidetakoja A. F. Westman. Kirkko korjattiin perusteellisesti vuonna [[1972]] ja katto uusittiin vuonna [[1996]].

Raahen vuonna 1908 palanut vanha kirkko oli tyypillinen 1600-luvun [[pitkäkirkko]] ja se valmistui vuonna [[1655]]. Kirkko rakennettiin kaupungin koillislaidalle, eikä keskelle kaupunkia niin kuin yleensä tuolloin tehtiin, kaupungin korkeimmalle mäelle. Näin kirkon huomattavan korkea torni toimi myös kauas merelle näkyvänä merimerkkinä. Kirkon ulkopuoli sai pian valmistumisensa jälkeen lautavuorauksen.

Veistokset ja tapulin edessä seissyt yksi Suomen vanhimmista<ref>{{kirjaviite| Nimeke=Vaivaisukot – Tummatukka ja kirkonäijät |Tekijä=Kaija Santaholma, Kaija |Julkaisija=Sarmala Oy/Rakennusalan kustantajat RAK |Vuosi= 2001 |Tunniste= ISBN 951-664-078-8| Sivu=29}}</ref> [[vaivaisukko|vaivaisukoista]] siirrettiin [[Raahen museo]]on, kun tapuli tarpeettomana purettiin uuden kirkon valmistumisen jälkeen vuonna 1912. Museoon on veistoksista ja muista vanhan kirkon koristuksista rakennettu kirkkosali, jossa nykyisin myös järjestetään kirkollisia juhlia.